Päättäjien sidonnaisuudet – onko kyse esteellisyydestä vai riippumattomuudesta?

Viikon puheenaiheessa (HäSa 25.10.) käsitellään päättäjien sidonnaisuuksia. On hyvä asia, että asiasta puhutaan monesta eri näkökulmasta.

Lähinnä Lauri Tarastin Helsingin Sanomissa julkaistun kirjoituksen jälkeen keskustelussa on kuitenkin maalattu mielikuvaa, jonka mukaan edustuksellisessa demokratiassa olisi kyse nimenomaan siitä, että vaaleissa valittu luottamushenkilö edustaisi äänestäjiään tai sidosryhmiään. On esitetty näennäisesti looginen kysymys, että ketä valittu edustaa, ellei mainittuja ryhmiä?

Kansanedustajien kohdalla vastaus löytyy perustuslain pykälästä 29, joka käsittelee kansanedustajan riippumattomuutta: ”Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.”

Kyse on siitä, että päättäjä tekee työtään riippumattomana minkään yksittäisen, edustusjärjestelmän ulkopuolisen ryhmän ohjauksesta. Kyse on eri asiasta, kuin esteellisyydestä puhuttaessa.

Kuntalaissa ei ole valtuutettuja koskevaa vastaavaa pykälää, mutta oma demokratian tajuni lähtee siitä, että sama periaate pätee kaikilla edustuksellisilla tasoilla.

Vaalien jälkeen edustajan on oikeutta, totuutta, lakia ja tasapuolisuutta noudattaen hoidettava kaikkien asioita sidosryhmistään riippumattomana.

Totta kai sidoksia voi olla ja on, ja ne voivat toimia tärkeinä tiedonsaantikanavina. Toiminnan edellytys on kuitenkin luottamus siihen, että yrittäjäkentästä oleva edustaja ei edistä yrittäjien asiaa muiden kustannuksella, kuten ei tee vaikka urheilutaustan omaava edustaja urheiluun liittyvistä asioista päätettäessä.

Luottamus on edustajan tärkein pääoma, ja siitä tulee pitää kaikin tavoin huolta. Esteellisyydessä on kyse enemmänkin työhygieniaan liittyvästä teknisestä ja juridisesta tarkastelusta, riippumattomuudessa on kyse päätöksenteon etiikasta. Laillisuusarviointi ei tarkoita samaa kuin eettisyyden arviointi.

Luottamushenkilöiden, ylläpitääkseen toimintaedellytyksiään, tulee hyvin herkällä mielellä arvioida miten heidän sidoksensa ja toimintansa vaikuttaa heidän nauttimaansa luottamukseen.

Luottamus on jo menetetty, jos toiminnan eettisyyttä arvioitaessa täytyy puolustautua laillisuusnäkökohdilla.

Loppuun ”perinteisen” haikun tilalle otan vanhan tuomarin ohjeen:

”Yhteisen kansan hyöty on paras laki; ja sen tähden mikä havaitaan yhteiselle kansalle hyödylliseksi, se pidettäköön lakina, vaikka säädetyn lain sanat näyttäisivät toisin käskevän.”

Kommentti artikkeliin “Päättäjien sidonnaisuudet – onko kyse esteellisyydestä vai riippumattomuudesta?”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Ihan hieno juttu teoriassa.
    Tosin vanhan tuomarin ohje lyö poskelle aiempaa ”vaalien jälkeen edustajan on oikeutta, totuutta, lakia” noudatettava, jne.
    Heräsi myös kysymys, mihin tarvitaan puolueita, ylipäätään poliitikkoja, asiathan hoituisivat ”puoluettoman” virkamieskoneiston kautta.
    Niinhän se taitaa enimmäkseen Arkadiassa mennäkin.
    T. Riitta N.

Jätä kommentti

css.php