Istanbulissa maailman suurin autokauppa – meille tulee isompi!

Aseman analyytikko raportoi:

Maailman autokauppa on nopeasti toipumassa, ja myyntiluvut osoittavat kasvua. Se näkyy myös autokaupan investoinneissa.

Noin 8 miljoonan asukkaan Lontoon länsipuolelle on avattu maailman suurin Audi-liike. Sen pinta-ala on yli 17.000 m2 seitsemässä kerroksessa.

Turkkiin, 13 miljoonan asukkaan Istanbulin lähelle on valmistumassa maailman suurin autokaupan keskus ”Autopia”. Sen kokonaispinta-ala on 65.000 m2, ja sen katolla on koe/kilpa-ajorata.

Ei hätää, Suomi pärjää globaalissa kilpailussa. 67.000 asukkaan Hämeenlinnaan suunnitellaan autokaupan keskusta, joka pinta-alansa, noin 75.000 m2 turvin tulee jättämään muun maailman yritelmät varjoonsa. Asuuhan 150 km säteellä 2 miljoonaa ostovoimaista suomalaista.

Asemanseudun analyytikko on saanut haltuunsa salaista tietoa hankkeen tiimoilta käydyistä kansainvälisistä sijoittajaneuvotteluista. Alla ote eräästä käydystä neuvottelusta:

EK: ”Meillä on tässä tämmöinen autokauppaprojekti. Siitä tulee maailman suurin!”

Sijoittaja: ”WAU! Minne se rakennetaan!”

EK: ”Hämeenlinnaan.”

Sijoittaja: ”Minne?!”

EK: ”Hämeenlinnaan, siis Suomeen. Tiedäthän, siihen Ruotsin ja Venäjän väliin.”

Sijoittaja: ”Uhhuh. Mikä on kohderyhmä?”

EK: ”Kaikki! Kaksi miljoonaa ostovoimaista suomalaista!”

Sijoittaja: ”Uhhuh. Asuuko Suomessa vain kaksi miljoonaa ihmistä?”

EK: ”Eijjei, Suomessa asuu yli viisi miljoonaa ihmistä!”

Sijoittaja: ”Ahaa! Asuuko Hämeenlinnassa todella kaksi miljoonaa ihmistä?”

EK: ”No ei, Hämeenlinnassa asuu 67 tuhatta, mutta 150 km säteellä asuu kaksi miljoonaa. Suomalaiset tykkää viettää viikonloppunsa ajelemalla isoihin kauppakeskuksiin.”

Sijoittaja: ”Uhhuh, vai niin. No ketä on hankkeessa jo mukana?”

EK: ”No me ja Hämeenlinnan kaupunki.”

Sijoittaja: ”Uhhuh. Mikä on kustannusarvio?”

EK: ”Jotain ehkä suunnilleen 80 miljoonaa euroa. Tarvittaisiin oman pääoman ehtoista rahaa muutama miljoona. Niin ja sitten tietysti vakuudet jollein 20 – 30 miljoonalle. Rakennus takaa sitten ehkä loput…”

Sijoittaja: ”Ahaa, mikä on teidän ja sen Hämeenlinnan osuus?”

EK: ”No me on laitettu 500 tonnia puokkiin. Se on kyllä kulunut näihin neuvottelumatkoihin…”

Sijoittaja: ”Niin niin, mutta paljonko te laitatte jos minä tulen mukaan?”

EK: ”No tuota, eee, jos tulet mukaan niin Hämeenlinna pitäisi ostaa ulos siinä vaiheessaaaAARGH!!!”

Saatujen tietojen mukaan neuvottelut ovatkin edenneet vauhdikkaasti. Edellisenkin neuvottelun lopussa EK:n jalat tapasivat taas maata huomattavasti CBL:n pääkonttorin ulkopuolella.

Aseman analyytikko

Tripoli

11 kommenttia artikkeliin “Istanbulissa maailman suurin autokauppa – meille tulee isompi!”
  1. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys!
    Erittäin hyvä asenne. Erittäin hyvä perehtyneisyys. Erittäin hyvää huumoria (satiiri-ironismi?). Raikas, antipopulistinen, realistinen kuvaus. Harvalta asianosaajalta löytyy myös huumoria! Pysy kanavalla!

  2. avatar Supi Kuoppa sanoo:

    Hannu K. vei sanat suustani.

    Mutta olisit, Hannu, voinut kirjoittaa näkemyksesi myös keskustelujen puolelle, siellä kun tätä samaa Ilkkalan silmätaukaisevaa ja hauskaa kirjoitusta oli kommentoinut joku härkähämäläinen vakavikko. Tosin hänen kirjoituksensa oli myös, mutta toisella tavalla hauska; se jos mikä näytti missä eletään.

    (Hannulle tiedoksi: löysin juuri sukulaisen, isäni tädin, Pirilänniemen Pässikorvesta.)

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Pojjaat!
    Oli todella hauska juttu.
    Hullunahan tuota Keskisen Vesan Ankkalinnaakin aikoinaan pidettiin.
    Montakohan asiakasta tuossa Itäisessä naapur-maassa asustaakaan.. en ny heti muista..
    Venäläisen ostajan mieltä kutkuttaa komiat puitteet.
    Eihän sitä koskaan tiedä..
    T. Riitta

  4. avatar K sanoo:

    Viimeisen väestönlaskennan mukaan itänaapurissa on 145 miljoonaa asukasta, joista jokainen on, ainakin tulevaisuudessa, mahdollinen autonostaja.

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Nii-in… aika monessa näissä henkiinjääneissä isoissa hankkeissa on kuitenkin niin, että takana on perusliiketoimintaa, joka takoo kassavirtaa koko ajan. Keskisellä on ”aina” ollut kauppa, jota on vaan kasvatettu, Sukarilla Masku. Rahoittajille, sijoittajille ja itse hankkeen kätkytvaiheen kuolleisuusriskille tällä on valtava merkitys.

    Mehän niin haluttaisiin tämä hanke Hämeenlinnaan, mutta jos Venäjän potentiaalia ajattelee, niin oikea paikka olisi Pietari tai Moskova. Uudet Mersujen ja muiden kalliiden merkkien huippumallit esitellään nykyään Moskovassa, ja enenevässä määrin Pekingissä.

    Venäläisten tuloa auto-ostoksille jarruttaa toistaiseksi tulli, jonka naapuri asetti suojellakseen omaa autoteollisuuttaan. Venäjä on kehittyvä markkina josta autojen valmistajat ovat kiinnostuneita, ja panostavat Venäjän sisällä tehtävään autokauppaan. Suomi on marginaalimarkkina, jonka maahantuojat saavat tapella halutuimpien merkkien eristä niiden odotusaikojen pitämiseksi edes jotenkin järkevinä.

    Jotta naapurista kannattaisi tulla sankoin joukoin Suomeen ostamaan autoja , edellyttäisi se tiettyjä olosuhteita. Tuotteista (määrä, valikoima) täytyisi olla naapurissa niukkuutta, ja/tai auton ostamisen täytyisi tulla Suomesta ostettuna paljon halvemmaksi. Luulen, että ilman tulliakaan ei ainakaan uusissa autoissa tällaista etua juuri ole.

    Olisi ihan oman tutkimuksensa paikka, mutta henkilökohtaisella riskillä on maaginen vaikutus liiketoiminnan kehittymiseen ja kehittämiseen. Jostain syystä julkinen raha ei näissä hankkeissa vaan idä. Johtuuko se siitä, että elinkelpoiset hankkeet saavat rahansa muutenkin, ja julkiseen rahoitukseen esitellään vain hankkeita, joihin muut ei enää tikullakaan koske? Vai siitä, että hankkeiden sisäisessä riskianalyysissä ja innovatiivisuudessa tapahtuu jonkinlainen puutuminen riittävän riskitason puuttuessa?

    Mielenkiintoinen kysymys…

  6. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Jos kummareita pusaavalle Nokialle olisi tehty SWOT, tuskin sillä paperilla muuta käyttöä silloin, kuin huussissa.
    Haluan uskoa, että ne ajat ovat historiaa, jolloin TE-keskuksissa puhalsivat budjetit ”yrittäjä-sakki,” joiden bisnestaidot rajoittuivat alue- ja investointituki-hakemusten ansiokkaaseen täyttökykyyn.
    Venäläinen asiakas luottaa suomalaiseen. Jos vielä saatais kyvykäs ulkomaankauppaministeri seuraavalle kaudelle.
    Bisneksen vetäjähän tässä on tärkein tekijä. Ei virkamiesten tarvitse kultasormia olla.
    T. Riitta

  7. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    Nokia on loistava esimerkki siitä, mikä merkitys muulla perusliiketoiminnalla on – Nokia matkapuhelinjättiä tuskin olisi syntynyt ilman sitä. Suomen Kaapelitehtaan kyljessä 60-luvulla aloittaneella elektroniikkaosastolla oli merkittävä rooli suomalaisen signaalin- ja tietojenkäsittelyn pioneerina, ja siksi sillä oli vuosikymmeniä myöhemmin ainutlaatuinen yhdistelmä osaamista rakentaa paitsi päätelaitteita, niin myös itse verkko, ja näin hyödyntää markkinoiden vallankumous. Älykkäinkään tai liikemiestaitoisinkaan sakki ei olisi millään pääomapanoksella pystynyt perustamaan Nokiaa tyhjästä oikea-aikaisesti markkinoiden kehittymiseen nähden.

    Autokeskuksen tapauksessa markkinoilletulon kynnys on melkoinen – 100% investointikuluista on toteutunut, ja käyttömenot ovat täydessä laukassa ennen ensimmäistäkään sisään tulevaa liikevaihtoeuroa. Sitovien vuokrasopimusten pitänee kattaa 70-80% tiloista ennen kuin lapiota kannattaa pistää maahan.

    Kun puhun siitä, ettei julkinen raha idä, niin en puhu niinkään TE-keskusten tai kaupungin virkamiesten ”kultasormisuuden” puutteesta, vaikka silläkin on vaikutuksensa. Puhun ennemminkin siitä vaikutuksesta, joka isännättömällä rahalla on yrityksen sisällä tapahtuvaan monimutkaiseen prosessiin, jossa läsnäolevalla riskillä ja sen tasolla on aivan keskeinen, vaikka äärimmäisen vaikeasti määriteltävä rooli. Todellisessa riskiympäristössä menestyksekkäästi toiminut ”kultasormikin” voi epäonnistua toisessa prosessissa, jossa riski ei ole asianmukaisesti läsnä, aivan samoin kuin monelta (onneksi vain joiltakin) käynnistys- ja kasvuvaiheen talouden moitteetta hoitaneelta yrittäjältä lähtee mopo täysin käsistä kun talous helpottuu ja rahaa alkaa tulla.

    Julkisen tahon on aina isännätöntä. Rahat myöntävällä ei ole mitään omaa riskiä, ja rahat vastaanottavan tahon kokema riski on luonteeltaan erilainen, tai puuttuu. Jos businessenkeli sijoittaa omaa rahaansa start-up -yritykseen, hän katsoo asian perään ja vaikuttaa sijoituskohteen prosesseihin aivan toisella tavalla, saati sitten yrittäjä, joka on suorassa, pääsääntöisesti henkilökohtaisessa taloudellisessa vastuussa.

    Autokeskuksen tapauksessa huoleni kohde on se tapa, jolla asia on päättäjille markkinoitu. Tämä on NIIN tuttu kuvio. Näytetään hirmuista porkkanaa, oikein sateenkaaren päässä olevaa kultaruukkua, ja pyydetään pikku summaa. Annetaan ymmärtää, että se on sitten tässä. Aina kuitenkin tulee se seuraava vaihe, ja seuraava vaihe, ja seuraava vaihe, jossa panokset kasvavat. Ihmisen psykologia vain toimii niin, että ollaan valmiita sijoittamaan uudelleen suuriakin summia sen rahan pelastamiseksi, joka käytännössä on jo menetetty. Pelissä on ihan sama psykologia, joka toimii edelleen Wincapitan raunioilla, ja joka saa jotkut vastaamaan nigerialaiskirjeisiin.

    Yritän vain asiapohjalta välittää seikkoja, jotka pitäisi huomioida. Kyseessä on erittäin riskipitoinen hanke, joka ei aikuisten oikeasti hyödy siitä, jos siihen laitetaan julkista rahaa (jota myös vakuudet ovat). Tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupunki on ainoa hankkeen kokoluokan huomioiden merkittävä toimija, ja siksi sen tulee olemaan erittäin vaikeaa irrottautua hankkeesta tappamatta sitä saman tien.

    Ei tarvitse ihmeellisiä ennustajan lahjoja nähdäkseen, että jatkopyyntöjä tulee rahan tai takausten muodossa.

  8. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Ylläoleva kommenttisi on täyttä asiaa.
    Kysehän ei ole hyväntekeväisyydestä.
    Otin TE-keskukset koulu-esimerkkinä, miten julkista rahaa upposi taannoin suomalaisiin ”nigerialaiskirjeisiin.”
    On vahinko ettei eduskuntaan saada asiantuntijoita talouspuolelta.
    Kauhistelin pääministeri Marin muistamattomuutta.
    Vai oliko sekin koulun konventtikiusaa, kun hän unohti valtiovarainministerillemme kertoa, jotta Ranska ja Saksa ovat jo keskenään sopineet kuvioista, joista Jyrkin olisi pitänyt tietää ennen kokoustaan. Suomesta on pantu miljardeja julkista rahaa palamaan.
    Toivottavasti HML-hankkeesta tulee menestystarina.
    T. Riitta

  9. avatar K sanoo:

    Venäjän tiet ovat niin huonossa kunnossa, että sieltä tulvii väkeä tänne ostamaan nelivetoja – sijaitseehan Hämeenlinna puolessavälissä kansainvälistä Turku-Pietari -valtaväylää. Lisäksi Suomen väestön maantieteellinen painopiste sijaitsee kunnassa, eli tilastollisesti tarkastellen jokaisella suomalaisella on lyhin autonhakumatka Hämeenlinnaan. Hankkeessa ei tarvitse kuin poistaa ne esteet, jotka estävät miljoonia ekuja pääsemästä tänne.

  10. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Hittolainen, kun olis ne Kreikkaan upotetut miljardit saatu Sisu-merkkisen nelivedon kehittelyyn Suomessa.
    Olis jotain omaleimaista myydä naapuriin.
    Mutta kun nää perkeleen politrukit suuressa viisaudessaan menivät ”pelastamaan” Euroopan pankkeja.
    T. Riitta

  11. avatar K sanoo:

    Korjaan: miljardeja.

Jätä kommentti

css.php