Avoin kirje Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle

Kaupunginhallitus on käsittelemässä uudelleen Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n (yhtiön) rahoitusratkaisua 1.11.2010 kokouksessaan. Yhtiötä koskevan aineiston perusteella yksi yhtiön keskeisistä ongelmista on sen taserakenne, ja siksi haluan tuoda kaupunginhallituksen tietoon muutamia näkökohtia.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Hämeenlinnan kaupunki vastaa yhtiön pysyvien vastaavien hankinta- ja perusparannusmenoista. Nyt käsiteltävänä olevien kahden lainan, Nordean 6 miljoonan ja Handelsbankenin 1,3 miljoonan lainojen tarkoitus on sama. Lainoilla rahoitetaan yhtiön pysyviin vastaaviin aktivoituja eriä siten, että kaupunki vastaa em. lainojen lyhennyksistä ja koroista kokonaan. Kyse on siis investointiavustuksista.

Esityslistan liitteessä 8/Kh 1.11.2010 § 21 yhtiön toimitusjohtaja toteaa, että kaupungin yhtiölle vuosina 2008-2010 maksama peruskorjausavustus, yhteensä 150.000 €, on käytetty aktivoituihin menoihin, ja on siten ollut investointiavustusta.

Kaupungin talousarvion ja yhtiön vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteella yhtiö on saanut vuonna 2009 kaupungin investointimäärärahoista 400.000 €, joilla rahoilla on ollut tarkoitus lyhentää Nordean 6 miljoonan euron lainaa. Kyse on ollut investointiavustuksesta.

Jäähallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen alkuperäisen rahoitussuunnitelman mukaisesti HPK on lupautunut rahoittamaan projektia 500.000 €, joista 250.000 € on edelleen yhtiön saatavissa 2009 tilinpäätöksessä. Kyse on investointiavustuksesta.

Kirjanpitolautakunnan sitovien ohjeiden, kirjanpitolain ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti toimittaessa investointiavustukset joko suoraan ja täysimääräisesti vähentävät pysyvän vastaavan hankintamenoa, tai investointiavustukset merkitään siirtovelkoihin, ja tuloutetaan tuloslaskelmaan investointikohteen poistojen tahdissa.

Toisin sanoen, investointiavustukset eivät voi tuottaa yhtiölle nettotuloa olemalla niillä rahoitettujen tase-erien poistoja suurempia, eikä toisaalta yhtiön taseen poistopohjaan voi jäädä eriä, jotka tosiasiallisesti on maksettu investointiavustuksilla.

Yhtiön nykyinen kirjanpitokäytäntö johtaa juuri ylläkuvattuun tilanteeseen. Yhtiö tulouttaa investointiavustuksensa täysimääräisesti lainojen lyhennyksen tahdissa, eikä suinkaan poistojen tahdissa. Poistoaika on pääosassa investoinnista epärealistisen pitkä 40 vuotta, joka on kaksinkertainen lainojen lyhennysaikaan verrattuna, ja selkeästi ylipitkä taloudelliseen pitoaikaan verrattuna.

Menettely johtaa yhtiön kannalta järjettömään tilanteeseen, jossa lainojen lyhennysaikana investointiavustukset tukevat yhtiön tulosta, mikä ei ole mahdollista. Vastaavasti lainojen tultua maksetuiksi, taseeseen jää poistopohjaa josta yhtiö ei ole maksanut senttiäkään. Senkään ei pitäisi olla mahdollista. Yhteistä tilanteille on se, että kirjanpito ei kuvasta yhtiön talouden todellista tilaa.

Minimissään tulee nyt käsiteltävänä olevilla lainoilla rahoitettujen poistokohteiden poistosuunnitelma päivittää realistiseksi, esim. maksimissaan 25 vuodeksi, ja yhtiön kaupungilta saamat lainanlyhennysvarat merkitä yhtiön siirtovelkoihin, josta ne sitten tuloutetaan ko. poistokohteiden poistojen tahdissa.

Mikäli kuvatun kaltainen tilanne on jatkunut yhtiön koko toiminta-ajan aikaisempienkin investointien kohdalla, on sen tase todella vääristynyt. Tilanne pitää korjata nyt.

Selkein ratkaisu olisikin, että rahojen yhtiön kautta kierrättämisen sijasta kaupunki ottaa itse sen suuruisen lainan, että ainakin yhtiön poistokohteet ”Jäähalli/peruskorjaus ja laajennus 10/2007”, ”Jäähalli rakentaminen 2009” ja ”Koneet ja laitteet (jäähalli 08)” saadaan kokonaisuudessaan katettua. Raha annetaan yhtiölle investointiavustuksena, jolla yhtiö maksaa omat pitkäaikaiset velkansa tältä osin pois. Mainitut investointiavustuksella rahoitetut kohteet poistetaan yhtiön taseesta kokonaan.

Lainasta aiheutuvat pääoma- ja korkomenot voitaneen kaupungin talousarviossa pitää nykyisellä paikallaan, mutta rahaa ei vain kierrätetä yhtiön kirjanpidon kautta. Näin yhtiön käyttö- ja investointitaloudet pysyvät erossa toisistaan, ja tase todellisuuden mukaisena.

Joitakin jäljelle jääviä poistokohteita ja pitkäaikaisia velkoja lukuun ottamatta, kaupungin avustusrahoituksessa voidaan tämän jälkeen keskittyä pelkästään toiminnan aiheuttaman vajauksen kattamiseen. Kaupungin maksamat kokonaiskustannukset eivät järjestelyssä juuri muutu, yhtiön taloudenpito selkenee eikä yhtiölle ole enää mahdollista sekoittaa käyttö- ja investointirahoja kuten se nyt on tehnyt, ja kaikille on selvää, paljonko menee investointimenoihin, ja paljonko käyttömenoihin.

Kunnioittavin terveisin,

Kari Ilkkala

8 kommenttia artikkeliin “Avoin kirje Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tässä Tapio Vekan vastaus:

    Iltaa kaikille!

    Kiitos esityksestä, mielenkiintoinen näkökulma. Kaupungin kannalta investointiavustukset on selkeästi kirjattu niin Jäähalli Oy:n kun muidenkin vastaavien osalta samalla tavalla ja ne näkyvät kaupungin investointimenoina. Kaupunkikonsernin ohjauksen näkökulmasta Ilkkalan esittämät toiminnan ja investointien avustusten erottaminen on käsittääkseni selkeä.

    Yhtiön kiinteän omaisyyden yliarvostukseen tai alipoistoisuuteen en asiaan tutustumatta osaa ottaa kantaa. Uskon kuitenkin, että yhtiön vastuulliset tilintarkastajat arvioivat myös tätä normaalissa tarkastustoimessaan ja tekevät tarvittaessa esityksiä yhtiökokoukselle.

    En näe tässä vaiheessa tarkoituksenmukaiseksi reagoida kirjeeseen tämän enempää.

    Tapio Vekka
    040 9000150
    tapio@vekka.fi

    tiedoksi: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja

    Näin konserniohjaus siis toimii yhtiöiden suuntaan.

    En malta olla ottamatta tähän lainausta eräästä erittäin opettavaisesta kirjasta:

    ”Tyhmyyttä ei voi tuntea, sen voi määritellä vain negatiivisesti jonkin toisen ominaisuuden vastakohdaksi tai puutteeksi. Tämä ei tarkoita sitä, että tyhmyys olisi jotakin, mitä ei ole olemassa. Tiedämme, että tyhmyyttä on. Näemme seuraukset päivittäin ympärillämme ja itsessämme, mutta me myöhästymme aina. Tyhmyys on raja, joka jää aina huomaamatta. Voimme vasta jälkeenpäin todeta ylittäneemme sen. Nähtävissä ovat vain taakse jääneet tyhmänmuotoiset tyhjyydet. Sillä välin ei tyhmyydestä itsestään vielä ole vihiä. Kuinka voisikaan paikantaa ’olion’, jolla ei ole varsinaista paikkaa, joka on sijaton, eriskummallinen, absurdi?

    On olemassa vaara, että luomme tyhmyyden identifioimalla sen, kun tyhmyys nimenomaan piilee erossa. Tyhmyys on aina muualla. Kun tyhmyys on kerran sijoitettu ja nimetty, se kadottaa häkellyttävän laatunsa. Tunnistettu tyhmyys on lisäviisaus.

    Emme voi muuta kuin sijoittaa liikennemerkkejä varoittamaan vaaroista.”

    Mathijs van Boxsel (2005) Tyhmyyden ensyklopedia

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tämän tyhmyyden rajan ylittäminen toi ainakin minulle lisäviisautta.

    Keskustelupalstalla tätä asiaa koskeva keskustelu on suljettu. Näin on tullut empiirisesti selvitettyä, mistä asiasta saa keskustella, ja mistä ei.

    Saahan meluta
    vaan mistä meidän täytyy
    me ei puhuta

  3. avatar Supi Kuoppa sanoo:

    Loistavaa, Ilkkala! Tämä oli toistaiseksi kirkkain osoitus Hämeen Sanomien sananvapaudesta. Jos olisin kyseisen lehden tilaaja, niin viimeistään tässä vaiheessa lopettaisin tilaukseni.

    Nimimerkki Kaipan poika ehti tuolla keskustelupuolelle lyödä ketjuun viimeisen niitin, jossa mm. ehdotti, että alkaisit valtuutetuksi.

    Ole ystävällinen, tee se. Puolueesta viis, mutta ainakin minä ja todennäkäisesti erittäin monet muut äänestäisimme sinua. Voisi hyvinkin käydä niin, että totuuden puhujalle löytyisi sija valtuustoi-nimisessä napinpainantatalossa.

    Odottelen jännityksellä, milloin ne sulkevat tämän blogisi. Sen jälkeen voit perustaa oman lehden. Tilaan sen jo etukäteen.

  4. avatar Laura Harju sanoo:

    Keskustelupalstan säännöissä sanotaan mm. näin:

    ”Keskustelupalsta on tarkoitettu rakentavaa ja asiallista ajatusten vaihtoa varten. Moderaattori voi poistaa sääntöjen tai hyvien tapojen vastaiseksi katsomansa viestit sekä evätä käyttäjän pääsyn keskustelupalstalle.

    Jos aiheesta on jo käynnissä keskustelu, kirjoita siihen. Näin keskustelu ei rönsyile lukuisiin lyhyisiin keskusteluketjuihin. Ylläpito voi poistaa turhia keskusteluja.

    Keskusteluissa ei saa:
    1. Kehottaa tai yllyttää rikokseen tai väkivaltaan.

    2. Esittää asiattomia ja loukkaavia kommentteja muista keskustelijoista.

    3. Esiintyä valheellisesti toisen keskustelijan tai muun tahon (esimerkiksi yritys, yhdistys, järjestö) nimellä.

    4. Esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia tai esittää yksityishenkilöiden henkilötietoja ilman asianomaisen suostumusta.

    5. Linkittää tiedostoihin tai sivuille, jotka sisältävät ihmisiin tai eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa.

    6. Käyttää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia. Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kielletty.

    7. Kirjoittaa rasistisia tekstejä, kirjoittaa tai kuvata pornografiaa.

    8. Markkinoida tai mainostaa tuotetta tai palvelua. Keskustelufoorumi ei ole myöskään tiedotteiden levittämiseen tarkoitettu kanava.

    9. Massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja. Saman sisältöisen viestin lähettäminen useampaan kertaan tai jo kertaalleen poistetun viestin uudelleen lähettäminen on kielletty. Vanhojen keskustelujen nostaminen ylös pelkällä sisällöttömällä viestillä on kielletty. Pelkkä linkki toiselle verkkosivustolle ei ole keskustelua. Häiritsevä ja toistuva ”kielipoliisina” toimiminen katsotaan turhaksi viestimiseksi. ”

    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä näistä kohdista rikottiin Ilkkalan aloittamassa ketjusssa ”Avoin kirje Hämeenlinnan kaupunginhallitukselle”
    niin pahoin, että Hämeen Sanomat lukitsi kyseisen keskustelun.

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Hei,

    en Kh:n pj:n mielestä olisi saanut julkaista hänen vastaustaan avoimeen kirjeeseeni HäSa:n keskustelupalstalla, ja tällä perusteella hän on vaatinut vastauksensa poistamista ketjusta, ja minun poistamistani keskustelupalstalta.

    En tiedä mihin analyysiin HäSa:n lukituspäätös on sitten perustunut, minulle siitä ei ole tullut palautetta.

    Lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 mukaan, jos lähetän asiakirjan (sähköpostiviesti on myös asiakirja tässä mielessä) viranomaiselle tai luottamuselimelle, siitä tulee julkinen kun vastaanottaja on saanut sen. Eli mediasta ja otsikoinnista riippumatta, kirjeeni Kh:lle oli julkinen.

    Saman lain ja oikeuskäytännön mukaan vastauskin on julkinen, koska kyse kannanotosta julkisella esityslistalla olevaan asiaan, ja Kh:n pj totesi vastauksessaan ettei kirjeen anna aihetta toimenpiteisiin. Kyse ei siis ole valmisteluasiakirjastakaan. Sisällöllisesti ja eettisesti en keksi, mitä salassapidettävää kaupunginhallituksen puheenjohtajan vastauksessa tämän tyyppiseen kommunikaatioon voisi missään tapauksessa olla.

    Mutta ehkä keskustelupalstan säännöistä puuttuu se kymmenes:

    10. Ahdistella kaupungin luottamuselimiä, virkamiehiä tai kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen hallintoelimiä liian yksityiskohtaisilla substanssikysymyksillä.

    En tiedä muistaako kukaan, mutta vain hyvin lyhyen aikaa sitten PUK kirjoitti ettei palstaa sensuroida kaupungintalolta tulevien vihaisten soittojen perusteella. MOT.

  6. avatar Laura Harju sanoo:

    Kiitos hersyvistä nauruista!

    Metkaa tuo hämeenlinnalainen logiikka: avoimeen kirjeeseen suljettu vastaus.

    Jumalan kiitos, Vekka ei päässyt kunnanjohtajaksi tänne Janakkalaan.

  7. avatar maija salminen sanoo:

    on hienoa että vihdoin joku uskaltaa arvotella ja kyseenalaistaa
    kaupugin suuruudenhullun johdon toimet ja todellisen osaamattomuuden yrityksen (millainen kaupunki on oikeastaan paljon haaastavampi) johdossa. Tälläistä ei katsottaisi minkään liikeyrityksen johdossa. Jokainen kiinteistökauppa lopulta tappiollinen ja en jaksa edes jatkaa yhtiöiden osalta..
    HIENOA ja KIITOS!
    Miten saisimme vielä kaupungin suunnittelusta vastavat kaiken luonnon ja vihreän tuhoavat henkilöt ulos. Hämeenlinnaa arvostetaan sen vihreyden ja luonnon takia ei moottoritien katteen!

  8. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Maija Salmiselle.
    Miten ihmeessä moottoritien kate ja HML:n vihreys&luonto ovat vastakkain?
    Jos haluat kaupungin luottamuspuolelta aloittaa, ulkoista Ojansuu.
    Hänhän on tyttöystävänsä työministerin kanssa kimpassa ollut tukemassa hallituksen energiapakettia, joka sis. mm. turpeen käytön.
    Luontoterkuin
    Riitta N.

Jätä kommentti

css.php