Mitä Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n tilintarkastajat oikein sanoivat?

Ensiksi, kiitos Jäähalliyhtiön hallitukselle siitä, että se 15.12. kokouksessaan päätti antaa minullekin ne samat tilintarkastajien lausunnot, kuin mitä se itse marraskuussa jakeli tiedotusvälineiden edustajille.

Asia, jonka yhtiön johto, osa luottamushenkilöistä, ja ilmeisesti myös Hämeen Sanomat halusivat pois päiväjärjestyksestä, jäi osaltani hieman vaiheeseen. Vastineet julistettiin tarkastuslautakunnassa tilintarkastajien toiveesta ja ilmeisesti kaupungin juristin ohjeesta salaiseksi. Tästä huolimatta, yhtiön hallitus kiirehti jakamaan vastineet salassapitosaattein tiedotusvälineiden edustajille, ja pitämään tiedotustilaisuutta, joka uutisoitiin komeasti HäSa:n paperilehdessä. Minulta HäSa ei katsonut aiheelliseksi kysyä vastineiden tiimoilta mitään, olihan sitä yhtiön taholta kielletty näyttämästä vastineita minulle. Seuraavana päivänä HäSa siirsi keskustelun suuremman yleisön näkymättömiin pelkästään verkossa tapahtuvaksi.

Yhtiön johdon, Hämeen Sanomien ja erikseen vielä yhtiön erityistiedottajan Iisakki Kiemungin sanoin julistettiin, että yhtiön tilintarkastajat, omaa työtään tarkasteltuaan, systemaattisesti ja loogisesti kumosivat jokaisen väitteeni.

Voisi väittää, että tämän tiedotustaistelun minä hävisin 6-0 Hämeen Sanomille, jäähalliyhtiön johdolle, sekä ryhmälle luottamushenkilöitä, joilla on rooli luottamuselinten, tiedotusvälineiden ja yhtiön leikkauspisteessä. Vastineiden systemaattinen käsittely vie väkisin tilaa, mutta teen sen silti niille lukijoille, jotka haluavat sen lukea.

VAROITUS: Jos ette halua lukea pitkää tai vaikeaa tekstiä, tai olette kantanne muodostaneet, älkää ihmeessä jatkako. Jos jatkatte, en kuuntele itkuja pitkästä tekstistä tai jargonista.

Mitä siis tilintarkastajilla saattoi olla sellaista sanottavaa, mitä ei minulle saanut näyttää, mutta joka voitiin näyttää tiedotusvälineiden edustajille?

Kirjeessäni tarkastuslautakunnalle esitän hyvin vähän väitteitä, vaan ennemminkin kysymyksiä. Audiarev on vastineessaan muotoillut ne väitteiksi seuraavan mukaisesti:

Väite 1:

”Tilintarkastajat ovat hyväksyneet Hämenlinnan Jäähalli Oy:n liiketoimintasuunnitelman ja ”tappioluvan”, jonka mukaan yhtiö saa tehdä rakennusten poistojen verran tappiota.”

Ote tilintarkastajien vastauksesta:

”Tilintarkastajan tehtäviin ei kuulu yhtiön liiketoimintasuunnitelman hyväksyminen eikä tilintarkastajan näkemystä yhtiön liiketoimintasuunnitelmasta ole myöskään kysytty. Tilintarkastaja ei ole antanut yhtiölle Ilkkalan väittämää tappiolupaa.”

Hetkinen, kenenkäs väitteen tilintarkastajat tässä kumoavat?!

Tilintarkastajat olivat kirjanneet tämän minun väitteekseni, vaikka kirjeessäni tarkastuslautakunnalle nimenomaan esitin, että yhtiö ja luottamushenkilöt väittävät näin olevan. Alla muutama keskeinen lainaus:

Iisakki Kiemunki keskustelupalstalla 8.10.2010:

”Nopea välihuomio: Jäähalli Oy:ta perustettaessa 1990-luvun alkupuolella on määritelty, että yhtiö voi tehdä poistojensa verran tappiota.”

”Ymmärtääkseni omaa pääomaa riittää taseessa tällä poistotahdilla hallin käyttöiän loppuun saakka.”

”Jäähalli Oy:llä on kh:lle esitellyn liiketoimintasuunnitelman mukaan lupa tehdä poistojen verran tappiota, mutta ei tietenkään tarkoitusta. Yhtiön parissa on puuhaillut vuosien varrella useampikin kohtuullisen pätevä kirjanpitäjä ja tilintarkastaja, jotka pitävät menettelyä laillisena.

Yhtiön hallituksen eroava pj Kari Tamminen (HäSa 9.10.2010):

”Yhtiöllä on liiketoimintasuunnitelma, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt. Olennaista on, että sen mukaan yhtiö voi tehdä tappiota enintään rakennusten poistojen verran.”

Iisakki keskustelupalstalla 14.10.2010:

”Kävin muuten hakemassa itsekin Jäähalli Oy:n viime vuoden tilinpäätöstiedot. Tappiota tilikaudelta kertyi vähän vajaat 10 000 euroa. Omaa pääomaa ja rahastoja jää jäljelle noin 3 miljoonaa euroa, kun vähennetään kumulatiiviset alijäämät. Kyllä tällä tahdilla pärjätään mukavasti noin 20-25 vuoden päähän, jolloin hallin käyttöikä on lopussa.”

”Sitten rakennetaan uusi jäähalli, johon sijoitetaan uutta pääomaa…”

”… Mutta eivät nämä asiat mitään salaisuuksia päättäjiltä tai kaupunkilaisilta koskaan ole olleet, ja ne on käyty lävitse etu- ja jälkikäteen juristi- ja tilintarkastajaleegioiden kanssa.”

Huomatkaa: ”…etu- ja jälkikäteen juristi- ja tilintarkastajaleegioiden kanssa.”

Jokainen, joka on seurannut kirjoitteluani tietää, että olen nimenomaan kritisoinut yhtiön ja luottamushenkilöiden tapaa piiloutua tilintarkastajien taakse. Vastineessaan Audiarev tässä kohdassa selkeästi kumosi edellä mainittujen tahojen väitteet tilintarkastajien hyväksynnästä tahallisen tappiolliselle toiminnalle.

Tilanne Ilkkala 1 – kaupunki 0.

Väite 2:

”Yhtiön vapaa oma pääoma on n. 1,75 M€ negatiivinen tilinpäätöksen 2008 mukaan eikä tiedossani ole toimenpiteitä, joilla yhtiön omaa pääomaa olisi vahvistettu.”

Mitä minä tässä väitän muuta, kuin kerron huoleni negatiivisesta vapaasta omasta pääomasta? Tilikauden 2008 loppuun mennessä tilanne oli saamieni tietojen mukaan kuvatun kaltainen.

Kirjeeni jälkeen selvisi, että tilikaudella 2009 HPK oli merkinnyt aitio-osakkeita siten, että puolet sen 500.000 € sitoumuksesta remontin kustannuksiin tuli katetuksi, ja saadulla 250.000 € summalla vahvistettiin yhtiön pääomaa. Tästä ei yhtiön 2009 tilinpäätöksessä ollut lain mukaisia tietoja, minkä silloinen tilintarkastajakin oli todennut.

Tilintarkastajien vastineesta selviää, että vuoden 2010 aikana yhtiölle osoitetuista avustusvaroista on 400.000 € kirjattu yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon. Menettelyllä on kirjoitukseni loppuyhteenvedossa käsiteltävällä tavalla katastrofaaliset seuraukset yhtiön tulokselle.

Merkittävää on, että pääomakirjaus on tehty ilman yhtiökokouksen päätöstä tai asianmukaisia yhtiön ja kaupungin välisiä sopimuksia.! Audiarev ei asiasta kertoessaan käyttänyt huutomerkkejä, mutta minä käytän.

Kiinnitän jo tässä yhteydessä huomiota siihen, miten kaupungin avustusten OIKEAN käsittelyn estää kaupungin kirjausten väärä sanamuoto, kun sen sijaan VÄÄRÄÄ käsittelyä ei estä mikään

Eli vastineessaan tilintarkastajat antoivat tietoa vapaan oman pääoman kehityksestä, mikä oli tarkoituskin. Se on edelleen pahasti pakkasella. Asialla on merkityksensä kuten jokainen omilla rahoillaan yrittävä hyvin tietää – kaupungin konserniyhtiön ei asiasta näemmä tarvitse välittää.

Tilanne Ilkkala 2 – kaupunki 0.

Väite 3:

”Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen on, kun se havaitsee oman pääoman laskeneen alle puoleen osakepääomasta, laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi.”

Tässä olin yksinkertaisesti väärässä, ja tunnustin sen heti kun huomasin jo ennen tilintarkastajien vastineitakin. Ennen lain muutosta vuonna 2006 säännös oli esittämäni, ja vedin pykälän vanhasta muistista.

Tilanne Ilkkala 2 – kaupunki 1.

Väite 4:

”Tuloslaskelma- ja tasehistoriasta, sekä julkisuudessa olleista tiedoista on pääteltävissä, että yhtiön poistorasitus on vuodesta 2008 vain kasvanut. Jos kaupungin myöntämien erilaisten avustuserien lisäksi varsinaisessa myyntitulossa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta, on arvioitavissa, että yhtiön vuosittaiset tappiot ovat vain kasvaneet.”

Vastineen mukaan vuoden 2008 tappio oli 230.829 €, vuoden 2009 tappio 9.675 €, ja 31.10.2010 mennessä yhtiö oli tehnyt tappiota taas jo 165.388 €.

Sittemmin vastineessa todetaan investointiavustuksen väärä käsittely, jonka perusteella vuoden 2009 tappion olisi tullut olla 59.675 €.

Poistorasitus on vastineen mukaan säilynyt ennallaan. Sitä en kysynyt, eikä se vastineesta selviä, miten yhtiö on voinut tehdä investoinneista poistoja jo 2008 ja 2009, jos ne valmistuivat vasta 2010 kustannusten selvittyä?

Onko siis huoleni yhtiön tuloksesta vääräksi osoitettu?

Ei, sillä tasaisella vauhdilla yhtiön tulos tulee olemaan n. 200.000 € pakkasella. Kyllä, sillä heikko tulos johtuu eri syistä mitä ennakoin, näistä syistä loppuyhteenvedossa.

Väitän silti, että tilanne Ilkkala 3 – kaupunki 1.

Väite 5:

”Onko yhtiöjärjestyksen mukaisten vastikkeiden perimisestä tehty yhtiökokouksissa päätöksiä ja onko vastikkeita peritty ja onko muilta osakkailta saatu Hämeenlinnan kaupungin panostuksia vastaavia summia yhtiön talouden katteeksi”.

Tämä ei ole väite, vaan kysymys, ja syy sen esittämiseen oli se, että yhtiöjärjestyksen mukaan kustannukset tulisi kattaa vastikkeilla, ja vastikkeita peritään eri perusteilla, koska ne kohdistuvat eri tiloihin.

Samasta syystä tilinpäätöksestä tulisi ilmetä vastikekohtaiset kumulatiiviset laskelmat siitä, että vastikkeilla on katettu juuri niillä katettavaksi tarkoitettuja kuluja.

Yhtiön 2009 toimintakertomuksesta tai tilinpäätöksestä ei selvinnyt mitään yhtiön päätöksiä kerättävistä vastikkeista, eikä mitään vastikelaskelmia esitetty.

Siksi kysyin, ja Audiarev vastasi. Mitään väitteitä en esittänyt, eikä Audiarev mitään kumonnut.

Vastikekertymä ei lähimainkaan riitä kattamaan yhtiön toiminnasta aiheutuvia kuluja, eivätkä muut osakkaat eivät ole mitenkään osallistuneet yhtiön toiminnan rahoittamiseen.

Tilanne ennallaan Ilkkala 3 – kaupunki 1.

Väite 6 (lyhennettynä):

”Jäähalli Oy:n poistomenetelmä ei toteuta kirjanpitolautakunnan yleisohjetta suunnitelman mukaisista poistoista investointiavustusten käsittelyn osalta.”

Esittämäni investointiavustusten käsittelytavat Audiarev kuittaa oikeiksi, ja että yhtiön tulee niitä noudattaa.

Vastineen ulkopuolelta hieman taustaa: valtuustolle esitettyjä rahoituspäätöksiä on perusteltu mm. sillä, että yhtiön ja kaupungin välillä on sopimus, jonka mukaan kaupunki vastaa yhtiön pysyvien vastaavien investointikustannuksista. Valtuuston päätöksissä nimenomaan todetaan, että valtuusto sitoutuu vuosittain avustamaan yhtiötä niin paljon, että investoinnista johtuvan lainan lyhennykset ja korot tulevat katetuiksi. Lopputulos siis on se, että yhtiö ei maksa kokonaan lainoilla ja avustuksilla rahoitetusta investoinnista itse senttiäkään.

Kirjanpitolautakunnan määräyksissä on kyse nimenomaan siitä, että yhtiö ei voi tehdä poistoja menoista, joita se ei ole itse maksanut. Yhtiö ei maksa investoinnista senttiäkään, silti se tulee tekemään siitä poistoja seuraavat 40 vuotta!

Sen, että yhtiö ei ole käsitellyt kaupungilta saamiaan avustuksia oikein, Audiarev perustelee käytännössä vain sillä, että sanaa ”investointiavustus” ei esiinny kaupungin päätöksissä, talousarviossa tai kirjanpidon tapahtumissa. Kirjanpidon perusperiaate kuitenkin on se, että tapahtumat kirjataan niiden todellisen luonteen mukaisesti, ei muodollisen ulkoasun mukaan.

Yhtiö ei lyhentänyt remonttilainojaan vuoden 2009 aikana, eikä siten tarvinnut talousarviossa varattua summaa lainojen lyhennykseen. Kaupunginhallituksen päättämän vuoden 2009 käyttösuunnitelman mukaan, yhtiön olisikin pitänyt saada avustuksia korkeintaan 682.000 €, sisältäen tilamaksujen tukemiseen tarkoitetun 220.000 €, jotka ainakaan ennen eivät ole ihan kaikki sataneet jäähallin kaukaloon.

Käyttösuunnitelmasta poiketen, jäähalliyhtiölle on maksettu avustuksia 852.093,98, eli edellä oleva huomioiden noin 200.000 € enemmän kuin käyttösuunnitelma oikeutti. Tämän ylityksen Audiarev toteaa. Vielä heinä-joulukuussa 2009 kaupungin kirjanpidossa on avustuksien maksatustapahtumia, joita perustellaan tammi-huhtikuun 2009 käyttösuunnitelmalla.

Ei ole tietysti jäähalliyhtiön vika, vai mitä, jos kaupunki maksaa sille enemmän avustuksia kuin kaupungin omat päätökset edellyttävät?!

Audiarev toteaa myös, että yhtiö on kirjannut 2009 saamansa 50.000 € peruskorjausavustuksen väärin tulosvaikutteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön vuoden 2009 tulos oli mainitut 50.000 € liian hyvä, ja todellinen tulos oli kuulunut olla 59.675 € tappiollinen. Minusta kuusinkertainen heitto tuloksessa ei anna riittävää ja oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta tilasta.

Tilanne Ilkkala 4 – kaupunki 1.

Tarkastuslautakunnalle 19.10.2010 lähettämäni sähköpostin johdosta Audiarev jatkaa vastinettaan:

Väite 7 (vastineessa uudelleen 6, Audiarev sekosi jo laskuista 🙂

Lyhennettynä: ”Valtuuston päätös KV 31.3.2008 § 10 tarkoittaa suoraa ja kohdennettua investointiavustusta Jäähalli Oy:n pysyvien vastaavien hankintamenoon… Yhtiön 2009 tilinpäätöksestä selviää myös, että maksettu investointituki (eli lainanlyhennysavustus) ei ole lainkaan tullut käytetyksi tarkoitukseensa”.

No niin, yhtiö ei lyhentänyt päälainaansa 2009, ja edellä on todettu miksi Audiarevin mielestä investoinnin toteuttamiseksi otetun lainan lyhennysavustus ei ole investointiavustusta (kun ei sanota taikasanaa). Käyttösuunnitelman ja tapahtumien perusteella kaupunki ei maksanut yhtiölle talousarvion mukaista 400.000 € lainanhoitoavustusta, vaan 90.093,98 € lainanhoitokulujen avustusta, ja 762.000 € muuten vain, kohdentamatta mihinkään käyttösuunnitelman tai talousarvion avustusmomenttiin.

Samalla mentiin se aiemmin mainittu noin 200.000 € yli Kh:n itse hyväksymästä käyttösuunnitelmasta.

Miksi, ei kysy kukaan, ei Audiarevkään vastineessaan. Voin vastata – koska yhtiöltä olisi loppunut muuten rahat, ja asian uusi käsittely olisi paljastanut käynnissä olevan kustannusylityskuprun jo 2009, eikä vasta 2010 syksyllä.

Vuodesta 2010 Audiarev toteaa, että yhtiölle on maksettu 400.000 € lainanhoitokuluihin tarkoitettua avustusta, jonka yhtiö on merkinnyt vapaan oman pääoman rahastoon.

SIIS, taikasanan ”investointiavustus” puute estää avustuksen käsittelyn oikein. Sen sijaan, lainan lyhennykseen tarkoitettu avustus kirjataan ilman yhtiökokouksen päätöstä ja asianmukaisia sopimuksia yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon.

Tämän kaiken Audiarev kertoo vastineessaan, jos edes joku sen lukijoista olisi ymmärtänyt lukemansa.

Tilanne Ilkkala 5 – kaupunki 1.

Väite 8 (vastineessa 7):

Tiivistäen sähköpostissani esitin lähinnä tarkastuslautakunnalle, että yhtiöiden raportointia voisi konserniohjauksella vaatia tarkennettavaksi siten, että yhtiöt raportoisivat minimivaatimuksia tarkemmalla tasolla, ja laatisivat myös rahoituslaskelman.

Tähän ei tarkastuslautakunta ainakaan tässä yhteydessä ottanut kantaa, ja Audiarev vastasi tietysti ainoalla mahdollisella tavalla, eli että yhtiön raportointi täyttää lain vaatimukset.

Tilanne edelleen Ilkkala 5 – kaupunki 1.

Väite 9:

Sähköpostissani tarkastuslautakunnalle esitin myös huoleni siitä, että yhtiö on vapaan oman pääoman ollessa negatiivinen ryhtynyt liiketoimiin, jolla yhtiön varoja vähennetään ja velkoja lisätään ilman tietoa vastaavista tuotto-odotuksista.

Kiinnitin tarkastuslautakunnan huomiota siihen kysymykseen, että miten tehdyt toimet on perusteltu liiketaloudellisesti, ja miten yhtiö on etukäteen varmistunut yhtiön rahoituksen ja käyttötalouden riittävyydestä. Audiarev’in vastineista selviää, että yhtiötä on jouduttu rahoittamaan käyttösuunnitelman ylittävällä tasolla, koska yhtiön toimintamenot ovat laajennuksen yhteydessä kasvaneet merkittävästi. Yhtiöllä ei ole ollut investointipäätöksiä tehdessään muita kaupungin päätöksiä käytettävissään, kuin osittainen investointien rahoituspäätös.

Sen paremmin tarkastuslautakunta, kuin Audiarev eivät ole ottaneet asiaan itsenäistä kantaa, vaan vetoavat siihen, että yhtiön hallitus on asiaa käsitellyt, ja neuvotellut kaupungin rahoitusjohtajan kanssa.

Audiarev’in vastineista ja muista käytettävissä olevista tiedoista selviää, että yhtiötä on rahoitettu ohi ja yli tehtyjen päätösten.

Tilanne Ilkkala 6 – kaupunki 1.

Väite 10:

Edellä esitettyjen kirjeen ja sähköpostin tekstissä olen myös esittänyt huoleni siitä, että yhtiö käyttää epärealistisen pitkää suunnitelman mukaisten poistojen aikataulua, 40 vuotta.

Alla mm. eräs vastine esittämääni huoleen:

Kaupunginhallituksen pj Tapio Vekka vastauksessaan avoimeen kirjeeseeni 31.10.2010:

”Yhtiön kiinteän omaisyyden yliarvostukseen tai alipoistoisuuteen en asiaan tutustumatta osaa ottaa kantaa. Uskon kuitenkin, että yhtiön vastuulliset tilintarkastajat arvioivat myös tätä normaalissa tarkastustoimessaan ja tekevät tarvittaessa esityksiä yhtiökokoukselle.”

Taas asiaa perustellaan tilintarkastajien hyväksynnällä.

Audiarev ei ota asiasta vastuuta, vaan vastineessa toteaa vain käytetyt poistomenetelmät, ja yksikantaan ”Poistosuunnitelmasta päättää yhtiön hallitus. Rakennusten poistoaika on määritelty samalla tavoin kuin Hämeenlinnan kaupungissa.”

Kirjanpitolautakunnan ohjeissa yksikäsitteisesti kielletään hyödykkeen tulontuottamiskyvyn vähenemistahdista selvästi poikkeavien poistojen tekeminen. Asia pitää arvioida jokaisen hyödykkeen osalta erikseen – Hämeenlinnan kaupungin käytännöllä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Julkisuudesta tosin jo tiedämme, että kunnat ovat ylipitkillä poistoajoilla puhaltaneet talouksiinsa yli miljardin kuplan.

Tilanne Ilkkala 7 – kaupunki 1.

LOPPUYHTEENVETO:

Kaupunki on sopimuksellisesti ja valtuuston päätöksin sitoutunut maksamaan jäähalliyhtiön investoinnit korkokuluineen. Siitä huolimatta sekä kaupunki, että yhtiö haluavat jostain masokistisesta syystä pitää kiinni valtavasta, kymmenen päättäjäsukupolven yli kestävästä poistopohjasta.

Mihin himpskuttiin tarvitsee poistoja sellainen yhtiö, joka ei maksa po. investointeja, eikä ilman avustuksia tule ikinä tekemään positiivista tulosta vaikka poistoja ei olisi senttiäkään?

Tilanne on yksinkertaisesti absurdi. Miten absurdi, tulee valitettavasti käytännössä selviämään vasta tuleville päättäjille. Mutta sehän on ajan trendi – huolehtikoot meidän jälkeemme tulevat.

Tältä vuodelta olevan kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaisesti sellainen tilanne on hyväksyttävä, jossa investointiin kohdennettu avustus voidaan merkitä saajan vapaan oman pääoman rahastoon, ja saaja voi tehdä investoinnista poistot. Tämä johtuu juuri siitä, että näin toimien avustus on oman pääoman ehtoista rahaa, pääomasijoitus. Poistojen tekemisen ajatus toki on se, että yhtiö saa investoinnistaan tuottoa. Meidän lempiyhtiöllämme investointi tuottaa pelkästään muilla avustuksilla katettavia kuluja.

Nyt kaupunki ja yhtiö ovat perustaneetkin käytännön, jossa suuri osa avustuksesta kohdennetaan vuosittain yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Tällöin avustus ei osallistu yhtiön tulokseen. Menettelyn seurauksena yhtiö tulee tekemään vuosittain merkittävän tappion, joka taasen syö yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Tämä on juuri sitä hölmöläisten hommaa, jossa mattoa jatketaan toisesta päästä leikatulla palalla. Jos tarkoitus on tehdä yhtiön todellinen kustannusrakenne ja toiminnan rahavirrat mahdollisimman epäselviksi maallikkolukijoille, juuri tehokkaammin sitä ei voisi tehdä.

Kommentti artikkeliin “Mitä Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n tilintarkastajat oikein sanoivat?”
  1. avatar Jari Ranne sanoo:

    Toivotaan joulupukilta kaupungin yhtiöille lahjaksi sellaista taloudenhoitoa ja kieltä, jota tontutkin ymmärtävät.

Jätä kommentti

css.php