Kaupungin kaappi sekaisin – ei käyp katteeks…

54 valtuutettua kannatti moottoritien katteen lisärahoitusta, ja vain viisi vastusti. Demokratia on puhunut? Näin on, jos vain lopputuloksella on merkitystä.

Nostan silti vastustajille hattua rohkeudestaan, olivat syynsä mitkä tahansa. Hämeenlinnassa valtavirran vastauimarit nollataan, kuten Hanna Antila-Anderson nollaa jälkipuheessaan Kirsi Ojansuun (HäSa 13.4.).

Tämä ei ole katetta vastustava puheenvuoro. Kritisoin toimintatapaa ja hankkeen kaupungille aiheuttamia kustannuksia. Luottamushenkilöt on toistuvasti asetettu tilanteeseen, jossa heidän on ollut ”pakko” päättää halutulla tavalla. Johannes Koskisen omatunto sentään vilkutti keltaista hänen miettiessään vastuiden ja kulujen jaon oikeellisuutta. Käyttäytymiseen omatunto ei vaikuttanut.

Rovaniemen täysin vastaava hanke Kauppakeskus Revontuli osoittaa, että markkinasyklin oikeassa kohdassa hankkeet toteutuvat yksityiselläkin rahalla. Kaupunki kaavoittaa, ja edunsaaja rahoittaa hankkeensa ja tarvittavat inframuutokset. Kukkola teki puhdasta arviolta 20 miltsiä, miksi Rovaniemen kaupungin olisi pitänyt osallistua Kukkolan ”katteen” rahoittamiseen?

Kaupunki rakennuttaa 17 miljoonalla eurolla moottoritien katteen, ja myy syntyvän tontin ja yli 40 tuhannen kerrosneliön rakennusoikeuden NCC:lle 17,6 miljoonalla. Tämä tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa NCC:lle. Loukkaus muuttuu vammaksi siten, että kaupungille aiheutuu ympäröivän infran rakentamisesta kustannuksia 12 miljoonaa, jotka se normaalitilanteessa olisi voinut kattaa tonttituloilla. Vain siltojen uusimisen noin kolmen miljoonan kulut kuuluvat kaupungille.

Sekään ei aiheuttanut epäröintiä, että kaupungin kustannukset nousivat valtuuston edellisen päätöksen kymmenestä nyt päätettyyn kahteentoista miljoonaan. Kuten kirvesmiehet sanovat, ei pari milliä tunnu kuin lompsassa. Valtuuston lompsassa ei tunnu sekään. Jäikö asia sen varjoon, että Sorasten tarjous po. urakan osasta oli ”vain” 450.000 YIT:n tarjousta halvempi?

Kateurakka on juridisesti ja rahoituksellisesti kokonaan kaupungin projekti. Aiemmin tehdyn suunnittelun lisäksi, NCC ei osallistu siihen vastuullisena toimijana, vaan ainoastaan ostaa tontin ja rakennusoikeuden. Tästä päästään hankkeen tarjouskilpailuun ja siitä tehtyyn valitukseen.

Yhdyskuntalautakuntaa ei ole tosiasiallisesti päästetty vaikuttamaan hankkeen kulkuun ennen valitusvaihetta. Hankintaoikaisua käsiteltäessä lautakunnalle lienee kerrottu, että näillä on mentävä, muuten tarjousten voimassaolo päättyy 7.6.2011. No, riski tarjousten vanhenemisesta oli olemassa jo ennen tarjouskilpailua, sillä kaupunginhallitus oli 24.5.2010 antanut NCC:lle harkinta-aikaa vuoden 2011 loppuun. Tilaajajohtaja ei ole helmikuussa päätöstä tehdessään voinut tietää sitoutuuko NCC hankkeeseen ennen tarjousten voimassaolon päättymistä.

Merkillisintä on se, että kaupungin tarjouskilpailun ja hankkeen projektinjohtokonsulttina häärii yhtiö, jolta tehtyä palveluhankintaa ei ole millään tavalla kilpailutettu. Kaupungilla ei ole edes sopimusta A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n kanssa. Edes sellaista virkamiehen saati luottamuselimen päätöstä, jolla A-Insinöörien käytöstä ja käytön perusteista olisi päätetty, ei ole olemassa. Tämä on kaupungin lakimieheltä tarkistettu fakta.

Siis oikeasti. Kaupunki on markkinaoikeudessa prosessista, jonka sisältö, kulku ja ohjaus on ollut kaupungin kannalta täysin ulkopuolisen toimijan käsissä. Saamieni tietojen mukaan A-Insinöörien toimitusjohtaja Antti Varpe ja hankkeen työrukkanen Timo Hujanen ovat vanhoja YIT:n tekijöitä. Varpe oli ennen 2008 alkanutta pestiään YIT:n Tampereen aluejohtaja. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että tarjouskilpailu oli viritetty YIT:lle. Mahdollista se on asetelman vuoksi kuitenkin ollut monin ihan ”laillisinkin” keinoin. Sopimussuhteen puuttuessa A-Insinööreillä ei ole asiasta kaupunkiin päin mitään lojaliteettivaatimusta, saati vastuuta.

Hallintosäännön uudistusta perusteltiin hankintalain osaamisen ja noudattamisen varmistamisella?!

Hanna Antila-Andersson, onko tämä riittävän suoraan sanottu, vai onko taas kyse netissä esitetystä salaliittoteoriasta?

Soraset Oy:n valituksella on vankat, oikeudelta perehtymistä vaativat asiaperusteet. Mikäli markkinaoikeus päättää antaa kaupungille toimeenpanoluvan, se ei mitenkään ennusta Sorasten valituksen menestymisen mahdollisuuksia. Kaupunki altistuu pahimmillaan lähes kolmen miljoonan hyvitysmaksun riskille.

Joka tapauksessa kaupunki lähettää toimintatavastaan markkinoille ja tuleviin hankintaprosesseihin selkeän signaalin.

Arvoisat valtuutetut, teistä kukaan ei pysty esittämään hankkeen vaikutuksia kaupungin talouteen ja elinkeinoelämän rahavirtoihin. Investointi- ja käyttökulut kuitenkin toteutuvat varmasti. Toivon, että tulevissa säästöpäätöksissä vietätte kussakin hiljaisen hetken niiden miljoonien muistoksi, jotka tähän hankkeeseen  uhrasitte ja riskeerasitte.

3 kommenttia artikkeliin “Kaupungin kaappi sekaisin – ei käyp katteeks…”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Kaiken kaikkiaan koko katehomma on outo tapaus. Miksi kaupunki ryhtyy katteen rahoittajaksi? Kyllähän maailmasta rahaa löytyy, mikäli hanke on kannattava. Kaupunkilaisten palveluita rakennus ei mitenkään paranna. Rakennusaikana liikenneyhteydet heikkenevät, maksuttomat parkkipaikat vähenevät ja kaupunkilaisten velkataakka kasvaa.
    Keskustapuolueella on kaupungin kunnallisjärjestössä ollut jo pitemmän aikaa strategian puute, tai niitä on ollut kaksi. Väännämme kättä siitä, pitäisikö meidän pienenä puolueena (8 valtuutettua) mennä myötäkarvaan ja saada joskus oma pukinsorkkamme näkyviin vai pitäisikö esiintyä ärhäkästi, kirjauttaa eriäviä mielipiteitä ja päästä otsikoihin. Molemmilla tavoilla on puolensa. Ensi vuoden syksyllä on kunnallisvaalit, ja niihinkin valittu strategia vaikuttaa: kasvaako vai pieneneekö puolue.
    Politiikka on vaikea laji t. Hessu K.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    No niin, tässä sitä nyt sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa.

    Aloituslupaa ei tullut, kuten mm. Leon blogissa ounastelin. Hankintalakiin 2010 tehdyt muutokset tähtäsivät juuri siihen, että markkinaoikeus saa rauhan tehdä merkityksellisiä päätöksiä sen sijaan, että hankintayksiköt kiirehtivät solmimaan sopimukset valituksista välittämättä.

    NCC:n ja kaupungin seuraavat toimet tulevat nyt kertomaan mikä niille on tärkeämpää – kauppakeskus vai se, saako kateurakan Soraset, YIT vai ehkä ihan joku muu.

  3. avatar Joutomie sanoo:

    Terve Kari!
    Hyvin analysoitu!
    Tuhannen taalan kysymys on: Miksi NCC on valmis maksamaan 4 M€ ylimääräistä, onhan se suoraan ilman ”kompensaatioita” viivan alta pois. Arvelisin lähes puolet koko hankkeen kosernitason voitosta.
    Onko se vapaaehtoinen avustus kilpailija YIT:lle? Mitä hyvää sillä saa?
    Mukavaa tämä markkinatalous!

Jätä kommentti

css.php