OKL:n paikka on tiedeyliopistossa

Hämeen vaalipiirin 14 kansanedustajaa peräävät vastuullisuutta Tampereen yliopiston (UTA) hallitukselta OKL:n siirtoasiassa (Reska 18.5.2011). Edustajamme, Hämeen liitto ja HAMK’in puuhaihmiset tarjoavat Hollin esikunnalle ”jotain aivan muuta” ns. Hongan mallin muodossa.

Julkisesti näkyvä keskustelu on muodostunut erittäin yksipuoliseksi. Yrittäjänä näen strategiatyön merkityksen, aikuisena AMK- ja yliopisto-opiskelijana ymmärrän tiedeyhteisön ja ammattikorkeakoulutuksen eron, sijaisperheen isänä ja yhteiskunnallisesti aktiivisena olen nähnyt opettajakunnan muuttumisen kuntien sosiaali- ja lastensuojeluorganisaation konservatiiviseksi jatkoksi.

Kyse on siitä, millaisia opettajia haluamme ja tarvitsemme tulevaisuudessa, ei siitä miltä paikkakunnalta he valmistuvat.

Ovatkohan kansanedustajamme ja muut OKL:n ja UTA:n ulkopuoliset touhuajat varmasti tietoisia ja rehellisiä omista motiiveistaan ja vastuustaan asiassa? Puetaanko aluepolitiikka ja -politikointi, kansanedustajien oma brändäys, kaupungin mittavat taloudelliset intressit, ja HAMK’in selviytymistaistelu ”yhteistyön” vaikeasti vastustettavaan kaapuun. Oman mausteensa tuo ymmärrettävä ja ansaittuakin sympatiaa herättävä kipuilu OKL:n ja normaalikoulun sisällä.

Todellista yhteistyötä voi syntyä vain jos se aidosti palvelee osapuolten strategioita ja luo oikeansuuntaista, kummankin panokset ylittävää lisäarvoa. Todellinen strategiatyön ammattilainen ei voi harrastaa osaoptimointia. Kaikesta tarjolla olevasta hyvän tekemisestä on joskus raa’astikin karsittava jäljelle vain kokonaisuutta palvelevat tavoitteet ja tehtävät.

Saatan hyvin aistia ja ymmärtää Hollin turhautuneisuuden. Tilanne ja tasoero strategiakeskustelussa on kuin kenraali joutuisi tuntikausia motivoimaan hyväntahtoisen hölmöä ryhmyriä, miksi nyt mennään tästä ja tänne näin…

Yhteistyötä tarjoavan (lue tyrkyttävän) tulisi käsittää oma tarjoomansa, ja miten se auttaisi toisen osapuolen strategian toteutumista. Tämä taas edellyttää yhteistyökumppanin strategian ymmärtämistä ja hyväksymistä. Kummastakaan ei näy merkkiäkään.

Onkohan Hongan, HAMK’in Sari Rautioineen, ja kansanedustajiemme omien kaivojensa pohjilta vaikea nähdä, että UTA on 15.000 opiskelijan tiedeyliopisto? Koko paradigma on täysin toinen kuin AMK-järjestelmässä, ja syy siihen miksi meillä on kaksoisjärjestelmä.

OKL Hämeenlinnassa on tehnyt hyvää työtä, mutta seminaarihengestä on aika päästä eroon. OKL:n ja valmistuvien maistereiden identiteetti ja rooli tiedeyhteisön jäseninä valmistumisen jälkeenkin jää epämääräiseksi. Tätä seikkaa sijainti Hämeenlinnassa osaltaan vahvistaa. 15.000 opiskelijan UTA:n strategiatyön avainsanoja ovat moni- ja laaja-alaisuus. Tekemällään hyvällä työllä OKL on ansainnut mahdollisuuden tulla muuttuvassa tilanteessa integroiduksi tiedeyhteisöön. Kyse on mahdollisuudesta, ei uhasta.

UTA:n strategian ymmärtävä näkee, että vaihtoehtoina eivät ole OKL:n siirto vs. kaiken ennallaan pysyminen tai edes Hongan malli, vaan kasvatustieteiden asema ja opettajankoulutuksen integroituminen osaksi UTA:n muodostamaa tiedeyhteisöä, tai sitten ei.

UTA:n missio tieteentekijänä ei loppukädessä ole kouluttaa konservatiivista, vanhaa säilyttävää ja opetusohjelmien poliittisia missioita (kuten yrittäjäkasvatus) toteuttavaa työvoimaa koululaitokseen sosiaalitoimen ja lastensuojelun organisaatioiden jatkoksi. Yliopiston kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, on yhä tärkeämpi. Juuri sen vuoksi tiedeyliopiston paradigmassa vaikuttaminen voi perustua vain vankkaan tutkimukseen ja opetukseen.

HAMK ei pysty ilman yliopistoa tuottamaan maistereita, eikä UTA:n strategiaa palvele opettajankoulutuksen liimaaminen Hämeenlinnaan HAMK’in kylkeen. Hämeenlinnassa olisi aika sisäistää tämä tosiasia.

Nyt meneillään oleva hölmöily, vaikka olisi miten hyväntahtoista, voi aiheuttaa vain vahinkoa.

23 kommenttia artikkeliin “OKL:n paikka on tiedeyliopistossa”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Teen pienen ajatusleikin. Olen tämän kevään ylioppilas ja minulta kysytään, haluanko mieluummin opiskelemaan opettajaksi Tampereen Yliopistoon Tampereelle vai Tampereen Yliopiston alaiseen laitokseen Hämeenlinnaan.

    Valitsisin epäröimättä Tampereen Yliopiston ja Tampereen. Toki Hämeenlinna olisi kodikas, opettajakoulutusperinteet ovat vahvat ja vanhat, ehkäpä asuntokin olisi halvempi kuin Tampereella. Kylmän rauhallisesti arvioisin kuitenkin, että yliopistoympäristössä suoritettu tutkinto olisi eduksi työhön sijoittumisessa sekä mahdollisuudet sivuopintoihin ja opintojen täydentämiseen olisivat Tampereella paremmat.

    Suomi menestyy vain nostamalla edelleenkin koulutustasoa. Erityisen tehokasta on nostaa opettajien koulutuksen tasoa. Tämän hetken tason säilyttäminen ei riitä huomisen maailmassa.

  2. avatar Antti sanoo:

    Moro Seppo

    Nythän ollaan sen verran metikössä että ylipäänsä luokanopettajakoulutusta ollaan siirtämässä liiaksi osaksi tiedeyhteisöä. Sitä se todellisuudessa on hyvin vähissä määrin kun kentälle mennään (tai opiskelujen sisältöön).

    Kyllähän se nyt on suoraa sanottava että tiedeyhteisön sisällä luokanopettajakoulutus on a) pilipalitoimintaa akateemisessa mielessä (anteeksi vaan) b) sen ei edes pitäisi mielestäni olla tiedeorientoinutta koulutusta.

    Itse liputan pienen yhteisön puolesta. Tähän syynä se, että luokanopettajan perusduuni on hyvin sosiaalissävyteistä. Arjen kohtaamiset tapahtuvat oppilaiden (1-6lk.) sekä heidän vanhempiensa kanssa. Ne tiedolliset taidot, jotka olisi oppilasainekselle tarkoitus opettaa, voisi hoitaa kuka tahansa. Mutta keskiöön nouseekin hyvien opettajien kohdalla sosiaalinen- ja pedagoginen lukutaito. Toiseen voit saada tieteelliset eväät, toiseen et.

    Siksipä, kun tuossa on tullut asiaa läheltä tarkasteltua, pieni filiaali antaa melko mukavat puitteet noiden vasta lukiosta valmistuneiden ihmisraakileiden sosiaalisen ymmärryksen kasvulle. Ja sillä ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä.

    Eri asia on toki se, että haistellaan omia akateemisia mahdollisuuksia muutaman vuoden opiskelun jälkeen ja vaihdetaan pääainetta. Onnistuu luonnollisemmin Tampereella ollessa. Eihän oikeasti kukaan täysijärkinen yliopisto-opiskelija jää luokanopettajan duuniin tai koulutukseen.

    Mitä tulee tämän hetken tason säilyttämiseen, niin näin havainnoijan roolissa ei voi ola muuta kuin ylpeä siitä tasosta millä esim. Hämeenlinnan OKL:ssä tuotetaan luokanopettajia. Luokanopettajia. Siihen siellä valmistutaan, ei tutkijoiksi. Ja aivan millä mittarilla tahansa, niiden luokanopettajien taso on aivan hiivatin korkea. Nyt ihan oikeasti pitää muista, mikä on koulutuksen funktio ja tässä tapauksessa se on ammatillinen, ei akateeminen vaikka yliopistossa kuinka oltaisiinkin.

    Antti

  3. avatar Susanna Hietanen sanoo:

    Tervehdys kaikki!

    Itselläni on ikävä epäilys, ettei OKL:n siirtoaikeilla ole mitään tieteellistä tai opiskelijoiden etuja ajavaa tavoitetta. Ainoa tavoite ja päämäärä on Tampereen yliopisto ja sen säilyminen – mahdollisimman helposti.

    Tamperelaisilla lienee hauskaa, kun me hämäläiset debatoimme aihetta ikään kuin siinä olisi jotain keskustelemista…

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Seppo, ja kiitos itsenäisestä (kuten aina) ajattelustasi…

    Antin kirjoitus sisältää niin paljon itseristiriitoja, etten lähde sitä oikomaan. Itse asiassa pitää kiittää Anttia, sillä ratkaisun sijasta hän kuvasi loistavasti itse ongelman, jonka korjaamiseksi on korkea aika siirtää opettajankoulutus Tampereelle.

    Susanna, totta kai TaY:n hallitus ajattelee Tampereen yliopistoa ja sen säilymistä, kuten minkä tahansa organisaation hallituksen tulee tehdä. Yliopistonkin hallituksen tehtävät ja vastuut on kirjattu lakiin. Hallituksen tämä vastuu ohittaa myös omistaja-, rahoittaja- tai nimittäjätahojen intressit milloin ne ovat ristiriidassa organisaation intressien kanssa – asia mikä Hämeenlinnassa on eri yhteisöiden hallitusten maallikko- ja poliitikkojäseniltä täysin hukassa.

    Kuten Susanna sanot, asiassa ei pitäisi olla paljon keskustelemista. Strategisen johtamisen ja 15.000 opiskelijaa (josta OKL:n osuus on 2 %) koskevan muutosprosessin kokonaisuuden kannalta tarve ja ratkaisu ovat selvät. Kyse ei ole siitäkään soveltuuko opettajankoulutus NYT kaksivaiheisen tutkinnon uuteen laaja- ja monialaiseen toteuttamismalliin. Eivät kaikki Tampereellakaan opiskeltavat entisen mallin mukaiset tutkinto-ohjelmat sovellu, mutta uudistus antaa puitteet kehittämiselle. Hämeenlinnaan jäädessään OKL:lla ei yksinkertaisesti ole kehityspolkua TaY:n yhteydessä. Ilman yliopistoa, ei maistereita. Ei maistereita, ei opettajia.

    Yliopiston johtamiskulttuuri kuitenkin eroaa yksityisen sektorin vastaavasta, ja TaY:n hallitus on antanut Hämeenlinnan toimijoille runsaasti tilaa ottaa vastuuta kantaakseen strategian toteuttamisessa.

    Yritän sanoa tämän nyt mahdollisimman selvästi: Tampereen Yliopiston opettajankoulutus joko jatkuu Tampereella, tai se ei jatku ollenkaan. Joka ymmärtää TaY:n strategian ja uudistusten tarkoituksen, ymmärtää tämän asian. Siinä on se vastuu joka myös yliopiston ulkopuolisten toimijoiden olisi kannettava, jos pystyvät. Eivät vain pysty.

    Strategisesta näkökulmasta ihmetyttää kannattaako OKL:n kuolemanpelossaan valita itsemurha. Valittu linja ei ehkä saa toivottua vastetta palliatiivisen lääketieteen professorilta.

    TaY:n hallitus on määritellyt strategiansa, ja valinnut rehtoriston toteuttamaan sitä. Hallituksen velvollisuus on pysyä rehtoriston takana vaikka puukkoja sataisi, tai vaihtaa rehtoristo. Jos yksittäiset hallituksen jäsenet eivät katso voivansa toimia yhdessä päätetyn strategian mukaisesti, heidän velvollisuutensa on erota. Elleivät he niin tee, ja toiminnallaan vaarantavat strategian toteuttamisen, muulla hallituksella on mahdollisuus ja jopa velvollisuus esittää kollegiolle tällaisen jäsenen vapauttamista tehtävästään.

    Hallituksen puheenjohtaja ei muodosta asiassa poikkeusta.

  5. avatar Antti sanoo:

    Avaa nyt Kari hieman niitä itseristiriitoja.

    Jokatapuksessa mun on ihan hirveän vaikea nähdä kuinka hämeenlinnalaisten tai hämäläisten päättijien tulisi kantaa vastuuta yliopiston strategian toteuttamisesta. OKL:n poistumisella Hämeenlinnasta ei ole seutukunnalle kuin negatiivisia vaikutuksia. Jos/kun luokanopettajakoulutus siirtyy Tampereelle, niin täältä katsottuna on aivan se ja sama onko Tampereen yliopistossa luokanopettajakoulutusta ollenkaan.

  6. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ah Antti,

    pääsithän asian ytimeen: oma napa, paikkakunnan napa, asia. Jos oma tai paikkakunnan napa ei täyty, asiasta viis. Näin Suomea rakennetaan.

    Itseristiriidoistasi keskeisin on se, että opettajakoulutus ei voi olla ammattitutkinto juuri niistä syistä, jotka esitit – mistähän syntyy näkemys: ”Eihän oikeasti kukaan täysijärkinen yliopisto-opiskelija jää luokanopettajan duuniin tai koulutukseen”. Avaatko Antti vähän? Mutta koska jokatapauksessa omakin leipäsi saattaa muutoksessa hanketoimintamahdollisuuksien vähetessä kaventua, niin mitä väliä sillä on?

    Avauksessani kysyin ovatkohan kansanedustajamme ja muut OKL:n ja UTA:n ulkopuoliset touhuajat varmasti tietoisia ja rehellisiä omista motiiveistaan ja vastuustaan asiassa? Jatkoin toteamalla, etteivät yliopiston ulkopuoliset toimijat kykene tuota vastuuta kantamaan.

    Kansanedustajat kuitenkin perustelivat kantaansa 18.5. Reskassa mm. näin: ”…toimintaa tulee kehittää Hämeen liiton esittämällä tavalla siten, että Hämeenlinnasta tulee maan vahvin, monipuolisin, nykyaikaisin ja arvostetuin opettajien perus- ja lisäkoulutuskeskus”. Eli selkokielellä kansanedustajat ja Hämeen liitto sanovat TaY:lle, että sen strategia on väärä, koska se ei kehitä Hämeenlinnaa. Loistava avaus yhteistyön nostamiseksi uudelle tasolle…

    Antti, sinun logiikallasi, miksi TaY:n hallitusta tippaakaan nappaisi Hämeenlinnan aseman vahvistaminen, kun sillä on ihan omat olemassaolonsa tarkoitukseen liittyvät motiivit kehittää toimintaansa.

    Hämeenlinnalaisena tottakai toivoisin, että OKL jäisi tänne. Niin ei käy syistä, jotka näkyvät vaikka ulkoavaruuteen asti, mutta ei kotikutoisten päättäjiemme kaivojen pohjille. Joten seuraavaksi parhaana vaihtoehtona toivon, että toimijat pääsevät traumansa yli, eivätkä heitä lasta pesuveden mukana pihalle.

    Toivoa vain sopii etteivät vaalipiirimme kansanedustajat edusta kuvaamaasi poltetun maan taktiikkaa.

  7. avatar Antti sanoo:

    Yön pikkutunteina on usein kärkäs. Mitenkään tarkoitukseni ei ole vähätellä luokanopettajan ammattia. Hienoa duuni ja vain paksunahkaisille soveltuva. Eli iso peukku opettajille. Pidän siltikin hyvin todennäköisenä laatuaineksen karkaamista pois opettajankoulutuksen piiristä isolle kampukselle siirryttäessä, koska houkuttelevammat vaihtoehdot (helpommat duunit ja parempi palkka tulevaisuudessa) ovat lähempänä. Tämä taas ei ole missään nimessä suomalaisen opettajakoulutuksen etu.

    Kyllä sitä omaa napaa (tai kuntalaisena Hämeenlinnan napaa) tulee tässä asiassa tuijotettua. Mä en nyt näkisi että tässä ollaan Suomen rakentamisen kannalta kovinkaan kriittisen asian äärellä, koska noin niin kuin opetuksen laadun ja tätä kautta tulevien opettajien laadun suhteen ei nykytilanne ole missään nimessä huono (eiköhän tässä asiassa Suomi ole maailman kärkimaa). Eihän tässä nyt pohjimmiltaan ole kyse siitä että luokanopettajakoulutuksessa olisi vikaa, vaan siitä että filiaali on kallis ylläpidettävä. Sulla toki varmasti kaikkien alojen asiantuntijana on luokanopettajakoulutuksen sisällöistä ja laadullisesta tilasta enemmän tietoa kuin meikäläisellä, että siirto näyttäytyy aivan välttämättömyydeltä muultakin kuin taloudelliselta kannalta katsottuna.

    Eikä mun leipäni kavennu mihinkään vaikka OKL Hämeenlinnasta katoaisi. Sulla taita olla vanhaa tietoa. Ainoastaan harrastustoiminta ja itseni sivistäminen kasvatustieteiden parissa hankaloituisi huomattavasti.

    Mutta se on totta että TaY:n hallitusta ei todellakaan tarvitse napostella Hämeenlinnan kehittäminen ja he kehittävät yliopistoa ihan omista lähtökohdistaan. Ehkäpä se on tulevaisuuden luokanopettajakoulutuksen etu, saas nähdä.

    mukavaa maanantaita

    Antti

  8. avatar heikkinotko sanoo:

    Luokanopettajakoulutus
    Koulutus tähtää ja valmistaa. nimenomaan kasvatutieteen maistereita, luokanopettajia, peruskoulujen alakoulujen, luokat 1-6, opettajiksi.
    Mielestäni Hämeenlinnan OKL muiden mukana soveltuu hyvin siihen tehtävään. Kysymyksiä: miten montaa sivuainetta luokanopettajaksi on opiskeltava ja miten ne häntä hyödyttävät, varsinaisessa työssään? Jos ei alunperinkään aio luokanopettajaksi kuin vain kenties muutmaksi vuodeksi, niin ei kannata hakeutua, opettajankoulukseen ollenkaan! Parempi hakeutua yliopistoon opiskelemaan muuta ja tähdätä alunperinkin haluamalleen, kenties mielenkiintoisemmalle ja paremmin palkatulle alalle. Muutamia ajatuksia. Saataisiinko Suomeen parempia peruskoulun alaluokkien opettajia, jos kaikki nyt toiminnassa olevat OKL:t lopetettaisiin ja tulevaisuudessa kaikilta perukoulujen opettajilta vaadittaisiin kasvatutieteen tohtorin tutkinnon lisäksi vähintään kolme vuotta yliopiston tutkijana oloa!
    Lisää ajatuksia, entäpä jos koulutusjärjestelmää ”kehitetään” ja tehdään lukio koulutuksesta oppivelvollisuus, joka kaikkien on suoritettava, vasta sen jälkeen voi hakeutua ammatiliisinn oppilaitoksiin ja muihin jatko-opintoihin. Saataisiin kyllä teoreettisen tiedon tasoa kohotetuksi, mutta miten olisi taitojen laita. Minusta Suomessa ihannoidaan liiaksi teoreettista yliopisto-opikelua ja teoreettista tutkimusta. Ikäänkuin se olisi vastaus kaikkeen. Kysymys kuka sitten tekisi ne niinsanotut ruumilliset työt jos kakilla olisi jatjossa joku teoreettinen yliopitottukinto, eli kaikki olisivat maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita. Muutama esimerkki vain sairaaloissa ei olisi perushoitajia, lähihoitajia. Rakennuksilla ei olisi kirvesmiehiä ja laatoittaija. Olisihan se ihan absurdia, jos rekkakuskiltakin vaadittaisiin maisterin tutkinto!
    Taitaisi jäädä työt tekemättä!
    Itselläni on ammattikoulun opettaja koulutus, mutta olen ollut myös peruskoulun yläasteella, matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana. Joten minulla on omakohtaista sisäpiiri tietoa ja näkemystä, niistäkin maisteriopettajista. Suurin osa heistä oli ihan asiallisia, mutta joukossa oli muutama, joiden taitojensa ja kykyjensä puolesta olisi pitä olla aivan muualla!

    Heikki Notko

  9. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Minä on ymmärrä kasvatustieteistä ja opettajakoulutuksesta mitään. Mutta olen käytännössä todennut, että seminaareista ja niiden jatkeista tulee pääsääntöisesti erinomaisia lasten opettajia.

    Hämeenlinnassa suoritetuista ammatinopettajan opinnoista taas ei ole paljon hyötyä. Karrikoiden sanottuna niistä saa lähinnä vain muodollisen pätevyyden ja hieman lisää liksaa.

    Olen siis ”pätevä” aukaisemaan sanaisen arkuni Kari Ilkkalan hyvästä alustuksesta virinneeseen keskusteluun. Tässä kadun tallaajan härski mielipide:

    Hämeenlinnalaisten pitää puhaltaa yhteiseen hiileen OKL-asiassa. Kyse on maakunnan, erityisesti Hämeenlinnan eduista. Koska Juhani Hongan malli ilmeisesti tuo uutuuden koulutussektorille, kannatetaan ja markkinoidaan sitä.

    Jos asuisin Forssan seudulla ja toimisin siellä poliitikkona, katsoisin, että nyt on ”koston” paikka. Tukisin OKL:n siirtoa ja hylkäisin Hongan mallin. Tällä tempulla muistuttaisin maakunnan veturikaupungin poliitikkoja vuosikymmenten ”tuesta” Tyykiseudulle ja mm. kaupunginjohtaja Tapani Hellsténiä viime aikojen julkisista lausunnoista.

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    onneksi kehäkettuna vapautit itsesi vastuusta kun pohjustit kommenttisi ”kadun tallaajan härskiksi mielipiteeksi”. Sitä se nimittäin on tavalla, jota avauslauseesi perusteella et itse edes tiedä…

    Täällä Hämeenlinnan päässä tätä keskustelua käydään ikään kuin sota olisi voitettavissa tällä taistelulla: ”Kyse on maakunnan, erityisesti Hämeenlinnan eduista”.

    Puuttumatta TaY:n opettajankoulutuksen sisällöllisen kehittämisen tarpeisiin (joiden pitäisi olla KESKUSTELUN KESKIÖSSÄ), analysoidaanpa hieman tätä lähtöoletusta kuvitelluista eduista.

    OKL:n jääminen Hämeenlinnaan on TaY:n strategian vastaista, vai väittääkö joku vastaan?

    Ennen kuin vedätte henkeä, suosittelisin lukemaan TaY:n strategian (http://www.uta.fi/esittely/strategia/index/strategia.pdf) sekä Hämeen liiton hallituksen 18.4. hyväksymän paperin ”Uusi opettajakoulutusmalli”. Sen saa Hämeen liitosta tai minulta pyytämällä. Ilmeisesti sitä ei ole ihan hirveän moni lukenut, koska se muutettiin sähköisesti lähetettävään muotoon 2 tuntia sitten minun pyynnöstäni.

    Suomeksi, tuo ns. Hongan malli ei ole tästä maailmasta. Mutta jos tarkoitus on saada HAMK’ille ja mm. Innoparkin klustereille (oikeasti, alan saada tuosta sanasta ihottumaa) uusi nisä josta imeä niin kauan kuin heruu, niin hyvä papru.

    Merkille pantavaa on, ettei paperin laatimiseen katsottu tarvittavan TaY:n johdon, kasvatustieteiden yksikön tai edes 1.1.2011 lakanneen HOKL:n mandaatilla toimivaa jäsentä, vaan kyseessä on puhtaasti vaaleihin valmistautuneen Johannes Koskisen aloitteesta ja ilman Hämeen Liiton tehtäväksiantoa masinoima varjostrategia. Voipi toki olla että Koskinen oli pj:n roolissa luonnollinen bulvaani, ja aloite asian tuomisesta ylimääräisenä Hämeen liiton hallituksen kokoukseen 13.12. tuli joko ”puun takaa” tai ainakin ”vitelikosta”…

    OKL:n tarjoama luokanopettajakoulutus on vain osa kasvatustieteiden kokonaisuutta. OKL:n jääminen Hämeenlinnaan missään muodossa edellyttää joko TaY:n muuttavan strategiaansa tältä osin, tai tekevän strategiansa toteuttamisessa OKL:n kohdalla merkittävän poikkeuksen.

    Maakunnan ja erityisesti Hämeenlinnan ”edut” voivat luokanopettajakoulutuksen säilymisen muodossa toteutua vain tasan niin kauan, kuin TaY on valmis pumppaamaan verta tähän uuteen syylään, ja antamaan kuviossa tarvittavat maisterintutkinnot.

    Jokaisen pitäisi käsittää, että tämä on lähtökohtaisesti mahdotonta. Kissan saa kyllä Stalinin keinoin syömään sinappia – kerran. Sen jälkeen mirri on pirun kiukkuinen, ja suojaa kyllä takapuolensa.

    Joten jos Honka vaikka saisikin kaverinsa Neilimon jyräämään asian TaY:n hallituksessa sen oman strategian ja rehtoriston yli, niin kuvitteleeko joku tosissaan, että TaY saisi OKM:n kanssa käymissään tulosneuvotteluissa vuodesta toiseen jotain erityiskohtelua tai korvamerkittyä rahaa ”palkinnoksi” ratkaisusta?! Herätkää aikuiset ihmiset! Hallitukset tulevat ja menevät ja Neilimot sen mukana – asia olisi TaY:n haarukassa vuodesta toiseen kunnes kohdalla olisi oikeat päättäjät,ja peli sillä selvä.

    Jos nyt Leon viitoittamalla tiellä haluaisi olla härski, niin voisi sanoa kyseessä olevan ainoastaan joukon maakunnan ja Hämeenlinnan toimijoita, jotka käyttävät tilannetta ja esim. OKL:n ja normaalikoulun henkilöstön luonnollista muutosvastarintaa hävyttömästi hyväkseen. Tilanne on herkullinen, omaa profiilia voi nostaa ilman mitään riskiä, koska pahikseksi jää aina TaY.

  11. avatar Sari Rautio sanoo:

    Karille,

    kerron Sinulle uutisen, on lukuisia toimijoita, jotka ovat liikkeellä ihan rehellisin perustein. Vaikuttamalla asioihin niiltä paikoilta, joihin on vaaleissa ihmisiltä mandaatin saaneet eivätkä hyödy siitä pätkän vertaa.

    OKLstä ja koulutuksen kehittämisestä: kaikki jotka tämän päivän peruskoulua tuntevat, tietävät sen moniammatillisen toiminnan ja sen kehittämisen tarpeen joka on kasvavaa. Lapset ja perheet ovat erilaisia ja heillä on erilaisia tarpeita. Opettajan työ on enenevässä määrin yhteistyötä eri ammattiryhmien edustajien ja myös vanhempien kanssa, ja siihen olisi syytä saada valmiuksia jo opiskeluaikana. Jos siis halutaan kehittyä pois koneorgansaatiomaailmasta.

    Aurinkoisin terveisin,
    Sari Rautio

  12. avatar Antti sanoo:

    Riippunee katsontakannasta kuinka asian kokee.

    Itseäni ainakin suuresti ihmetyttäisi jos Hämeen päättäjät eivät pyrkisi puheillaan ja teoillaan pitämään opettajankoulutuslaitosta Hämeenlinnassa. Joku voisi olla jopa niin raju väitteissään että Hämeen alueen kansaedustajien velvollisuus olisi ajaa myös oman seutukuntansa etuja. Ei kai niitä kukaan sinne äänestänyt hallaa seutukunnalle tekemään? En minä ainakaan.

    Antti

  13. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Sari,

    uutisia ei nyt tullut… eikä selvää minkälaisten toimijoiden joukkoon lasket itsesi?

    Oletko siis sitä mieltä, että Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän yhtymävaltuuston puheenjohtajan roolista ei ole pyrkivälle poliitikolle pätkän vertaa hyötyä? Ja, jos OKL liimataan HAMK’in kylkeen, niin kumpi hyötyy enemmän – OKL ja TaY vai HAMK?

    Suomessa opettajilta vaadittava ylempi korkeakoulututkinto on maailmalla harvinaisuus. Haluaako joku väittää, että tämä kolmisenkymmentä vuotta sitten tehty ratkaisu opettajan tutkintovaatimuksesta on ollut väärä?

    Opettajan koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä teorian ja tutkimuksen, ja kouluissa vallitsevan todellisuuden yhteensovittamisessa riittää haasteita, sitä ei varmaan kukaan kiellä.

    Nyt tuntuu kuitenkin Hämeenlinnan päässä nostavan päätään retoriikka ja puhetyyli, jonka mukaan tiedeyliopiston tutkinto = tutkijan koulutus jota luokanopettaja ei tarvitse, ja opettajan käytännön professio voisi syntyä ilman vankkaa tieteellistä ja tutkimuksellista taustaa. Tällainen jos mikä on tarkoitushakuista argumentointia.

    Ajatelkaa lääkärin ammattia – professiona se on todella käytännönläheinen ja konkreettinen, mutta kuka haluaisi lääkäreitä joilla ei ole tieteellistä koulutusta? Sellaista kutsuttaisiin puoskaroinniksi.

    Opettajan ammatillisuus, käytännön tekemisessä ilmenemismuotonsa saava professio ei voi syntyä ilman omakohtaista tieteellistä ymmärrystä, ja elinikäistä tutkimista ja oppimista. Opettajaoppilas voi harjoitella esim. ryhmänhallintataitoja kunnes naamansa muuttuu mustaksi, mutta ilman kasvatustieteiden ja esim. sosiaali- ja kehityspsygologian, yhteiskuntatieteiden tai vaikka terveystieteiden syvällistä ymmärtämistä hänelle jää VAIN ryhmänhallintataidot – ja ikuinen tarve niiden käyttämiseen. Autoilutermejä lainatakseni, taitava kuski selviää tilanteesta johon viisas ei joudu…

    Enemmän kuin opettajien kyvystä toimia osana ”moniammatillista asiantuntijajoukkoa”, olisin huolissani opettajien kyvyistä ja mahdollisuuksista kohdata lapset heidän yksilölliset ominaisuutensa ja tarpeensa tunnistaen, tunnustaen ja niihin omat ratkaisunsa kehittäen. Opettajien ”asiantuntijaroolin” korostaminen ja kaikenlaisten huoliasteikkojen käyttöönotto on johtanut tilanteeseen, jossa puuttuminen on helppoa, mutta ennaltaehkäisy ja hoitaminen vaikeaa tai mahdotonta. Et ole Sari tainnut olla vastaanottavana osapuolena ”koneorganisaatiossa”, jossa opettajan huolestumisesta johtaa pirun liukas polku huostaanottoon?

    HOKL lakkasi olemasta 1.1.2011 lukien. Entiseen ei ole enää paluuta. Ajatus siitä, että Tampereen Yliopiston opettajankoulutus päättyy kokonaan poliitikkojen omien profiilien nostamisen ja aluepolitikoinnin seuraksena on pelottava, vastenmielinen, ja valitettavan kouriintuntuva.

  14. avatar iisakki sanoo:

    Terve Kari,

    ”OKL:n jääminen Hämeenlinnaan on TaY:n strategian vastaista, vai väittääkö joku vastaan?”

    Täytyy kai ilmoittautua. Olen lukenut strategian, enkä löytänyt siitä filiaaleja tai yliopistokeskuksia vastustavaa. Samaa vakuutti Kari Neilimo, kun häneltä asiaa erikseen kysyimme. Mutta ei se hallituksen pj:kään varmaan strategiaansa tunne.

    Ei sillä, että paljon elättelisin toiveita OKL:n jäämisestä Hämeenlinnaan. Vaikka olen omaan napaani tuijotteleva paikallispoliitikko, ymmärrän uskoakseni myös yliopiston johdon näkökulman. Varsinkin sen jälkeen, kun se suorasukaisemmin ja rehellisemmin perusteltiin Pelle Miljoona Oy:n paluukeikalla. Hallintojohtajat, jotka pitävät A. McCoyn kitaroinnista eivät voi olla läpeensä huonoja tyyppejä 🙂

  15. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tere Iisakki,

    Aivan, aivan… asiat alkavat yleensä sujua paljon paremmin, kun löytyy jokin virallisten kuvioiden ulkopuolinen yhdistävä tekijä. Ja päästään siihen rehelliseen, suorasukaiseen kommunikointiin. Just.

    Vanhan koulun hyvin verkottuneena vuorineuvoksena Neilimo tietää pelin hengen.

    Sivujuonteena tähän suhdetoimintaan: yrittäjänä joudun / saan (riippuu päivästä) toimia mm. amerikkalaisen päämiehen ja suomalaisen asiakaskunnan välissä. 25 vuotta sitten kaupanteko perustui paljolti ”suhteiden” rakentamiseen. Amerikkalainen myyntikulttuuri ei ole paljoa kehittynyt, mutta suomalainen ostoammattitaito on marssinut mailin saappailla. Yritykset ovat maksaneet kalliin hinnan kaupoista, joissa suhteet korvasivat substanssin. Niinpä tänä päivänä pöydän takana istuu kalansilmäinen konsultti, jonka kanssa ei paljon suhteita rakennella, tai käydä nauttimassa McCoyn kitaroinnista. Lopputulos on kuitenkin oleellisesti parempi näin, koska faktat ja tuote on oltava kunnossa koko ajan.

    Noh, jääköön edellinen osoittamaan vieraisiin keskusteluihin…

    TaY:n strategiassa on vajaan kymmenen A4-liuskan edestä tekstiä, ja se on yksi parhaista strategiapapereista mitä olen lukenut. Hyvä strategia toimii kuin intialainen silkkimatto: silmät kiinnikin tiedät silitätkö myötä- vai vastakarvaan.

    Et löytänyt filiaaleja vastustavaa. Et niin. Et löytänyt myöskään sanaakaan koko kasvatustieteistä, saati opettajankoulutuksesta. Tämä johtuu siitä, että TaY:n strategian ytimessä ja painopistealueina ovat terveys- ja yhteiskuntatieteet. Ne mainitaan paperissa moneen kertaan.

    Keskiössä on tavoitekuva monitieteellisestä, yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja kansainväliseen kärkeen kuuluvasta tutkimus- ja opetusympäristöstä. Kasvatustieteiden yksikön on ansaittava paikkansa uudessa tavoitekuvassa, eikä siinä vanhat meriitit riitä kuin tilaisuuteen.

    TaY:n yhteistyö painottuu kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön sekä allianssiyliopistoihin (Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknilinen yliopisto). Väheksymättä HAMK’ia, se ei vain lähtökohtaisestikaan kuulu joukkoon.

    Slavoj Žižek on mestari määrittelemään asioita kuvaamalla mitä ne eivät ole. Strategiapaperia ei voi kirjoittaa kuvaamalla kaikkia asioita jotka eivät kuulu strategiaan, ja siksi lauseeni ”OKL:n jääminen Hämeenlinnaan on TaY:n strategian vastaista” oli huonosti muotoiltu.

    Korjaan nyt virheeni. OKL:n jääminen Hämeenlinnaan ei ole TaY:n eikä varsinkaan kasvatustieteiden laitoksen strategian mukaista.

    Lopputulos on sama.

    Neilimoon palatakseni, hän on puheenjohtanut oikeasti toimivaa, aktiivista ja asiantuntevaa hallitusta, joka on hyväksynyt strategian 15.2.2010. Kyse ei siis ole organisaatiosta, jossa ainoa minkääntasoinen mietitty mielipide on rehtorilla. Strategian toimeenpanosta vastaa rehtori apunaan johtoryhmä.

    Tätä taustaa vasten on uskomatonta ja anteeksiantamatonta, jos hallituksen puheenjohtaja sitten niittää rehtorilta jalat takaapäin polvista poikki.

  16. avatar iisakki sanoo:

    Kuten todettua, en usko Neilimon tai yliopiston hallituksen kävelevän rehtorinsa yli tämän (liian vähäpätöisen) asian takia, vaikka hallituksessa onkin muutamia, jotka eivät tiettävästi puolla OKL:n siirtoa. Ja edelleen, Neilimo ei näe filiaaleja mitenkään strategiaa romuttaviksi. Ne eivät kallista isoa kuvaa suuntaan tai toiseen.

    Strategian sfääreistä, joissa ainakin me poliitikot niin mielellämme leijuisimme, kuitenkin usein kiskoo maanpinnalle arkiset tosiseikat. Niin ilmeisesti myös yliopistomaailmassa, koska muuton kustannuksista halutaan vielä lisäselkoa ennen lopullista päätöstä. No, ne saadaan kyllä tarvittaessa lavastettua haluttuun suuntaan, kuten koko selvitystyöryhmän työ.

    Sitä paitsi operatiivisella johdolla taitaa olla myös hieman raadollisempia syitä laitoksen siirtoon kuin nuo strategiapaperista johtamasi.

    Ps. Sitä kalansilmäistä kohteliasta konsulttipaskaa on kuunneltu kaikissa käymissämme neuvotteluissa. Kännissä kuuli totuuden. Arvostan sitä.

  17. avatar Sari Rautio sanoo:

    Päättäjäispäivän huomenta,

    ei kai kukaan ole esittänyt ettei opettajan pätevyys jatkossakin oli yliopistosta saatava korkeakoulututkinto, maisterin arvonimike? Samaan aikaan luokanopettajan työ on kuitenkin kuvaamaani, moniammatillista, hemmetin vaativaa ja erilaisia taitoja, joustavuutta ja jatkuvaa soveltamista vaativaa kasvatustyötä. Sitäkin on hyvä tutkia, mutta sitä täytyy ennen muuta osata tehdä käytännössä. Ja siihen suuntaan opettajankoulutus on menossa, koko ajan.

    Viittauksellani luottamushenkilöiden hyötyjen hakemiseen, tarkoitin että suurin osa meistä tekee annettua hommaansa aika pyytettömästi, vailla erityistä oman edun tavoittelua, – jonkun ne hommat täytyy hoitaa. Ja yrittäjänä Ilkkala varmaan hyväksyy sen että tehdyn työn ja näyttöjen perusteella voi seurata jotain uutta tekemistä? Luottamushenkilöpalkkioilla ei rikastu. Hämeenlinnalaisena tietty tuoden esiin ne asiat jotka edistävät tämän kaupungin hyvinvointia ja elinvoimaa.

    Ja uskon että Ilkkalalle avautuu upea tulevaisuus asioihin hyvin jo nyt perehtyneenä kuntalaisena myös poliitikkopuolella heti seuraavien kuntavaalien jälkeen. Hallitusneuvotteluja seuranneena on kuitenkin myös ensiarvoisen tärkeää osata tulla toimeen ihmisten kanssa, ja kuulla ne Iisakin mainitsemat todelliset tunnot. Sillä ihmisten asioiden hoitamisesta ja vuorovaikutuksesta tässä on kyse.

    Sari

  18. avatar Timo sanoo:

    ”muuton kustannuksista halutaan vielä lisäselkoa ennen lopullista päätöstä. No, ne saadaan kyllä tarvittaessa lavastettua haluttuun suuntaan, kuten koko selvitystyöryhmän työ.” -iisakki

    ”ensiarvoisen tärkeää osata tulla toimeen ihmisten kanssa, ja kuulla ne Iisakin mainitsemat todelliset tunnot.” -Sari Rautio

    Tulee mieleen jäähallikeskustelu viime syksyltä. Pöydät vain ovat kääntyneet?

  19. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi Iisakki

    Haluatko tarkentaa? Olitko sinä kännissä, kun TaY:n hallintojohtaja Petri Lintunen kertoi sinulle totuuden OKL:n siirron syistä? Vai oliko Lintunen kännissä? Vai te molemmat?

    Ei silti, A. McCoyn diggaamisessa pikku laitamyötäisessä ei ole mitään pahaa.

    Mielenkiintoista vain on, että haluat paljastaa osapuolet ja olosuhteet, mutta et konkretisoi itse totuutta. ”Iisakki on kuullut kännissä totuuden”, mutta ei kerro sitä muille.

    Miksi ihmeessä TaY:n operatiivinen johto (joka muuten on rehtori ja tieteenalayksiköiden johtajat) haluaisi maksajapuolena lavastaa muuton kustannuksia mihinkään suuntaan?

    Päinvastoin kuin täällä kuntapuolella, yliopistossa ei ole veronmaksajien piikki auki, eikä Holli voi mennä opetusministeriöön jälkilaskun kanssa. Siirtopäätöksen manipuloinnissa muuttokustannuksia alaspäin vääristelemällä ei olisi mitään järkeä.

    Haluaisitko myös tarkentaa miten selvitystyöryhmän työ lavastettiin haluttuun suuntaan? Hallitus, strategiansa toteuttamiskelpoisuutta arvioidakseen, kysyi onko siirto mahdollinen. Kukaan ei voi väittää, että työryhmän nimeämisessä olisi jotenkin suosittu siirron kannattajia. Eriävän mielipiteen jättäjiä närästi lähinnä vastata esitettyyn kysymykseen, vaikka asiaakin paperissa oli – kunnianhimoinen aikataulu aiheuttaa turhia riskejä siirron hallitulle toteuttamiselle.

    Hämeenlinnalaiselle kunnallispoliitikolle voi olla vaikeaa nähdä strategian ja taloudenpidon yhteyttä tilanteessa, jossa rahan menolle on ehdoton katto. Julkisesta OPM:n kokonaisrahoituksesta TaY:n saama määrä on sopimuskauden kiinteä, harkinnanvaraista rahoitusta saati ”jälkipaikkomahdollisuutta” ei ole. Perusrahoitus on 60-65% menoista, loput on hankittava kilpaillen. Perusrahoituksessakin yliopistot ovat kilpailuasetelmassa yhden kakun kimpussa.

    OKL paukuttaa mm. maisterituotannollaan. Hienoa, mutta suoritettujen alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen painoarvo perusrahoituksesta on 75% x 55% x 85% x 35% = n. 12,3%! On tietysti epistä, että OKL erillisenä filiaalina on joutunut säästämään luita myöden, ja näin jäänyt jälkeen monissa muissa mittareissa.

    Strategian sfääreistä voi kuittailla, mutta OPM:n oma strategiatyö ohjaa rahan jakamista yliopistoille. OPM haluaa yhteisillä euroilla mahdollisimman suuren pamauksen, ja ohjaa yliopistojen strategia- ja rakennetyötä kovalla kädellä. Toimenpiteet joilla yliopistot asemoituvat 2013 alkavalle seuraavalle sopimuskaudelle, tulee nyt olla jo toteutusvaiheessa.

    Ammattilaiset tekevät parasta mahdollista tulosta ja jälkeä käytettävissä olevan rahan puitteissa. Siinä työssä talous ja strategia ovat saman lantin puolina erottamattomassa vuorovaikutuksessa. Hyväkään tulos jollain tieteenalalla ei välttämättä oikeuta jatkoon, jos samalla rahalla saa toisella tieteenalalla vielä paremman tuloksen. Kasvatustiede on TaY:n tarkkiksella, eikä se ole TaY:n vika, vaan johdettavissa suoraan OPM:n rahoituksen ohjauksen periaatteista.

  20. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Jos olisin TaY:n hallintojohtaja Petri Lintunen, valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemungin kommentin (3.6.) nähtyäni laittaisin välittömästi valtion ja yliopiston hallinnossa sanan kiertämään: Iltatilaisuuksiin, joissa Hämeenlinnan isäntien joukossa on Iisakki, älkää osallistuko.

  21. avatar iisakki sanoo:

    Moi Kari ja Leo,

    Ei ole pahaa laitamyötäisessä, vapaa-aikana, eikä edes missään kaupungin iltatilaisuudessa (jotka ovat aika kuivia). Olin kännissä, Lintusen tilaa en lähde arvioimaan, varmasti hän oli huomattavan paljon selvempi kuin minä. Hän on asiallinen ja mukava tyyppi, ainakin siviilissä. Keskustelu oli paljon vapautuneempaa kuin virallisella karvalakkivierailulla edellisenä päivänä.

    Mutta koska kyse ei ollut virallisesta tilaisuudesta, niin enpä lähde referoimaan keskustelun sisältöä.

    Siirtoa selvittäneen työryhmän työtä pidän kuitenkin kulissina. Asia oli päätetty jo hyvissä ajoin ennen selvitystyötä. Työryhmän jäsenet kritisoivat vähän muutakin kuin tehtävänantoa.

    Vimeisessä kappaleessaan Kari on oikeassa. Tampereen yliopisto tosiaan taistelee kasvatustieteidensä puolesta. Sen takia tämä onkin ollut poliittinen kysymys ja ministerin näpin alla alusta pitäen. Sen takia yritin myös Timo Heinosta asiasta provosoida, kun mies mainostaa itseään suurena koulutuspoliittisena kokoomusvaikuttajana. Okl on aiemminkin haluttu siirtää Tampereelle, liittymättä mihinkään strategiaan tai ministeriön painostukseen. Silloin demariedustajat vaikuttivat opetusministeri Kalliomäkeen, eikä siirtoa tapahtunut.

  22. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi Iisakki,

    pelisääntöjen laatiminen on poliittinen kysymys, niiden noudattaminen ei.

    Yliopistojen ohjauksen ja rahoituksen pelisäännöissä todetaan yksiniitisesti, että valtion rahoitus yliopistojen menoihin määräytyy kaikille yliopistoille samojen periaatteiden mukaisesti. Perusrahoituksen kriteereissä ei ole mitään, millä perusteella TaY:lle voitaisiin kompensoida vaatimus tehdä OKL:n suhteen strategiansa ja tahtotilansa vastaisia ratkaisuja.

    OPM:n rahoitusstrategia painottaa yliopistojen omaa strategiatyötä. Ajatus, että ensin julistetaan yliopistoille säännöt, ja sitten lyödään yksityiskohdassa näpeille sääntöjen mukaan pelaamisesta, ei ole enää tästä maailmasta.

  23. avatar iisakki sanoo:

    Kari,

    kuten jo todettiin, OKL:n säilyminen Hämeenlinnassa ei ole yliopiston strategian vastaista, jos ei sen mukaistakaan. Sen sijaan yliopiston operatiivisen johdon tahtotilan vastaista se on, tästä ei liene epäselvyyttä.

    Palme sen sanoi, politiken är att vilja. Nykyään taas enemmän kuin pitkään aikaan. Jos on luotu jollain kokoonpanolla jotkut pelisäännöt, toisilla on oikeus niitä muuttaa tai tarkentaa.

    On ihan selvää, ettei kokoomus tai opetusministeri Virkkunen muuta näitä vaalimiaan pelisääntöjä, mutta olisivat sitten sen verran rehellisiä, että edes puolustaisivat niitä avoimesti. Sen sijaan löperrellään sitä konsulttikieltä, kierrellään ja kaarrellaan, vaikka asia on selvä kuin pläkki. Sama pätee rehtori Holliin: miksei sano, mitä oikeasti on mieltä, eikä selittele Hamkeilla tai muillakaan, mitä muka toimittaja suuhun laittaa. Kyse on siitä, että he tahtovat keskittää toimintonsa, koska uskovat sen paremmin palvelevan kokonaisuuttaan ja parantavan kilpailutilannettaan suhteessa muihin kasvatustieteitä tarjoavien yliopistojen kanssa. Siinä on aivan sama, mitkä ovat tilojen kustannukset, työskentelyolosuhteet jne. Miksi täytyy rakennella työryhmiä, joiden lopputulos on käytännössä päätetty, ennen kuin työ edes alkaa?

    Minä ymmärrän yliopiston johdon tahdon ihan hyvin, ja pystyn kunnioittamaan heidän näkemystään. Mutta Hämeenlinnan osalta meidän paikallispoliitikkojen tehtävä on katsoa oman kuntamme edun perään. OKL:n menettäminen on iso isku koko maakunnalle. Hämeenlinnassa on OKL:stä vuosien mittaan pidetty huolta ja lunnaita maksettu monenlaisten professuurien muodossa. Jos ja pun päätös siirrosta on tehty, kaupunki keskittyy sitten yhteistyöhön Hamkin kanssa.

    Mutta edelleen, aluevaikuttavuus on osa yliopiston omaa strategiaa. Tämän aspektin ainakin Hämeen osalta yliopisto menettää. Samoin Kari Neilimon mukaan Hämeenlinnan filiaalista luopuminen tarkoittaa myös Porin ja Seinäjoen toiminnoista luopumista. Sitten yliopisto toimii yhden kampuksen mallin mukaan.

    Kyllä siinä riittää maan tulevalla hallituksella, jos sellainen saadaan, vielä pohtimista. Samoin yliopiston hallituksella.

Jätä kommentti

css.php