Kuka enää kaipaa Pahkasikaa, onhan meillä Hämeen Sanomat!

Monet kerrat on aamutukkoinen nenä auennut kunnon kahvihuuhtelulla, mutta tänä aamuna todella repesin: ”Lintoselta huutia Hongalle ja Hellsténille”.

Pelleilyn koko värikirjon täydensi Sirkka-Liisa Anttila (HäSa 11.6.): ”Hintsanen veti välistä ja hajotti yhteisrintaman”.

Blogikirjoituksessani ”OKL:n paikka on tiedeyliopistossa” kysyin, ovatkohan kansanedustajamme ja muut OKL:n ja Tampereen yliopiston ulkopuoliset touhuajat varmasti tietoisia ja rehellisiä omista motiiveistaan ja vastuustaan asiassa?

Vastauskin alkaa muotoutua. Toiminta on ollut tietoista, mutta ei rehellistä tai vastuullista. Maakuntahallituksen nimissä kirjoitetun ns. ”Hongan mallin” tai ”Uuden opettajakoulutusmallin” syntyhistoria ei kerro aikuisten ihmisten vastuullisesta toiminnasta.

Kansanedustaja, sosiaalidemokraatti Johannes Koskinen valmisteli ”työryhmän” ilman Hämeen liiton toimeksiantoa, ja toi sen ylimääräisenä asiana 13.12.2010 maakuntahallituksen kokoukseen. Koskisen, Hongan ja maakuntahallituksen on täytynyt olla tietoisia siitä, ettei työryhmään ”kutsutuilla” jäsenillä ole ollut taustaorganisaatioidensa mandaatteja osallistua työhön, saati muodostaa näiden kantoja.

Joistakin kommenteista ja lopputuloksesta voidaan myös päätellä, ettei näiden ”kutsujäsenten” panos tai sitoutuminen paperiin ole kummoinen. Kuten Mahlamäki-Kultanen toteaa, työryhmä ei ollut tavanomainen, vaan raportin kirjoitti Hämeen liitto. No, ei sitä kirjoittanut Hämeen liitto, vaan joku Koskisen ja Hongan värväämä toimija työryhmästä. Ketäpäs jää jäljelle?

Itse paperissa ei oteta mitään kantaa kuka sen lopulta kirjoitti, ja mikä oli työryhmän toiminut kokoonpano – OKL:n edustustahan siinä ei esim. ollut. Asian käsittely maakuntahallituksessa on ollut hengästyttävää – 33 sivuinen paperi esiteltiin vasta 18.4.2011 kokouksessa, ja saman tien hyväksyttiin ja päätettiin toimittaa TaY:n hallitukselle ikäänkuin se edustaisi jonkin ”yhteisrintaman” näkemystä.

Kaikella kunnioituksella arvoisat maakuntahallituksen jäsenet, mutta teitä on viety kuin vasemman käden lapasta.

Kun työryhmän jäsenille ei etukäteen hankittu taustaorganisaatioidensa mandaatteja, ei ole mikään ihme ettei tulostakaan alistettu näiden tarkasteluun. Toiminta on ollut tietoista, sillä tekijöillä on ollut selkeä käsitys ettei paperi selviäisi asianosaisten organisaatioiden vastuullisten ammattilaisedustajien ja elinten analyysistä, ei ainakaan halutussa aikataulussa.

En nyt spekuloi vahingoilla, jotka tämä toiminta mahdollisesti aiheuttaa kasvatustieteille Tampereen yliopistossa. Luotan siihen, että TaY:n hallitus pysyy strategiassaan joka takaa tieteenalan, ml. opettajakoulutuksen kehitysedellytykset.

Mutta erityisen härskinä pidän tapaa uutisoida ja käsitellä HAMK’in rehtorin Veijo Hintsasen toimintaa asiassa. Hämeen Sanomat, maakuntajohtaja Honka ja viimeksi Sirkka-Liisa Anttila leimaavat Hintsasen toiminnan välistä vedoksi, riitaisaksi ja yhteisrintaman rikkojaksi. Asia uutisoitiin Hämeen Sanomissa lähes koko sivun juttuna. Kun sitten HAMK’in yhtymähallituksen puheenjohtaja Minna Lintonen vihdoin ehtii keskusteluun mukaan ja samoin irrottaa HAMK’in Hongan paperista, juttu kuitataan sivumennen.

Minulta iso hatunnosto Veijo Hintsaselle. Hän on toiminut tässä asiassa ammattimaisesti ja asiaankuuluvaa pragmaattisuutta osoittaen kaikkien muiden sekoillessa. Häntä ei näytä pelottavan ”rikkoa porsliineita”, jos se asian takia on tarpeen. Ns. voimavaikuttajien röyhkeä toiminta perustuu siihen valitettavan oikeaan olettamukseen, että rationaaliset ihmiset välttävät konflikteja ja osallistuvat näin tahtomattaankin julkisivun ja status quon ylläpitämiseen. HAMK’in rehtorina Hintsanen on osoittanut hyvää ammatillista itsetuntoa, joka on oikea vastalääke nyt nähtyyn farssiin.

7 kommenttia artikkeliin “Kuka enää kaipaa Pahkasikaa, onhan meillä Hämeen Sanomat!”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Forssan seudulla ei ole kenellekään yllätys, että ministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja ex-kansanedustaja Minna Lintonen (sd.) ovat kaikista isoista ja joskus pienistäkin asioista eri mieltä. Nyt tähän oli erityinen sauma. Anttila ja maakuntajohtaja Juhani Honka ovat kuin paita ja peppu. Niinpä Anttila oli hyvin helppo nakki, kun haettiin tukijoita ryöstöretkelle Lintosen hellimään Hamkiin.

    Kasvatustieteen maisteri, rehtori Lintonen on opintojen, opettajataustan, eduskuntatyön ja luottamustoimien kautta hyvin perillä opettajien koulutuksesta sekä OKL:n ja ammattikorkeakoulun asioista. Hallintonotaari, sikafarmin ex-emäntä Anttila on kummassakin lähes noviisi.

    Rehtori Veijo Hintsanen ansaitsee kiitokset ryhdikkäästä toiminnasta. Sanon näin, vaikka hämeenlinnaisena kannatan Hongan pumagaa.

    Pumagan valmistelu, käsittely ja hyväksyminen oli epädemokraattista ja huonoa johtamista. Hämeenlinnan johtavat poliitikot ja kaupunginjohtaja Tapani Hellstén eivät osaa hoitaa suhteita lähinaapureihin ja muihin maakunnan kuntiin.

    Monesti on käynyt mielessä, kuinka kauan tällä toimintatavalla Kanta-Häme pysyy kasassa. Forssan seudun kannattaisi suuntautua Helsinkiin ja Turkuun, Riihimäen seudun taas Helsinkiin. Etenkin Riihimäen pysyminen Kanta-Hämeessä on minun mielestä lähes hanurista.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Leo,

    Hongan malli on johdettu ennemmin motiiveista kuin asioista. Sen lisäksi en kannata mallia hyvin yksinkertaisesta syystä: Suomessa on korkeakoulutuksen duaalimalli, jossa kummallekin toimijalle on luonteva, tarpeellinen rooli.

    Yrittäjänä minulle on jokapäiväistä leipää joutua sellaisten asioiden ja tilanteiden eteen, joille en vain mahda mitään. Sen sijaan että haraan vastaan, yritän sopeutua ja löytää uudesta tilanteesta parhaat mahdolliset puolet ja mahdollisuudet.

    Tässä valossa en ymmärrä Hämeenlinnan pään toimintaa joka ei todellakaan auta tänne sentään jäävää HAMK’iakaan. Tilanteen tosiasiat tunnistava kysyy pragmaattisesti, kumpi on jatkossa Hämeenlinnalle ja HAMK’ille parempi yhteistyökumppani: sellainen TaY jossa on kasvatustieteiden tieteenala, vai sellainen jossa ei ole?

    Em. näkemystä on helppo vähätellä, ja kuitata se tarkoitushakuisena ”uhkailuna”. OPM:n rahoitusstrategiassa ei kuitenkaan ole konkretian tasolla mitään, joka kompensoisi yliopistoille ylläpidon ja kehityksen sellaisilla tieteenaloilla, joilla kilpailtua rahaa on muita aloja vaikeampi saada. Tämä johtaa yliopistojen kesken erikoistumiseen, mikä tarkoittaa tieteenalojen näkökulmasta keskittymistä.

    Se vielä menee että joku kyläpäällikkö täällä Hämeenlinnassa keuhkoaa kaivonsa pohjalta, mutta kansanedustajatasoisten päättäjien tulisi muistaa, että valituksi tultuaan he ovat hoitamassa koko Suomen asioita. Suuressa kuvassa on mittaamattomasti tärkeämpää, että kasvatustieteet säilyvät Tampereella, kuin että opettajankoulutus säilyy Hämeenlinnassa.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Eipä poikennut HäSa linjaltaan sunnuntainkaan kunniaksi. Lehden virallinen puska Hämeenlinnan kirje (HäSa 12.6.) jatkaa huutelua HAMK’in ja sen johtavan rehtorin Veijo Hintsasen suuntaan.

    Puskan allekirjoittaja, toimittajakollektiiviolio ”Antti” tietää mistä tavallinen pulliainen on ymmällään: ”Eivätkö luottamushenkilöt voi panna ruotuun tappelevia virkamiehiä? Kuka loppujen lopuksi on pomo? Kuntayhtymän luottamushenkilö vai virkamies, joka on vain palkollinen?”.

    Ainakin tätä kirjoittava tavallinen pulliainen on ymmällään lähinnä siitä, miten HäSa saa mahtumaan muutamaan lauseeseen noin paljon disinformaatiota, mustamaalausta ja itseristiriitoja? Onko lehden, poliitikkojen ja maakuntajohtaja Juhani Hongan tarkoitus tehdä Hintsasesta jo alunperin menetetyn asian syntipukki? Kyllähän me, mutta kun Hintsanen?

    Sopankeittäjät ja päämaustajat tässä sotkussa ovat demarikansanedustaja Johannes Koskinen ja maakuntajohtaja Juhani Honka. He käyttivät maakuntahallitusta työrukkasenaan saaden aikaa paperin, jota lähdettiin esittelemään Tampereen yliopistolle ilman, että sitä olisi yhdenkään asianosaisen organisaation päättävät elimet käsitelleet.

    HAMK’in perussopimus, valtuuston työjärjestys ja hallintosääntö kertovat, että korkein päättävä elin yhtymävaltusto tekee päätökset yhtymähallituksen esityksestä ja päätösehdotuksiin nojautuen. Toimintaa johtava yhtymähallitus tekee päätökset johtavan rehtorin esityksestä tämän päätösesityksen toimiessa käsittelyn pohjana.

    Johtava rehtori on siis se HAMK’in hallintoelin, joka muodostaa asioihin ensimmäisenä kantansa. Perussopimuksen mukaisesti se on hänen velvollisuutensa.

    Näin ollen HAMK’in johtava rehtori Veijo Hintsanen on toiminut tilanteessa täysin HAMK’in hallintomallin, virkaoikeuksiensa ja etenkin velvollisuuksiensa puitteissa ottaessaan ensimmäisenä kantaa Hongan paperiin, etenkin koska Hämeen liitto ei koskaan HAMK’in mielipidettä asiaan edes kysynyt.

    Hämeen Sanomien toimittajakunta paheksuu mielellään ns. puskista huutelua. Hämeenlinnan kirje on Hämeen Sanomien virallinen puska, jonka suojista kaupungin luottamushenkilöinäkin toimivat toimittajat saavat levittää mitä tahansa soopaa.

  4. avatar Susanna Hietanen sanoo:

    Olisi mielenkiintoista saada tietää, mitä ja miltä pohjalta kirjoittajat ovat saaneet tietoja Tampereen yliopistosta. Onkohan kukaan ihan oikeasti paneutunut ja perehtynyt asiaan yliopiston kannalta? Puhe pyörii Hämeenlinnan ympärillä, vaikkei mellä ole mitään osaa tai arpaa päätösten kanssa. Tampereella osataan kokemuksen perusteella päätää asioista aivan mainosti ilman muiden kuulemisiakin.

    Hyttynen inisee, mutta saalistaja kuulee vain kutsun hyökätä?

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Susanna,

    hiukan vaikea hahmottaa millaista vastausta odotat, vai odotatko?

    Siltä osin kuin ”kukaan” viittaa minuun, vastaus on: olen hyvin perehtynyt, ja hyvin informoitu. Jos sinulla on parempaa tietoa, vedä.

    Keskustelun kärki on ehkä jäänyt sinulle hieman hämäräksi. Ei tällä kirjoittelulla ja keskustelulla pyritä vaikuttamaan ensisijaisesti TaY:n hallitukseen. Arviosi ettei ”meillä”, ketä sillä sitten tarkoitatkin, ole osaa tai arpaa päätösten kanssa, on kuitenkin väärä.

    TaY:n hallitus hankkii itse tietoa, ja sitä lobataan ankarasti. Keskustelun tarkoitus on ollut tehdä prosessia hieman näkyvämmäksi etenkin niiltä osin kuin se on perustunut poliittiseen tarkoitushakuisuuteen ja hyötymiseen tai älylliseen epärehellisyyteen, ja tuoda siihen muitakin näkökulmia kuin ”ne vie meitin OKL:n”.

    Vuorokauden päästä helpottaa, oli päätös mikä hyvänsä.

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Susanna Hietanen esitti hyviä kysymyksiä. Tosin niiden parempi paikka olisi esimerkiksi Sari Raution blogikirjoitus (4.6.), jonka otsikko on Syntyykö OKL:n ja Hamkin välille suhde? Ne sopivat hyvin myös kommentiksi ministeri Sirkka-Liisa Anttilan kirjoitukseen Hämeen Sanomissa (11.6.).

  7. avatar Sari Rautio sanoo:

    Huomenta,

    paikalliset toimijat tietysti korostavat oman alueensa näkökulmasta olennaisia asioita, elinvoimaa ja aluevaikuttavuutta. Yliopiston hallitus on varmasti tehnyt saatavilla olevien tietojen ja voimassaolevan strategiansa perusteella sen päätöksen, jolla uskoo olevan yliopiston kokonaisuudelle paras tulevaisuus. Hämeenlinnan ja koko Hämeen kannalta iso menetys, mutta nyt tästä on mentävä eteenpäin, ja vahvistettava sitä mitä meille on. Prosessista on myös valtavasti opittavaa, mitä on oikea yhteistyö, yhteissuunnittelu ja sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen. Rooleista, toimintatavoista ja luottamuksesta puhutaan myös.

    Isoin juttu on kuitenkin järjestää 380 oppilaan koulutus vuoden päästä niin että homma toimii lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
    Sari

Jätä kommentti

css.php