LIIKETOIMINNAN LAINALAISUUKSISTA

Hämeenlinnan Asunnot Oy (HA Oy) hallituksen pj Timo Saviniemi tänään 16.8. HäSa: ”Nämä, joihin tässä viitataan, ovat vain ja ainoastaan korkosuojaustoimenpiteitä.”.

Vai niin, selvä sitten.

Korkosuojaustoimenpide kuitenkin tarkoittaa suojautumista korkojen nousun vaikutukselta. Käytännössä yhtiön koko lainakanta 2009 lopussa oli suojattu normaaleilla, noin 34,7 miljoonan koronvaihtosopimuksilla, joilla lainojen korot on muutettu kiinteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että nousevat korot millaisiksi hyvänsä, HA Oy:n lainakannan korot eivät muutu.

Sallittakoon siis pari kysymystä joiden luulisi kiinnostavan kaikkia HA Oy:n hallituksen jäseniä:

Kun HA Oy:n lainakanta on jo suojattu, tarkalleen MILTÄ korkojen mahdollisen nousun vaikutukselta HA Oy suojautuu ylimääräisillä 24,4 miljoonan euron korkojohdannaisilla?

Asian voi kysyä myös toisin päin – jos näitä 24,4 miljoonan ylimääräisiä johdannaisia ei nyt olisi, miten yhtiön tulo/menorakenne olisi erilainen esim. rahoitus- ja korkomenojen osalta?

Ylimääräisten johdannaisten markkina-arvo 2009 lopussa oli 1,7 milliä negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että HA Oy maksoi sopimusten perusteella nettona rahaa sopimuskumppanille.

Paljonko?

Milloin sopimukset on solmittu, ja minne asti ne ulottuvat?

Miten ylimääräisten johdannaisten kassavirta muuttuu, jos korot nousevat? Miten jos korot laskevat? Mitkä muut seikat, kuten esim. inflaatio, vaikuttavat sopimusten kassavirtaan?

Johdannaiset ovat arvopapereita, joilla käydään pörssi- tai OTC-kauppaa. HA Oy:n yhtiöjärjestys kieltää arvopaperikaupan. ”Liiketoiminnan lainalaisuuksiin” ei kuulu toimialaan kuulumattomien, yhtiöjärjestyksen vastaisten riskien ottaminen.

Millä perusteilla HA Oy on hankkinut johdannaisia, jotka eivät liity sen lainakannan suojaamiseen?

Rahoittajat vaativat vastapuoleltaan ns. johdannaisyleissopimuksen, jossa määritellään mm. vastuiden katto, sekä niille vaadittavat vakuudet.

Onko HA Oy:llä tällainen yleissopimus rahoittajan kanssa, ja onko HA Oy:n vastuille annettu vakuudet? Jos on, niin millaiset, ja kenen päätöksellä?

Siviilipuolella ”liiketoiminnan lainalaisuudet” ovat sen verran kovat, että tällaisen johdannaismassan omaavan yrityksen hallituksen puheenjohtajan voisi herättää 04:12 yöllä, ja häneltä tulisi edellisen päivän korkonoteeraukset ja soppareiden markkina-arvot kuin apteekin hyllyltä.

3 kommenttia artikkeliin “LIIKETOIMINNAN LAINALAISUUKSISTA”
  1. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron Kari!

    Ei kestänyt pitkään Kaloisen Vesan ”paras vitsi” listan kärjessä! Asunnon poijjaat pistivät joukolla paremmaksi.
    Eli: Jos korkojohdannaisia ei ole yhtiöllä, niin miksi hitossa laittaa asiasta hallituksen listoille. Varsinkaan kun sitä ei sinne listoille kirjoitettu ”kenenkään” lehdissä kirjoittelun perusteella. – Siis sattumalta vaan! Yhtä hyvin yhtiön hallituksen listoilla voisi olla pykälänä : Sälesuksikauppaa Swasimaahan. Sitäkään ei yhtiö tiettävästi harrasta eikä siitä ole ennen tätä kirjoitusta ollut mediassa. Toisaalta ihan hirvittää yhtiön hallituksen kokouksien pituus , jos listoille tulee kaikki, mitä ei ole olemassa tai mistä ei lehdissä ole kirjoitettu!

    Hei haloo! Pientä asiallisuutta luottamusmiehiltä ja virkamiehiltä tiedottamiseenkin!

    Vitsin kirkastamaa päivää kaikille! T.HK

  2. avatar Jari Ranne sanoo:

    Hyviä kysymyksiä Karilta! Ja sopivat kyseiseen aiheeseen liittyväksi oppitunniksi ja muistilistaksi luottamushenkilöille.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    Aamun HäSaa lukiessa kahvi kyllä läikkyi siinä kohtaa, kun Hämeenlinnan Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Savimäki heittää: ”Jostain syystä nämä julkisuudessa liikkuneet luvut eivät pidä paikkaansa” ja kun toimittaja latelee luvut tilinpäätöksestä, tukehtuu: ”Sitä minä en pysty…”. Mies on itse allekirjoittanut kyseisen tilinpäätöksen. Ja Audiator tarkastanut.

    Positiivista jutussa oli se, että mitään peiteltävää tai epäselvyyksiä ei ole. Kysymyksiin voisi siis saada vastauksia, ja siinä toivossa olen tänä aamuna lähettänyt ko. yhtiön toimitusjohtajalle Matti Riekkolalle ja Timo Saviniemelle seuraavan sisältöisen sähköpostin:

    ”Huomenta,

    Yhtiön vuoden 2008 tai 2010 tilinpäätöksiä ei ole toimitettu PRH:een.

    Voinko saada kyseiset tilinpäätökset sähköisesti, tai paperilla toimipisteestänne noutaen?

    HäSa:n tämän päivän yhtiön korkosuojauksia koskevasta jutusta sai sen käsityksen, että Viikkouutisissa 12.8. julkaistussa kolumnissani, tai HäSa:n 16.8. jutussa ilmoitetut luvut yhtiön pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta ja korkojohdannaisten määrästä eivät olisi pitäneet paikkaansa.

    Molemmissa em. kirjoituksissa luvut oli otettu teidän allekirjoittamastanne vuoden 2009 tarkastetusta tilinpäätöksestä.

    Voisitteko ystävällisesti tarkentaa, miltä osin tilinpäätöksen luvut, tai em. jutuissa selkeästi vuoden 2009 lopun tilanteeksi mainitut luvut eivät pidä paikkaansa, ja mitkä ovat oikeat luvut ja tiedot?

    TP 2009 mukaan yhtiön pitkäaikainen vieras pääoma (ml. saman konsernin yrityksille ja 2010 erääntyvät lyhytaikaisissa olevat lyhennykset) oli noin 44,4 mijoonaa euroa.

    Vastineenne mukaan yhtiön lainakanta nyt (vai 2010 tilinpäätöksen mukaan) on noin 56 miljoonaa. Kasvua 1 – 1,5 vuodessa on siis yli 10 miljoonaa. Mihin vieraan pääoman kasvun määrä perustuu?

    TP2009 mukaan yhtiö on maksanut pitkäaikaiselle vieraalle pääomalle lähes 4% korkoa, mitä on pidettävä erittäin korkeana. Mille kiinteälle korkotasolle yhtiön koronvaihtosopimukset oli sovittu?

    Lisäksi, paljonko vuonna 2009 maksettiin nettona rahaa ulos seuraavista korkojohdannaisista, ja minkä korkoriskin suojaksi ao. johdannaiset oli otettu?

    824734/täyshyötyswap
    824791/purettava koronvaihtosopimus
    662713/lukkiutuva askelittain tarkistettava koronvaihtosopimus
    724624/tuottoinflaatioswap/ (revenue)

    Ystävällisin terveisin,

    Kari Ilkkala”

    Jään mielenkiinnolla odottelemaan vastauksia.

Jätä kommentti

css.php