MITÄ YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ TÄLLÄ ON?

Valtuusto on nyt päättänyt Innoparkin 4,13 M€ lainojen siirrosta kaksi kertaa. Näyttäisi mahdolliselta, että tarvitaan vielä kolmas kerta…

Viimeistä vastausta talousjohtaja Ismo Uusitalolta en vielä ole saanut, mutta tämän hetken tietojen valossa viime valtuustossa päätettyyn summaan sisältyvä ns. Lammin laina 1,3 M€ on kiinteistöosakeyhtiö Lammin Biokylä I:n rakennuslaina. Innopark omistaa Biokylästä 70 % ja Helsingin yliopisto 30 %.

Jos Biokylä ei lainaa kerran maksa, kaupunki joutuu ottamaan tuon alunperin Lammin kunnan takaaman lainan vastatakseen. Takausvastuu on kuntaliitoksen jälkeen kaupungilla. Valtuuston 5.9.2011 päätöksellä tuo siirto tosin ei tapahdu, koska päätös käsitteli ihan eri yhtiön eli Innoparkin lainoja.

Innoparkin kannalta hikka asiasta tulee siinä, että yhden yhtiön (Biokylän) lainan siirto kaupungille ei millään konstilla muutu pääomalainaksi toiselle yhtiölle (Innoparkille) valtuuston 5.9.2011 päätöksen mukaisesti.

Mielenkiinnolla odotankin talousjohtaja Uusitalon vastausta asiaa koskeviin kysymyksiin. Ehkä Innoparkilla on sittenkin toinenkin saman suuruinen Lammin laina, josta emme vain ole vielä tienneet…?

Tämä oli johdatus otsikon kysymykseen.

Juttelin asiasta erään päätöksentekoa seuraavan tahon kanssa.

Hän kommentoi hiukan ärtyneenä siihen suuntaan, ettei ole perehtynyt asian kirjanpidolliseen puoleen, ja mitä yhteiskunnallista merkitystä tällaisella yksityiskohdalla on? Hän jatkoi perusongelman kun olevan se, että Innopark on perustettu väärillä puheilla ja odotuksilla.

Hänen kysymyksensä ”mitä yhteiskunnallista merkitystä tällä on?” pysäytti minut tehokkaasti. Sanaton viesti oli, taasko sinä Ilkkala vouhkaat kirjanpitokikkailuista kun on tässä tärkeämpiäkin asioita…

Mitäpä merkitystä tosiaan, ja onko oikeasti niin, että tätä merkitystä ei Hämeenlinnassa näe sen paremmin päättäjät kuin päätöksentekoa työkseen seuraavatkaan?

Yritystoiminta on hemmetin vaikeaa niillekin, jotka tekevät sitä omalla riskillä ja elääkseen. Joka vuosi 20-25 tuhatta yritystä, 6-8 % yrityskannasta, lopettaa toimintansa. Ne korvaa n. 30 tuhatta uutta yritystä, joista valtaosa lähtee nollasta liikkeelle. Juuri saimme lukea miten Valkeakoskella Avilon ja sen omistava sijoitusyhtiö ovat vaikeuksissa. Taustalla on sentään keskiraskaan sarjan suomalaista yrittäjä- ja yritysosaamista, Renton suku.

Hämeenlinnassa kasvava osa kaupungin toiminnoista, rahavirroista ja kaupunkilaisten elämään vaikuttamisesta on siirtynyt ja siirtymässä yhtiöihin, viimeisenä esimerkkinä on Eteläranta Oy. Tämänkin yhtiön hallitus koostuu poliitikoista, joilla puheenjohtajaa lukuunottamatta ei ole oikeaa kokemusta yritystoiminnan pyörittämisestä, saati johtamansa yrityksen toimialasta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tapio Vekan yritysjohtajaura taas ei näytä altistaneen häntä yrityksen tuloksen ja taseen rakentumisen logiikalle.

Lienee siis yhteiskunnallisesti lisääntyvässä määrin merkittävää millaisella osaamisella, tarkoitusperillä ja rehellisyydellä kaupungin ja sen yhtiöiden asioita hoidetaan.

Keskustelukumppanini ei nähnyt yhteiskunnallista merkitystä siinä, että kaupungin virkamiehet ovat valmistelleet kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esityksen, jossa yhden yhtiön rahoituslaitoslainaa esitetään muutettavaksi toisen yhtiön pääomalainaksi. Samaan aikaan hän kuitenkin arvosteli Innoparkin perustamisen filosofiaa.

Jos yrityksen perustamisen filosofia pohjautuu kutakuinkin täydellisen tietämättömyydeen suomaan varmuuteen, millaisia muotoja toiminta saa myöhemmin, kun virheitä ei haluta tunnustaa saati näyttää? Todistamme tuon toiminnan seurauksia parhaillaan, ja toimintaa korjataan tarjoamalla lisää ja yhä useampiin paikkoihin sitä kompetenssia, jolla ongelmat alunperin saatiin aikaiseksi. Vaurioita paikataan Kairon vesilaitoksen insinöörin taidolla, jolla reikä voidaan paikata toisella reiällä. Voimmeko luottaa, että päättäjämme tekevät suuret strategiset linjanvedot sekä toiminnalliset ja rahoitukselliset ratkaisut oikein ja viisaasti, jos he eivät hallitse edes alkeita?

On helppo virnuilla ”kirjanpitokikkailusta”, mutta nopea vilkaisu ympäröivän maailman nykyisyyteen ja lähimenneisyyteen kertoo karua kieltä siitä, miten juuri ”kirjanpitokikkailut” tulevat ja purevat meitä kaikkia persiiseen:

– Kreikan valtiovelkakriisi viime vuonna puhkesi, kun paljastui että Kreikka oli ”kikkaillut” talouslukunsa todellisia kauniimmiksi. Kreikan ja koko Euroopan valtionvelat eivät ole todellisen kriisin syy, vaan seurauksia.

– Kreikka itse asiassa pääsi euroon vain jenkkipankin konsultoimalla ”kirjanpitokikkailulla”, jonka avulla se täytti EMU-kriteerit

–  Vuonna 2008 puhjennut Subprime –kriisi oli laajamittainen, usean toimijan arvoketjussa tapahtunut saamisten jalostaminen maksukyvyttömien amerikkalaisten kiinnelainoista AAA-luokan arvopapereiksi. Kirjanpitokikkailua par exellence.

– 2000-luvun alussa Enronin kirjanpitokikkailut maksoivat omistajille ja työntekijöille arviolta 100 miljardia. Hässäkän tuloksena tehdyt kirjanpito- ja tarkastustoimen parannukset eivät estäneet Subprime –kriisiä, mutta maksavat oikein toimimista yrittävälle maailmalle maltaita tänäkin päivänä.

– Rivisuomalainen ei ehkä lue aiheesta, mutta seuraava ”kirjanpitokikkailujen” äiti muhii Kiinan sisämarkkinoilla. Kiinalainen yritys- ja rahoitusmaailma on läpeensä korruptoitunut, ja maa on velkaantunut sisäisesti tähtitieteellistä vauhtia. Yhtiötalouksissa muhii mahtava kupla. Kun maa, jonka BKT on alle 10% maailman BKT:stä, kuluttaa noin puolet maailman teräksestä, betonista ja hiilestä, on jotakin pielessä. Mitä, tulemme saamaan selville epämiellyttävällä tavalla.

– Sen sijaan meistä jokainen lukee melkein päivittäin parhaillaan meneillään olevasta historian suurimmasta ”kirjanpitokikkailusta”, mutta harva tunnistaa asiaa siksi. FED:in ja EKP:n setelirahoitusoperaatiot tekevät koko ajan rahaa tyhjästä. Kikkavitonen, jolla tulee olemaan karmeat seuraukset.

Kaupungin ja sen yhtiöiden johtamisen tasoon, ja mm. viime päivinä uutisoituun sekoiluun naapurikuntien kanssa viitaten kysyn lopuksi, eikö yhteisten asioiden hoidossa asiat ole ihmisiä isompia? Jos asiat ei suju nykyisillä päättäjillä, voimme vaihtaa päättäjiä mutta emme asioita.

7 kommenttia artikkeliin “MITÄ YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ TÄLLÄ ON?”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Kari!
    Voimme vaihtaa poliitikkoja, valitettavasti emme virkamiehiä. Kas siinäpä pulma.
    Noista isommista pulmista puheenollen, veikataan että Merkel teki poliittisen harakirin lausumalla ”Markkinavoimat eivät meitä määrää”
    Markkinavoimat ottavat riskit, me tosi-tv:n töllöttäjät maksamme viulut.
    Sunnuntaita kaikesta huolimatta!
    Riitta

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    No niin,

    kysyvälle vastataan.

    Valtuuston ei onneksi tarvitse enää kolmatta kertaa vaivautua saman asian ääreen Innoparkin lainoja järkkäiltäessä – virkamiehillä on toimeenpanoprosessissa sen verran varaa, että kuvailemani nyanssi tulee hoidettua.

    Kuvittelin olevan ongelman, että kaikki päätettyyn 4,13 M€ järjestelyyn sisältyvät lainat eivät ole Innoparkin lainoja, jolloin niiden konvertointi pääomalainoiksi olisi hitusen vaikeaa. Ei se mikään ongelma ole, jos ei anna valmistelutekstien suotta rajoittaa mielikuvitustaan.

    Voidakseen siirtää kaupungille 4,13 M€ edestä lainoja, ja saadakseen saman verran pääomalainaa, Innoparkin pitää vain ensin ottaa tuosta summasta puuttuva 1,3 M€ laina vastattavakseen Biokylältä.

    Suomeksi, jotta valtuuston 5.9.2011 päätös voidaan toteuttaa, Innoparkin pitää ensin ottaa LISÄÄ velkaa vastattavakseen.

    Hetken jo luulin, että Innoparkin korolliset pankkilainat vähenisivät 4,13 M€. No ei ne vähene kuin 2,83 milliä. Onneksi tase ei sentään pienene, se kasvaa tuon 1,3 miltsiä. Kun pulassa olevat yhtiöt yleensä pyrkivät keventämään tasettaan, viisaus asiassa asuu Hämeenlinnassa.

    Biokylä I on kiinteistöosakeyhtiö, eli sen osakkaat joutuvat maksamaan sen kulut hallitsemiensa neliöiden suhteessa hoito- ja rahoitusvastikkeina. Jos Biokylä jatkossa hoitaa lainaansa pankin sijasta Innoparkille, toivotaan että tällä on rahaa maksaa Biokylälle vastiketta jotta sillä on varaa maksaa Innoparkille velkansa. Voiko yrityksellä olla varmempaa saatavaa? Sehän maksaa sen itse…

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Pyytäisin Karia selventämään, siis rautalankaa..

    Lammin Biokylä (kuulin nimen lammilaisena eka kertaa) maksaa jotain, siis mistä toiminnasta, kun talo on ollut vuosia tyhjänä. Syödäänkö seinia?

    Rautalanka on kuulema rasistinen termi, pitäisi puhua juutalais-rajoittimista!

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Erkki,

    en tiedä mitä Biokylässä syödään, mutta kertoilen sen vähän mitä tiedän.

    Kiinteistö Oy Lammin Biokylä I perustamiskirja allekirjoitettiin 10.2.2006, ja yritys rekisteröitiin 4.8.2006. Osakepääoma on 8.000 €.

    Yhtiöllä on 3 osakesarjaa, joista osakkeilla 1-35 hallitaan huoneistoa 1 (670 m2 toimisto- ja majoitustilaa), osakkeilla 36-70 huoneistoa 2 (669 m2 toimisto- ja majoitustilaa), ja osakkeilla 71-100 huoneistoa 3 (tutkimushalli 549 m2).

    Innopark omistaa 70% eli osakkeet 1-70, ja Helsingin yliopisto osakkeet 71-100.

    Alkuvaihe on ollut mielenkiintoinen. Uusitalon mukaan Lammin kunnanvaltuusto antoi kokouksessaan 16.12.2005 kunnan omavelkaisen takauksen (1,9 M€) Lammin biologiselle asemalle rakennettavan teknologiakylän rakentamislainalle. Innopark antoi vuonna 2006 Biokylälle 1,6 M€ vakuudettoman lähipiirilainan rakentamista varten. Lammin kunnanhallitus ilmoitti Nordea Pankille 5.2.2007, että ko. takaus koskee myös Kiinteistöyhtiö Lammin Biokylä I:n rakennuslainaa. Biokylä otti 2007 oman lainan Nordeasta, ja maksoi Innoparkin lainan pois. Lammin takaama Biokylän laina tuli Hämeenlinnan taattavaksi kuntaliitoksessa 1.1.2009.

    Biokylän viimeisin julkinen tilinpäätös on vuodelta 2009. Silloin yhtiön hoitomenot ovat olleet noin 115.400, poistot 71.400, ja korko- ja rahoitusmenot 39.100, yhteensä n. 225.900. Summa on katettu pääosin osakkaiden maksamilla hoito- ja pääomavastikkeilla, vuokratuloa yhtiö on saanut vajaa 15.000. Siitä ei ole tietoa, paljonko Innopark on saanut toimisto- ja majoitustiloista tuottoja. Eli siitä kysymästäsi toiminnasta tai sen asteesta en tiedä. Ei sitä varmaan paljoa ole ollut, jos talo on tyhjä.

    Eli se, että Biokylä olla pöllöttää, maksanee väkisin luokkaa 200.000 € vuodessa, vaikka toiminta olisi vuodesta 2009 vielä hiipunutkin. 2009 loppuun asti yhtiökokouksen osakkaille määräämät vastikkeet ovat suunnilleen kattaneet menot, vuodesta 2010 ei ole tietoa. Voisin kuvitella, että jos Helsingin yliopistolta kysyttäisiin, lähtisi tutimushallia aika halvalla…

    Biokylä on maksellut lainaansa pois 76.000 vuodessa, ja pääomaa on vuoden lopussa jäljellä 1.289.000 €. Kun Biokylän laina siirretään Innoparkille, jää Biokylä saman summan velkaa Innoparkille pankin sijasta. Tiedossa ei ole, millaiset tuon velan ehdot ovat. Jos Biokylä jatkaa velan pääoman ja korkojen maksamista Innoparkille, ovat ne rahat edelleen peräisin osakkaiden (ml. Innopark 70%) Biokylälle maksamista pääomavastikkeista. Emme tiedä jatkaako Helsingin yliopisto oman 30% maksamista.

    Päättäessään 5.9.2011 Innoparkin lainojen siirtämisestä kaupungille, valtuutetut tuskin mielsivät Innoparkin ottavan ensin lisää lainaa, jotta päätös saadaan toteutettua.

    En tiedä oliko tämä nyt pyytämääsi rautalankaa, tai haluamassasi määrin. Tarjolla koko kieppi.

  5. avatar Opponentti sanoo:

    Viimeisimmässä yrittäjäuutisissa oli mielenkiintoinen kommentti Mikko Koivulehdolta. ”Tavoitteenamme on edistää asumisen käyttäjälähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja uusien palvelukonseptien kehittämistä. Olemme kumppanina mukana kehittämässä mm. Etelärantaa, Virvelinrantaa,
    uutta siirtolapuutarhakonseptia ja ryhmärakennuttamista, kertoo Teknologiakeskus Innopark Oy:n toimitusjohtaja Mikko Koivulehto.”
    Mielenkiintoinen kommentti, mitä osaamista Innoparkilla on ko. projektien osalta. Ryhmärakentaminen on jo osoittanut miten tätä osaamista on jälleen käytetty. Hanke on kyllä innolla käynnistetty ja nyt on yllätytty, että aikataulu on liian nopea. Onneksi hanke kuitenkin tuottaa tekijöilleen tekemisen iloa ja sen tulokset voidaan haudata projektin loputtua. Kuinka moni yritys pystyisi toimimaan noin pitkään ilman ensimmäistäkään tulosta.
    Mutta takaisin alkuperäiseen asiaan. Mihin Innoparkkia tarvitaan noissa kaupungin hankkeissa? Onko keksitty vain toimiva järjestely miten kaupungin kassasta voidaan siirtää rahaa Innoparkille ”konsulttipalkkioina” ja näin saada edes jotakin tuloa hukkuvalle yritykselle.
    Olisikin mielenkiintoista tietää miten ja miksi Innopark on näissä kehittämishankkeissa mukana ja mitä lisäarvoa se niille tuottaa. Eikö se ole sitä mainostettua läpinäkyvyyttä jota niin kovasti tuuletataan.

  6. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve!

    Täällä kaikki kietoutuu vähän kaikkeen. Innoparkin toiminnan jatkuvuus on pitkälti perustunut keskeytymättömäänn investointivirtaan, josta yhtiö on voinut sivuvirtana rahoittaa omaa toimintaansa. Kun investointitoiminta 2008 jälkeen loppui, alkoi yhtiön lähtölaskenta. Asian voi helposti todentaa 2010 tilinpäätöksestä, jossa keskeneräisiin hankintoihin oli jäänyt 752 tuhatta, vaikka viimeinen investointi tehtiin jo 2008. Asia olisi kätevästi peittynyt investointien hankintamenoihin jos investointiohjelma olisi vain jatkunut. Kirjaimellisesti, kun täydeltä kaasulta jarrutettiin nollaan veneen mitalla, tuli peräaalto sisään…

    No investointiohjelma ei jatkunut, ja niinpä sitä pitää yrittää kovasti keksiä lisää. Tässä kohtaa tulee myös kevään OKL:n siirtorumba mukaan kuvioihin. Hämeen liiton nimissä kirjoitettiin utopistinen pläni naittaa OKL HAMK:in kylkeen, ja saada näin lisälegimiteettiä suuruudenhullulle Korkeakoulukeskus-hankkeelle.

    Hankkeen nimissä Visamäkeen rakennettaisiin ihan simona uutta (on jo kaavoitusohjelmassa), ja Innopark on jo linjannut alueen kehittämisen olevan sen uusi painopistealue. Totta kai, missä virtaa investointiraha, voi siitä kupata hiukan muuhunkin. Puoliksi tehtyhän on hyvin suunniteltu, ja siinä Innoparkin sauma.

    Kaupunginisillä on selkeästi paniikkimoodi päällä. Otapa kaupungin nettisivulta esiin 20.6. valtuuston esityslista, ja sieltä Innopark-sotkua edeltävä pykälä § 33 ”Hämeen ammattikorkeakoulun, Hämeenlinnan kaupungin, Teknologiakeskus Innopark Oy:n ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteistyösopimus ja Visamäen alueen kehittäminen”, ja pykälän liitteenä oleva Korkeakoulusopimuksen luonnos.

    20.6.2011 valtuustolle tiedoksi merkkautetussa sopimusluonnoksessa puhutaan vielä InnoSteel -kokonaisuudesta, vaikka yhtiö oli kevään aikana jo päätetty purkaa, koneet ja laitteet hävitetty, ovia oltiin laittamassa säppiin 1.7. ja nyt tiloihin tulee kai varma vuokralainen, kaupungin ikioma Tekme.

    Sopimusluonnoksessa ei sovittu mistään muusta kuin edistämisen edistämisestä, ja sen tuonti samaan valtuustoon Innopark-sotkujen kanssa oli pateettinen yritys muuttaa ilmapiiriä ja virran suuntaa. Suurennuslasi on nyt Innoparkin ja kaikkien kaupungin yhtiöhankkeiden päällä, eikä lähde pois vaikka dynaaminen duo miten rimpuilisi. On herrojen pläni ollut mikä hyvänsä, nyt sitä kirjoitetaan vimmatusti uusiksi.

  7. avatar Opponentti sanoo:

    Innovoinnin ja kehittämisen taakse on helppo kätkeytyä, koska tuloksella ei tämäkaltaisissa projekteissa ole juurikaan merkitystä. Asiat vain saadaan kuulostamaan yhteiskunnallisesti tärkeiltä.
    Kun katsoo esim. ryhmärakentamisen projektisuunnitelmaa ja vertaa sitä toteutuneeseen tulokseen, huomaa selvästi että tämänhetken tuloksilla ei ole juurikaan enää merkitystä lopputuloksen kanssa. Projekti päättyy 30.3.2012 ja ensimmäistäkään rakennusprojektia ei ole alkanut. Mitä tällä loppuajalla enää tehdään kun aika ei enää riitä minkään toteutuksen aloittamiseen ja rahoituksen loppumisen jälkeen kukaan ei enää nosta sormeakaan asian edistämiseen. Rakennuttajat tuskin maksavat enää tälle hankekoordinaattorille rakennuttajakonsultin lisäksi.
    Projektisuunnitelman mukaan Innopark tuottaa materiaalia valtakunnalliseen ryhmärakentamisen portaaliin. Tuolta portaalista ei juurikaan tietoa heru HML osalta, paitsi että Sampo 3 kuuluu myös hankeen piiriin.
    Tuo puoliksi tehty on hyvin suunniteltu oli hyvin tiivistetty näihin saavutettuihin tuloksiin. Hankkeessahan vain pyrittiin, koordinoitiin ja aktivoitiin.
    Mutta, ainahan voidaan kehittää uusia hankkeita tai hakea vanhoille jatkoaikaa ja tehdä unholaan uusia merkittäviä tuloksia.

Jätä kommentti

css.php