LASKUHARJOITUS: MAHDOTON YHTÄLÖ NIMELTÄ INNOPARK

Aloitetaan harjoitus parilla tässä yhteydessä käytettävällä peruskäsitteellä:

Liiketoiminnan tuotot on se rahamäärä, jonka yritys saa myynnistään (liikevaihto) ja liiketoiminnan muista tuotoista.

Käyttökate (tässä harjoituksessa) on se rahamäärä joka jää, kun liiketoiminnan tuotoista vähennetään materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut.

Toisin sanoen, käyttökate on se rahamäärä, jolla yrityksen tulee suoriutua mm. velkojensa lyhennyksistä ja koroista.

Käyttökate-% (tässä harjoituksessa) on käyttökatteen prosenttiosuus liiketoiminnan tuotoista. Käyttökateprosentin normaali suuruus riippuu toimialasta. Alla muutama tilastokeskuksesta kaivettu toimialakohtainen käyttökate-% vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto):

PK-yrit.   Kaikki  Toimiala
8,4 %   8,2 %    Kaikki (A-S)
8,5 %   7,6 %    Teollisuus
7,7 % 15,4 %    Informaatiopalvelut
4,4 %   3,5 %    Kauppa
5,5 %   5,5 %    Majoitus- ja ravitsemustoiminta
9,3 %   7,5 %    Rakentaminen
10,2 %   9,1 %  Liike-elämän palvelut

Eli keskimäärin suomalainen liike-elämä tekee tuollaista 8 – 9 % käyttökatetta liiketoiminnan tuotoista.

Innoparkin kumulatiivinen käyttökate vuosilta 2003-2010 on 2,6 %.
Innoparkin kumulatiivinen käyttökate vuosilta 2007-2010 on -0,4 %.
Innoparkin käyttökate vuodelta 2010 on -0,2 %.

Yhtiön varsinaisesta liiketoiminnasta ei ole viime vuosina jäänyt LAINKAAN rahaa korkojen tai lainanlyhennysten maksuun.

Asiaa voidaan tarkastella myös toisin päin: kun tiedetään lainanhoitokustannukset (nettokorot + nettolyhennykset) ja liiketoiminnan tuotot, paljonko yrityksen pitäisi tehdä käyttökatetta, ja mikä käyttökateprosentin pitäisi olla, jotta yritys selviäisi koroistaan ja veloistaan?

Huomioiden nyt kesän ja syksyn aikana valtuustossa hyväksytyt ”tervehdyttämistoimet”, Innoparkille jäävä velkakuorma sekä se, ettei yhtiö voi enää käyttää korkojohdannaisten tuottoja menoihinsa, tarvitsee Innopark jatkossa luokkaa 1,3 M€ käyttökatetta vuodessa. Jos liiketoiminnan tuotot ovat 5 M€, muodostuu tarvittavaksi käyttökateprosentiksi 26 %!

Tässä kohtaa kannattaa jokaisen kuntapäättäjänä olevan yrittäjän tempaista oma viimeinen tasekirja näppiin, ja yrittää hahmottaa miten omassa bisneksessään saisi käyttökateprosenttinsa hilattua 26 prosenttiin… oli kyse sitten onnikka-ajelusta, kaivinkoneilusta tai nurmikonleikkuusta…

Suomeksi, Innoparkin menojen pitäisi pienentyä tuon 1,3 M€ liikevaihdon kärsimättä, ja/tai liikevaihdon pitäisi kasvaa 1,3 M€ kulujen kasvamatta… Mistäs otettaisiin?

Vuoden 2010 hanketoiminnan tuotot avustuksineen oli 1,6 M€. Muistutettakoon, että avustukset määräytyvät yleensä prosentteina kuluista, ja meille on kaupungin päättäjien toimesta vakuutettu, että ”hanketoiminta ei sinällään tuota voittoa tai tappiota”. Myös julkista rahoitusta koskeva lainsäädäntö edellyttää, etteivät hankkeet saa tuottaa voittoa – itse asiassa, hankkeet eivät tulo- ja menorakenteensa puolesta tuota edes käyttökatetta.

Hanketoiminnasta ei siten ole saatavissa käyttökatteeseen tilkettä, muodostuu toiminnan taso tulevaisuudessa miksi tahansa.

Entäs sitten toimitilabisnes? Vuoden 2010 vuokra-, palvelu- ja muut tuotot olivat 3,36 M€, joka saavutettiin tilojen 87% vuokrausasteella. Vuokrausasteen nousu 100 prosenttiin tuottaisi 0,5 M€ lisää vuokratuloja ilman kovin merkittäviä lisäkuluja. Enää jää 0,8 M€ vajaaksi, no senhän saa kun vuokraa ensin tilat sataprosenttisesti, ja nostaa sitten vuokria 21 %…

Juu varmaan…

Suomessa toki on yrityksiä ja toimialoja, joiden käyttökate-% voi huidella 25 % paremmalla puolella. Innoparkin toimialayhdistelmä ei sellaisia prosentteja pysty tuottamaan. Otetaan verrokiksi pari lähiseutujen teknologiakeskusta.

TechVilla Oy:n käyttökate-% vuonna 2010 oli -0,13 % ja vuonna 2009 -4,1 %. Käsittääkseni Hyvinkää rahoittaa TechVillaa sadoilla tuhansilla vuosittain, joten huononakin kuva on todellisuutta ruusuisempi. Hyvinkääkin on joutunut pääomalainoittamaan teknologiakeskustaan.

Lahden Tiede- ja Yrityspuisto Oy:n (LTYP) käyttökate-% vuonna 2010 oli -2,45 % ja vuonna 2009 1,24%.

Se mikä erottaa Innoparkin kahdesta viimeksi mainitusta, on Innoparkin poskettoman velkainen tase.

Viime vuonna TechVillan tuotot olivat 2,3 M€ ja taseen loppusumma 828.000 €, LTYP-konsernin tuotot 7,6 M€ ja taseen loppusumma 6,1 M€.

Innoparkin tuotot 5 M€ ja taseen loppusumma 35,5 M€. Velat/liikevaihto on käsittämätön 721 % ja omavaraisuusaste -1,5 %. Tämän täytyy olla jonkinasteinen Suomen ennätys!

Mahdoton yhtälö nimeltä Innopark:

Tosiasiaksi jää, että Innopark kuolee velkataakkansa alle. Sillä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä velanhoitokuluistaan liiketoiminnastaan saatavissa olevilla tuotoilla. Piste. Vaikka yhtiön liiketoiminta saataisiin tuottamaan normaali tai jopa hyvä käyttökatetaso, yhtiön velat ovat silti moninkertaiset sen kantokykyyn nähden.

Koska Hämeenlinnan kaupunki takaa lähes kaikki Innoparkin lainat, tulee kaupunki jatkossa maksamaan vuositasolla tuon 1-1,5 M€ jotka yhtiö tarvitsee velkojensa hoitamiseen.

Tavalla tai toisella.

PS. Veikkaan, että seuraavaksi kuulemme kummia Kehkestä. Maksaja tulee olemaan sama.

6 kommenttia artikkeliin “LASKUHARJOITUS: MAHDOTON YHTÄLÖ NIMELTÄ INNOPARK”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Innoparkin käyttökate on ollut selvästi riittämätön koko kulumassa olevan vaalikauden. Se ei riitä läheskään kestävään kehitykseen. Tuntuu perin kummalliselta, jos kokoomusjohtoisessa kaupungissa päätöksenteko- ja valvontaelimet eivät ole puuttuneet katteen riittämättömään määrään? Kysyn: Onko asia huomioitu Innoparkin ja Kehken hallituksissa? Ovatko Hämeenlinna-konsernin johdossa kaupunginjohtajat sekä talous- ja hallintojohtaja tuoneet asian esille? Miten kaupunginhallitus on reagoinut asiaan? Tässä olisi esimerkiksi Tapio Vekalle mielenkiintoista vastattavaa.

  2. avatar jussi sanoo:

    Huomenta!
    Näyttää siltä , että kaupunki” haaskaa” verorahoja eikä kukaan vastaa mistään. Vanhushuolto on annettu ylikansallisen firman hoidettavaksi jota kaupunki tukee tekemällä sopimuksia vuosittain. Rahaa palaa ja kaupunkin velka kasvaa ja on noin 4500 euroa per asukas ,kun otetaan kaikki kaupunkin velat ja vastuut huomioon ,siis myös konsernivelat.Johtajat hokevat vaan samaa mantraa, OTETAAN OPIKSI – ja valtuusto jakaa rahaa lisää , sekä lisäksi nostaa kaksikertaa veroäyriä vaalikaudessa. Koska tämä hullutus loppuu,,,,, ? Veronmaksajien rahoista on kysymys.

  3. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Karua luettavaa.

    Näin joulun alla kysyn, onko kuitenkin kokonaisuuden kannalta edullisinta pitää Innopark pystyssä lähes hintaan mihin hyvänsä. Vai onko Hämeenlinnalle edullisinta haudata Innopark?

    Kari mainitsee velkojen hoitamiseen tarvittavan vuodessa 1,5 miljoonaa euroa. Jos Innopark tällä kaupungin panoksella pystyy jatkamaan toimintaansa, niin onko kaupungin saama suora ja epäsuora tuotto (esimerkiksi verotuotto) pienempi vai suurempi kuin kaupungin jatkuva panos?

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    kaikissa vaihtoehdoissa oleellista olisi päätöksenteon avoimuus ja mielellään etukäteisyys. Nyt on menty pakon sanelemana (koska kaupunki takaa kaiken), kun tulisi olla vuosittainen vaikuttavuusarviointi ja siihen perustuva poliittinen priorisointikysymys käytetäänkö tuo 1-1,5 M€ vuodessa tähän tarkoitukseen.

    Edellinenkään ei ole vielä koko totuus. Tulisi myös selvittää kuinka suuri osa yhtiön hanke-, vuokra- ja muista tuotoista on itse asiassa kaupungin rahaa?

    Hanketoiminta on oma lukunsa, ja se tulisi HML:ssa saada yksiin kansiin sellaiseen yritykseen tai organisaatioon, jolla ei ole velkaa, muutenkin minimitase ja pääosin vain muuttuvia kuluja. Tällöin hanketoiminnan kaupungin / kuntien rahoitettavaksi joka tapauksessa jäävä osuus minimoituisi.

    Kiinteistöbisneksessä start-up -yritysten toimitilakulujen ajallisesti ja määrällisesti hyvin rajattu subventoiminen on hiinä ja hiinä. Kriisiyhtiöiden, tai toiminnassaan jo vakiintuneiden saati suuryritysten toimitilakulujen subventoiminen verovaroin ei ole tätä päivää, liekö laillistakaan. Kaupunki ei saa vääristää markkinoita.

    Kysyt tuottoa. IP:n toimari Mikko Koivulehto on esim. esittänyt lukuja montako työntekijää Innoparkin kanssa tekemisissä (kuten sillä vuokralla) olevissa yrityksissä on. Sellainen puhe on älyllisesti epärehellistä. Uudet työpaikat satavat kaupungin kassaan rahaa ainoastaan silloin, kun niihin työllistyy kaupungin tulonsiirtojen varassa olevia työttömiä. Muutenhan on tunnettu tosiasia (jonka voin tarvittaessa dokumentoida perusteellisesti), että väestökasvu on todella kallista ja velkaannuttavaa touhua kunnille. Vaikka kasvu on toivottavaa (?), se on vaikeasti hallittava laji.

    Eli sellaista rehellistä laskutoimitusta ei saada aikaiseksi, että paljonko kaupunki saa nyt, vuosi vuodelta, jos se sijoittaa Innoparkiin 1-1,5 M€ nyt, vuosi vuodelta.

    Innoparkin rakennukset ovat ja pysyvät, eikä niiden vuokralaisia päivän päätteeksi paljoa kiinnosta mikä yhteisö on vuokranantajana, kunhan tilat, palvelut ja ehdot ovat oikeat. Näin olleen Innoparkin kohtalonkysymys ei ole joko/tai säilytämme tai menetämme vuokralaisyritysten työpaikat. Kyse on siitä heitämmekö jatkuvasti hyvää rahaa huonoin perään, ja miten siitä päätämme.

  5. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos Kari nopeasta vastaamisesta. Ja kärsivällisyydestä.

    Olen aikaisemminkin todennut, että Innoparkin pystyttäminen oli niin vaikeaselkoinen asia, etten ainakaan minä ymmärtänyt asiasta puoliakaan. Kymmeniä vaikeaselkoisia perustelusivuja, hienoja suunnitelmia ja vakuutuksia siitä, että Hämeenlinna ei ole mitään ilman Innoparkia. Kaikillahan sellainen rahamylly ja kehittämistehdas on!

    Olin sinisilmäinen ja painelin vihreää valoa, vaikka en ollut mitenkään innostunut asiasta.

    Näin kymmenen vuotta jälkeenpäin asia ei tunnu yhtään selkeämmältä. Taitavat tämänkin päivän päättäjät vain painella vihreää valoa, kun johto vakuuttaa sen olevan yhteiseksi hyödyksi. Onneksi on Kari.

  6. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Tervehdys,

    Selvyyden vuoksi: nimimerkillä ”Jussi” kommentoi joku toinen Jussi.

    IP:n ja kaupungin yhtiöiden osalta voisimme kaiketi ruveta huolehtimaan jo muusta kuin avoimuudesta? Tietoa on tarjolla riittävästi. Ja se on hyvä.

    Osaamisen, uusiutumisen, kehityksen ja uuden soveltamisen kanssa yrityksissä työskennellessä ihmetyttää vähäinen kiinnostus näiden asioiden panostuksiin ja panostusten tuloksiin. Julkisessa keskustelussa kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä noiden asioiden merkityksestä siedettävälle tulevaisuudelle. Aivan käsittämätöntä on ajattelu, että asioita oppimaan pyrkivät opiskelijat pystyisivät jotakin merkittävää uutta saamaan yrityksissä aikaan. Yrityksissä mielellään teemme tilanteen sen suinkin salliessa yhteistyötä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Ratkaiseva syy on tarve saada pätevää väkeä jonkin ajan kuluttua, auttaa opiskelijaa ylittämään aikanaan sittenkin kova hyppy opiskelusta työhön.

    Me käytämme Suomessa kohtalaisen paljon 2.asteen ja amk-koulutukseen rahaa. Rahaa vain näyttäisi palavan mahdottomalta näyttävään ja opiskelijoiden valmiuksien kannalta hyödyttömään. Meillä on paljon erinomaisia opettajia ja opiskelijoita. Koulutus ja tutkimus on hyvien vuosien saatossa jotenkin lähtenyt pois perustehtävästään. Epäilen, että innopark on osaltaan ollut yritys saada tätä kehitystä kääntymään tuloksellisempaan suuntaan? Olisiko Innoparkin ohella koko tätä yhtä avaintekijäämme talouden perustan kannalta syytä avata?

Jätä kommentti

css.php