CON TE PARTIRÒ – TIME TO SAY GOODBYE – AIKA HYVÄSTELLÄ

Pyydän heti anteeksi teiltä joiden kuola jo lirahti näppikselle – en ole lopettamassa kirjoittelua, tai muutenkaan häipymässä tai haipumassa.

Ja Riitta, sorry että nyysin loistavan käytäntösi blogin otsikoimiseksi – tämän kerran vain… ehkä…

Otsikko tarkoittaa, että Hämeenlinnan kaupungin on aika irrottautua Sunny Car Center Hämeenlinna Oy:stä. Tällaiselle ratkaisulle on selkeät ja vahvat perusteet.

Valtuusto hyväksyi aiesopimuksen 6.9.2010. Keskeisiä perusteluja hankkeelle oli, että se mahdollistaisi Kaurialan kauppa/teollisuusalueiden kehittämisen asumiskäyttöön. Muita sopimuksen periaatteita oli, että SCC perustaa kiinteistöyhtiön, jonka omistukseen keskus sitten tulee. Aluevaraus luvattiin vain hankesuunnitelmassa tarkoitettua autokauppaan liittyvää kokonaisuutta varten. Lähtökohta aiesopimuksessa oli myös, että Virtaa Hämeeseen Oy ja Hämeenlinnan kaupunki irtautuvat yhtiöstä sijoittajaratkaisun syntyessä. Varsinaisessa osakassopimuksessa irtautuminen liitettiin perustettavan kiinteistöyhtiön osakkeiden myymiseen.

Valtuuston hyväksymässä aiesopimuksessa todettiin vielä erikseen, että projektiyhtiön lisärahoitustarve katetaan ulkopuolisilta sijoittajilta ja/tai rahoituslaitoksilta haettavalla rahoituksella.

Hankkeen kokonaiskuva on oleellisesti muuttunut valtuuston hyväksymästä, eikä alunperinkään heppoisia perusteita kaupungin riskisijoituksille hankkeeseen enää ole.

Hankkeen yhteys Kaurialan kehittymiseen on poikki

Tässä vaiheessa on selvää, ettei Kirstulan hanke liikauta tilannetta Kaurialassa yhtään minnekään. Pelkästään Brahenkadun, Larin Kyöstinkadun ja Matintien rajaamalla alueella on yli 40 rakennusta. Minne ja koska niiden omistajat toimintaansa siirtävät jää nähtäväksi, mutta Kirstula ei vyöryä aloita.

Hankkeen rakentuminen

Hankkeen nyt kuvatun laajuinen osittainen avaaminen muille toimialoille ei vielä tarkoita sitä, että hankkeen aiesopimuksen edellyttämä autokauppaan liittyvä kokonaisuus olisi muuttunut.

Sen sijaan SCC:n uuden hallitusjäsenen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemungin näkymä siitä, että hanke varsinaisten rakennustöidenkin osalta toteutuisi vaiheittain ”helposti” moduuleja lisäämällä, muuttaa hankkeen luonteen ja aikataulun oleellisesti.

Tontti on luokkaa 27,5 hehtaaria, ja vaatii stabiloinnin sekä koko rakennusalalta, että myös parkkialueiden osalta. Pelkän tontin hinnaksi tulee vähintään 7 M€, lisäksi stabilointi tulee yhtiön omienkin arvioiden mukaan maksamaan miljoonia. Hankkeen paloittain toteuttaminen ensinnäkin haittaa realisointikelpoisen investointikohteen syntymistä, ja toiseksi räjäyttää rakentamisen kokonaiskustannukset ja ensimmäisten vaiheiden kannettaviksi tulevat kiinteät kulut ihan uuteen luokkaan.

Hankkeen toteutusmalli, rahoitus ja kaupungin irtautumisen näkymät

SCC aikoo, vastoin aie- ja osakassopimusta, rakennuttaa hankkeen itse. Tästä seuraa, ettei osakassopimuksessa kuvattu, kiinteistöyhtiön osakkeiden myyntiin sidottu irtautumismenettely aiesopimuksessa tarkoitetussa aikataulussa ole enää mahdollista. Sopimuksen toteutumisedellytyksiä siinä muodossa kuin valtuusto ne hyväksyi, ei ole enää olemassa.

Sellaisena joksi hanke on muotoutumassa, se loukkaa selkeästi kaupungin toimialarajoituksia ja yrittäjien tasapuolista kohtelua. Lisäksi hankkeen näin muuttaessa muotoaan, sen edellytyksiä tulee tarkastella nyt jo voimassa olevia omistajapoliittisia linjauksia vasten, eikä niiden valossa ole enää mitään perusteita kaupungin tai sen tytäryhteisöiden omistaa osuuksia puhtaasti markkinoilla toimivasta yrityksestä.

Lisäksi Kantolan Kiinteistöt Oy EI ole valtuuston hyväksymän aiesopimuksen tarkoittama ulkopuolinen sijoittaja ja/tai rahoituslaitos. Kantolan Kiinteistöt Oy:n sijoitus loukkaa suoraan aiesopimusta.

Sijoittajaratkaisun synty

Kaupungin ja Virtaa Hämeeseen Oy:n sijoitukset tähän mennessä ovat 250.000 € (ainakin tiedämme, että kaupunki on oman 100.000 € sijoituksensa maksanut). Summien merkitys kokonaisuuden (kymmeniä, ehkä yli sata miljoonaa) kannalta on vähäinen.

Jos yhtiölle on nyt löytynyt miljoonaluokan sijoittaja, ja hanke on muuttanut kuvatulla tavalla luonnettaan, on perusteltua että ainakin kaupunki irtautuu hankkeesta, eikä Kantolan Kiinteistöt Oy tee yhtiöön sijoitusta. Virtaa Hämeeseen Oy on vain kaupungin osakkuusyhtiö, ja voi päättää itsenäisesti sijoitustoiminnastaan. Sijoitus sopii sen toimialaan ja olemassaolon tarkoitukseen, mutta ei kaupungin tai sen tytäryhteisöiden.

Avoin päätöksenteko

Kaupunginhallitus tekisi nyt joka tapauksessa viisaasti tuomalla hankkeen muuttuneessa tilanteessa valtuuston uudelleen arvioitavaksi. Sitä edellyttää jo aiesopimuksen perusteiden rapautuminen.

16 kommenttia artikkeliin “CON TE PARTIRÒ – TIME TO SAY GOODBYE – AIKA HYVÄSTELLÄ”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Kari!
    Kierrätä ihmeessä otsikkoidistä.
    Olen siitä otettu, niinkuin vain Ilkkala-Soukola-Kari-Ismo-Ilkkala-Soukola-hypen huumaama muija voi olla.
    Taitaapi mennä joidenkin viikonloppu-fiilistelyt V*#&%ix blogiasi lukiessa.
    Ei se mitään – menkööt,
    biisi sopii hienosti sisältöön.
    Riitta

  2. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olen aikanaan lukaissut kaupunginvaltuuston hyväksymän aiesopimuksen ja selannut hankkeeseen liittyviä esittelytekstejä. Jo tällaiselta tuntumalta olen pitänyt selvänä, että kaupunki-konsernin osallistuminen Kirstulan autokolossiin on käsiteltävä valtuustossa uudelleen.

    Hankkeen oleelliset lähtökohdat ovat muuttumassa oleellisesti. On hyvin todennäköistä, että Kauriala ei tyhjene autoliikkeistä seuraavan 10-15 vuoden aikana.

    Iisakki Kiemunki ja Tapio Vekka ovat jo ilmoittaneet, että Sunny Car Centerin asiat tulevat esille kaupunginhallituksessa 12.3.2012. Tämä ilmeisesti merkitsee käytännössä sitä, että joko kaupunki irtaantuu yhtiöstä tai aiesopimusta muutetaan. Kumpikin vaihtoehto merkitsee valtuuston uusintakäsittelyä.

    SCC on markkinoinut näyttävästi Kirstulan autotaloa Hämeenlinnassa. Tällöin rahaa on ilmeisesti käytetty aika paljon mm. Heikki Hietasen ja Iisakki Kiemungin edustamien urheiluseurojen sponsorointiin.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa,

    aiesopimuksessa on vielä yksi näppärä nyanssi: kaavoituskustannukset ovat kokonaisuudessaan osa hankekehityskuluja ja kohdistetaan projektiyhtiölle.

    Nyt kun Iisakki Kiemunki on kuullut Ritaluomalta, että SCC on saamassa rakennuslupansa osamaksuohjelman päätökseen, voidaan kai kaavoituksesta kaupungille aiheutuneet kustannukset laittaa maksuun?

  4. avatar Soili Hakala sanoo:

    Hei!
    Luin Ritaluoman Sunny Trading -yhtiön sivuilta tiedon, että yhtiö on tuttu nimi urheilusponsoroinnissa. Se sanoo tukevansa SM-liigan joukkueista Jokereita, HPK:ta ja Ilvestä. Urheilusponsorointiin Ritaluoma sanoo käyttävänsä satoja tuhansia euroja vuodessa.

    Millaisia johtopäätöksiä tästä pitäisi tehdä?

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Soili!

    Olen tavannut muutamia yritysjohtajia, jotka ovat fanaattisia urheilun ystäviä. Minulla on kutina ja vähän tietoakin, että toimitusjohtaja Markku Ritaluoma kuuluu tähän porukkaan.

    Toki kyseiset johtajat hakevat myös vastinetta runsaalle sponssaukselle. Siihen tarjoaa oivan tilaisuuden mm. kiitollisuuden velka.

    Urheiluseurojen johtokunnissa ja taustalla toimii kunnallispolitiikan eliittiä ym. vaikuttajia. He hoitavat sponsorin etuja eri yhteyksissä ilman, että johtajan tarvitsee ottaa heihin edes yhteyttä. Tätä voi kutsua vaikkapa hyvän veljen auttamiseksi.

    Hämeenlinnan kaupungin toiminnassa pitäisi putsata pahimmat monella pallilla istumiset.

  6. avatar Soili Hakala sanoo:

    Hei, Leo!
    Juuri tätä minä pelkäsin:) Selkokielisesti Sinulta sanottu.

  7. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Lisäys: Ja onhan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekkakin HPK-naiset ry:n hallituksessa. Markku Ritaluoma yhtiöineen sponsoroi seuraa. Tämä sivujuonne alkaa olla hyvin mielenkiintoinen, jos hän tukee myös HPK:n junioreita.

  8. avatar Pimu sanoo:

    Näiden kaikkien tiedossa olevien kytkentöjen lisäksi olisi mielenkiintoista jos joku asiaa tunteva osaisi valaista kaupunkilaisia myös niistä näkymättömistä kytkennöistä, joiden ansiosta esim. Verkatehtaaseen ja Kaupunginteatteriin kaadetaan vuosi toisensa perään miljoonia kunnallisveroeuroja ilman että ilkkalat ja leppäset pitkällä tikullakaan koskevat aiheeseen.

  9. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Pimu,

    yrittäjänä olen aikaa sitten huomannut, ettei sitä Miksei Jokua ole meillä töissä. Eikä häntä kyllä ole meillä kotonakaan näkynyt nurkissa häärimässä.

    Jos Verkatehtaan tai Teatterin talouksissa olisi jotakin epäselvää, niin asiaa ennestään tuntevat eivät ehkä avautuisi täällä. Joten tullakseen asiaa tuntevaksi pitää perehtyä. Jos osaa lukea ja käyttää nettiä, ja on halu ja tarve, niin kuka tahansa voi perehtyä. Sinäkin Pimu.

    Olen seurannut Teatteriin ja Verkatehtaaseen liittyvää päätöksentekoa ja tilinpäätöksiä varsin lyhyen aikaa, enkä kovin tiiviisti. Mitään pommia ei kuitenkaan ole näkyvissä. En näe että Teatterin saamaan toiminta-avustukseen liittyisi mitään mitä valtuusto ei tietäisi, eikä valtuustolle ole syötetty pajunköyttä kuten esim. Innoparkin kanssa on käynyt. Verkatehdaskaan ei ole koko aikaa käsi ojossa milloin minkäkin sadun varjolla.

    Olen tietoisesti valinnut muutaman painopisteen joissa sutta tulee edelleen nopeammin kuin minä ehdin kirjata. Olen melko varma, että jos valitsemissani asioissa sössijät saadaan kuriin, meiltä nyt piiloonkin jäävä tohelointi tulee vähenemään.

    Kirjoituksesi vihjaa että ilkkalat ja leppäset tarkoituksella jättäisivät tietämiään asioita käsittelemättä. En osaa vastata Lexan puolesta muuta kuin että ei kuulosta Leolta. Itsestäni voin luvata että teen sen mitä yhdeltä ihmiseltä voi kohtuudella odottaa ja paljon päälle.

    Joten tee Pimu perässä, ja vertaillaan sitten kokemuksia hyvässä hengessä, eikö niin?

  10. avatar Pimu sanoo:

    Voit uskoa, että olen kyllä yrittänyt ottaa eri nettiilähteistä selvää näistä asioista, mutta niitä ei ihan avoimesti näytä olevan saatavilla mistään julkisista lähteistä. Koetappa vaikka tehdä haku Googlellla Hämeenlinnan kaupunginteatterin budjetista tai jostain muusta asiaan liittyvästä, niin tulokset ovat melko laihoja.

    No varmaan kaikki on mennyt hyvän hallitotavan mukaisesti, mutta ainakin näin maallikkoa ihmetyttää esim. uuden päänäyttämöurakan kustannuksien jaossa se, että miten Kaupunginteatteri, jota kaupunki tukee ja on jo kai vuosia tukenu n. 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa, voi ottaa vastattavakseen miljoonaosuuden rakennuskustannuksista vaikka samaan aikaan kaupunki joutu tukemaan vastaosapuolta isolla summalla vuosittain. Miksi tälläinen kierrätysfarssi, kun kaupunki olisi voinut ihan yhtä hyvin kustantaa koko 7 miljoonan urakan? Ettei vain olisi tuollakin koukerolla vain yritetty sumuttaa satunnaista uutisten seuraajaa kuvittelemaan rakennusprojektin tulevan näin halvemmaksi kaupungille kuin mitä se todellisuudessa tulee?

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    Teatterin investointipäätös on tehty 2008 puolella, eikä minulla ole ko. pöytäkirjoja. Kh:n ja Kv:n pöytäkirjat ovat 2008 loppuun asti jo arkistossa (siellä kirjaston alapuolella), jossa niitä voi käydä selailemassa, ja kopioita saa muistaakseni 0,75 €/sivu. On todennäköistä että hallintosihteerilläkin ko. pöytäkirjat ovat sähköisessä muodossa, antaako vai ohjaako arkistoon selviää kysymällä.

    Teatterin kaupungin takaama laina kohdistuu ”tuotankoneistoon” eli teatteritekniikkaan, valoihin, äänentoistoon, katsomoon jne. ja on siten loogisesti oikeassa paikassa. Tuohon investointiin teatteri sai 470.000 valtion avustusta, josta en tiedä olisiko sitä tullut muulla järjestelyllä. Itse rakennushan meni apporttina Verkatehtaan hallintaan ja osakepääoman korotukseen.

    Jos investointipäätöksessä on sama malli kuin esim. jäähallin investoinnissa, kaupunki olisi sitoutunut normaalin toiminta-avustuksen lisäksi avustamaan lyhennysten ja korkojen verran. Menettelyn viisaudesta en jaksa taas aloittaa, enkä siis tiedä mihin investointipäätöksen yhteydessä sitouduttiin.
    Joka tapauksessa, Teatterin PRH:een toimittamat tilinpäätökset ovat sata kertaa informatiivisempia kuin esim. Jäähalliyhtiön tai Verkatehtaan.

    Laskennallisesti Verkatehdas tarvitsee tietääkseni luokkaa millin vuodessa avustusta. Sitä en tiedä periikö Verkatehdas Teatterilta vuokran tiloista, mutta näin käytännössä pitäisi mennä.

    Jos valtuustolla on kaikki faktat tiedossaan (ja ymmärtää ne) päättäessään Teatterin ja Verkatehtaan vuosittaisesta avustamisesta, vastuu on silloin valtuustolla. Ero esim. Innoparkiin sen nykytilassa on se, että valtuusto (seuraavat ellei enää nykyinen) tulee kuittaamaan Innoparkin vielä lähes 30 M€ velat tavalla tai toisella, vaikka valtuustolle syötetään mitä soopaa.

  12. avatar Olavi sanoo:

    Kiitokset Kari Ilkkalalle hyvin tärkeistä ja mielenkiintoisista tiedoista kaupunkimme poliittisista kiemuroista. On hienoa että joku jaksaa tutkia ja perehtyä meitä kaikkia koskeviin päätöksiin ja vielä kertoa sen niin että tavallinen kulkijakin sen ymmärtää.
    Pimulle sen verran tiedoksi, ettei kaikkia asioita sieltä”kuukelistakaan” löydy, vaan pitää ihan rantautua ulos kylmään maailmaan, tonkia pöytäkirjoja päätöksistä ja niiden liiteitä. Se ei ole aivan yksinkertaista ja helppoa puuhaa, ei onnistu pelkästään napin painalluksella.

  13. avatar Pimu sanoo:

    No kyllä nykymaailman internetaikaan tälläisen tiedon pitäisi olla kaikkien asiasta kiinnostuneiden saatavilla vapaasti ilman maksumuureja, jos mitään peiteltävää ei ole.

    Aika kallista teatteria tämä Hämeenlinnan touhu näyttää olevan, jos esim. 2010 jokaista teatterilaisten itse tienaamaa euroa (0,7 milj.) kohden kaupunki ja valtio pistivät neljä euroa (2,7 milj.) pottiin ja siltikin takkiin tuli 114 000 euroa ja tähän päälle vielä uuden päänäyttämön rakentamiskulut.

  14. avatar Olavi sanoo:

    Pimulle tiedoksi, niinkuin jo aikasemmassa viestissäni kirjoitin, ei se google ole mikään ”jumala”. Kyllä tieto on vapaasti saatavissa, mutta se vaatii silti muutakin osaamista ja tietoa kuin ”kuukkelin” käyttäminen. Niin se vaan tässä maailmassa on, että jos jotain haluaa, niin sen eteen joutuu hieman tekemään töitä, kaikkea ei kanneta kotiovelle. Kari Ilkkala on kantanut monta asiaa meidän kaikkien eteen valmiiksi ja voin varmasti sanoa että niitä tietoja ei ole vain yksinkertaisesti ”googlattu”. Näiden tietojen eteen on tehty paljon töitä, ennenkuin ne on meidän luettavina ja silti kaikki tiedot ovat olleet haettavissa julkisista lähteistä. Eikun hommiin vaan jos kiinnostaa, muuten suu suppuun.

  15. avatar Pimu sanoo:

    No kerro nyt sitten mistä se tieto löytyy äläkä vittuile. Olen ihan oikeasti käyttänyt useamman tunnin tietojen etsintään eikä ole omiin silmiini vielä sattunut. Jos kaupunkilaisten verorahoja käytetään miljoonatolkulla ties mihin hankkeisiin niin kyllä niitä koskevat tiedot pitäisi olla julkisesti ja helposti saatavilla olet sinä sitten mitä mieltä tahansa asiasta. Ja tarkoitan kaikkia tietoja, eikä vain itseä kiinnostava tietoja, koska mitään hyvää syytä ko. tyyppisten tietojen salailuun ei nykypäivän avoimmuutta rummuttavassa yhteiskunnassa pitäisi olla.

  16. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Pimu & Olavi,

    tämä nimenomainen blogikirjoitus käsittelee SCC:n asioita.

    Kaupungin yhtiöiden PRH:een rekisteröitäviksi kuuluvat asiat, mm. tilinpäätökset saa PRH:sta. Heillä on myös 24/7 online-palvelu nimeltä Virre, josta saa kattavasti yrityksiä ja säätiöitä koskevia tietoja. Haittapuoli on tietysti se, että tiedot maksavat.

    EU:ssa on tosin menossa hanke, jonka mukaan viranomaisen lain perusteella keräämät tiedot kuuluisivat olla ilmaisia, mutta en ole perehtynyt hankkeen yksityiskohtiin tai aikatauluun. Arvaan että muutos olisi vaikea, sillä tieto ei ole aina kerätyssä muodossa suoraan käyttökelpoista, ja tiedon etsintä ja jakelu takaisinpäin joka tapauksessa maksaa selvää rahaa. Toistaiseksi mennään näillä.

    Kaupungin päässä tiedot ovat julkisia, mutta se ei tarkoita että ne ovat online tai aina ilmaisia. Kaupungin tilinpäätökset löytyvät liitosajalta netistä kaupungin sivuilta, sitä edeltävältä ajalta kaupungin arkistosta. Toimielinten pöytäkirjat liitteineen löytyvät netistä noin vuosi taaksepäin, 2008 ja taaksepäin arkistosta, ja siitä väliltä pitää pyytää kaupungin hallinnosta. Samoin netissä olevissa pöytäkirjoissa viitatut (ei siis liitteinä olevat) muut asiakirjat pitää pyytää hallinnosta. Kannattaa pyytää sähköisesti sähköpostiinsa, jolloin saattaa säästyä kustannuksilta. Kaupungilla on valtuuston hyväksymä taksa asiakirjojen etsinnän ja luovuttamisen kustannuksista.

    Tietojen pyytämistä ei tarvitse perustella, eikä tarvitse olla Hämeenlinnalainen ne saadakseen.

    Arkistossakin olevia asiakirjoja (tuoreimpia) voi tietysti kysellä sähköisenä hallinnosta, kun ne siellä kuitenkin ovat, mutta luulen (en tiedä) että työnjaon vuoksi ja vaivansa säästämiseksi ohjaavat arkistoon. Arkistossa asiakirjat ovat paperimuodossa, eli oma rakas hanuri on hilattava paikalle ja haettava haluamansa itse. Arkiston työntekijät ovat erittäin palveluhaluisia ja -kykyisiä, mutta kapasiteetti tietysti kortilla, eli itse on työ tehtävä. Apua saa lähinnä esim. oikean asiakirjan etsinnässä diaarista asiasanojen tms. perusteella.

    Toivottavasti tämä auttaa alkuun hahmottamaan tiedon polun alkua, alku voi olla hankalaa, mutta työ tekijäänsä opettaa. Kiroiluun ei siis ole syytä, kärsivällisyyttä voi oppia.

Jätä kommentti

css.php