LAMMIN VASTAANOTTOKESKUS: KENEN TOIMINTAA?

Aiheesta on käyty muutaman kommentin mittainen keskustelu blogissani SCC:N OMISTUS.

Koska aiheet ovat täysin erilliset, olen siirtänyt puheenvuorot sieltä tänne, jossa keskustelu on avoin.

  • ex-hml kommentoi:
    10.3.2012 20.40 |
    Arvon Kari Ilkkala, olet niitä harvoja henkilöitä, jonka nimen mainitessani nostan hattuani.Kun olet tonkinut tätä Hämeenlinnan poliittista tunkiota, onko tullut vastaan taloudellisia lukuja Lammin vastaanottokeskuksen taloudellisista vaikutuksista hämeenlinnalaisille veronmaksajille?

    Valtuustojohtaja taisi sanoa joskus, että luku on reilusti plusmerkkinen, kun valtion maksamat avustukset mamuille tulevat kiertoon alueelle ja paikallinen elinkeinoelämä vilkastuu.

    Kiinnostaisi vain tietää, että paljonko valtio maksaa mamuista Hämeenlinnalle, paljonko mamut käyttävät kunnan julkisia palveluita Hämeenlinnassa ja muita verovaroilla rahoitettavia palveluita. Ja tällaisen vertailun jälkeen katsoa, että mikä on lopputulos. Ovatko hämeenlinnalaiset veronmaksajavat maksajina vai saajina Lammin vastaanottokeskuksen mamujen osalta.

    Käännyn asiassa puoleesi, koska oma tietotaitoni ei riitä asian selvittämiseen, ja taidat olla ainoita henkilöitä, joiden sanaan voi luottaa tällaisissa asioissa.

  • Kari Ilkkala kommentoi:
    11.3.2012 3.09 |
    Terve ex-hml,kiitos palautteestasi.

    Muiden selvittelyjen yhteydessä vastaani ei ole tullut taloudellisia lukuja kysymästäsi aiheesta. Olen perehtynyt hankkeeseen varsin pintapuolisesti, mutta yritän tässä kuvata mitä tiedän.

    Käsitykseni on, että vastaanottokeskuksen toiminnasta ei ole kaupungille tuloja, ellei sisäministeriö sitten ole jotenkin kompensoinut kaupungin suunnittelu- ja tiedotusyhteistyötä ja keskuksen tarvitsemien koulu-, terveydenhuollon sekä sivistystoiminnan palveluiden järjestelyiden tukemista. Näistä viimeksimainittujen käyttömääristä minulla ei ole tietoja – hallintotyötä hanke on kaupungille aiheuttanut ilmeisen paljon. Suunnitteluvaiheen jälkeen toiminnan käytännön järjestäminen siirtyi sisäministeriön ja TE-keskuksen väliseksi toiminnaksi.

    Pääjärven Ronnin laitoksen maapohjan omistaa kaupunki, rakennuskannan ETEVA. Kaupunki on vuokrannut maa-alueen ETEVA:lle 2012 loppuun asti, johon mennessä ETEVA:n toiminnan alueella arvellaan loppuneen kokonaan.

    Vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaa SPR, joka on vuokrannut 1.539 m2 tilat ETEVA:lta. Korvaukset keskuksen toiminnasta saa siis SPR sisäministeriöltä, ja vuokran ETEVA. Kaupunki saa ETEVA:lta maanvuokran jonka se olisi saanut joka tapauksessa.

    Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tarkoitus käyttää myös Lammin taajamassa sijaitsevaa, ilmeisesti Hämeenlinnan Asunnot Oy:n omistamaa tyhjää asuinkiinteistöä. En tiedä käytettiinkö / käytetäänkö sitä, joka tapauksessa vuokrasopimus olisi tällöin SPR:n ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:n välillä, eikä minulla ole sellaisiin tietoihin mitään pääsyä.

    Siitä minulla ei myöskään ole minkäänlaista tietoa tällä hetkellä, maksetaanko turvapaikanhakijoille minkälaisia rahallisia avustuksia henkilökohtaisiin menoihin, ja kuka ne maksaa. Uskoisin että jos jotain maksetaan, rahat kulkevat TE-keskuksen, KELA:n, tai kaikkein todennäköisimmin käteisenä SPR:n kautta, koska turvapaikanhakijoille tuskin availlaan tilejä ja hankitaan pankkikortteja, tai istuteta heitä suomalaisillekin hankalasti asioitavissa virastoissa.

    En siis tiedä, mutta käsitykseni on, että hallinnollista vaivaa lukuunottamatta kaupungilla ei ole merkittäviä tuloja tai menoja keskuksesta. En myöskään tiedä paljonko SPR on työllistänyt Ronnin henkilökuntaa siltä osin, kuin näiltä olisi muuten työt jo loppuneet. Sillä asialla on asianosaisille työntekijöille ehkä suurin merkitys, ja samoin verotulokertymälle.

    Ja kuten todettu, turvapaikanhakijoille maksettavista etuuksista ja siten niiden merkityksestä Lammin elinkeinoelämälle en tiedä mitään. Lienee epätodennäköistä että ko. luvut olisivat kaupungilta saatavissa, koska kaupunki ei käytännössä ole sopimusosapuoli, vaan sisäministeriö, TE-keskus, SPR ja ETEVA. Mahdollisesti vielä Hämeenlinnan Asunnot Oy.

    En ole muutenkaan perehtynyt yleisesti eri pakolais- tai maanmuuttajaryhmien ja heitä koskevan lainsäädännön ja toimintakäytäntöjen tilanteeseen muuta kuin työperäisen maahanmuuton osalta. Olen työnantajana ollut mukana yhden yliopistokoulutetun ulkomaalaisperheen kotouttamisprosessissa, ja menemättä yksityiskohtiin voin sanoa että siinä on paljon mätää – eikä kyse ole Suomelle aiheutuvista kuluista.

    T. Kari Ilkkala

  • ex-hml kommentoi:
    11.3.2012 11.25 |
    Kiitos paljon, että sinulla aikaa vastata tähänkin asiaan kaiken muun keskellä!Hallinnon läpinäkyvyyden vuoksi kuntalaisille pitäisi kertoa, paljonko Lammin vastaanottokeskus joko tuottaa tai vie hämeenlinnalaisten veronmaksajien rahoja. Tuo vastaanottokeskus on kuitenkin täysin ylimääräinen toiminto, jonka positiivista vaikutusta Hämeenlinnan seudulle voidaan ihmetellä. Erityisesti taloudellisesti muutenkin tiukkana aikana, kun kaikesta muustakin säästetään.

    Olen muuten ymmärtänyt, että turvapaikanhakijoille avataan pankkitilit, joten eiköhän ne sosiaaliset tuet makseta suoraan sinne. Erityisesti kiinnostaisi, paljonko turvapaikanhakijat kuormittavat julkisia palveluita, sillä heillä on kuitenkin kaikenlaisia erityisvaikeuksia muun muassa kielen osalta. Mitä kaikkea hämeenlinnalaiset veronmaksajat maksavat turvapaikanhakijoiden ylläpidosta ja viihdyttämisestä? Tuo toiminta ei ole kuitenkaan ihan ilmaista. Valtiokin voisi miettiä säästökohteitaan uusiksi.

    Hämeenlinnan kaupunki on muuten avannut sivuilleen oman osion maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuden hehkuttamiselle. Siellä sanotaan muun muassa, että Hämeenlinna on monikulttuurisesti rikas kaupunki ja Kaupungissa tehdään parhaillaan monikulttuurista strategiaa. Miten tällaiseen on aikaa ja rahaa? Kaikkea muutakin ihmeellistä löytyy.

    http://www.hameenlinna.fi/Maah…migration/

    Ei sillä, en vaivaa sinua tämän asian osalta enempää. Sinulla on varmasti kädet täynnä muitakin asioita, joissa riittää selvitettävää niin paljon kuin kiinnostusta löytyy.

    Kiitos työstäsi hämeenlinnalaisten puolesta!

  • Kari Ilkkala kommentoi:
    11.3.2012 12.14 |
    Terve vielä ex-hml,Suo anteeksi jos kertaan sinulle jo tuttuja asioita, mutta sen verran vilkaisin lakia maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493, että Lammin vastaanottokeskuksen toiminnassa, ja esim. Hämeenlinnan järjestämissä maahanmuuttajien kotoutumispalveluissa on kyse saman lain alaisista, mutta eri ryhmille annettavista palveluista.

    Vastaanottokeskuksessa olijat odottavat oleskelulupaa esim. turvapaikkahakemuksen perusteella tai ihmiskaupan uhreina, ja tuo toiminta on valtion kustantamaa. Yksinkertaistettuna, heille myönnetään toimeentulotuen perusosa henkilökohtaisiin menoihin (jonka senkin maksaa valtio), asumiseen tukea ei saa vaan se tapahtuu aiemmin kuvatuin järjestelyin. Järjestely on tarkoitettu vain siksi aikaa kunnes henkilö saa oleskeluluvan, tai ei saa ja poistuu/poistetaan maasta. En tunne käsittelyaikoja tai kuinka notkeasti maasta poistuminen tapahtuu.

    Kaupungin sivuilla kuvatut palvelut kohdistuvat sitten syystä mistä hyvänsä oleskeluluvan (esim. turvapaikan) saaneille plus muilla perusteilla, kuten työperäisesti maahan muuttaneille, ja perustuu kotikuntalain mukaiseen kotikuntaan, eli käytännössä asumiseen.

    Laissa on yleispykälä jonka mukaan laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia korvataan valtion talousarvion rajoissa. En tunne miten kustannusten jako valtion ja kunnan välillä varsinaisia kotoutumispalveluita koskien toimii.

    Tästähän voisivat nohevat Hämeen Sanomien toimittajat ottaa kopin, ja selvittää asiaa. Aihe varmaan kiinnostaa suurta yleisöä.

  • ex-hml kommentoi:
    11.3.2012 13.05 |
    Vastaanottokeskuksessa oleskelevat turvapaikanhakijat hakevat turvapaikkaa, joka myönnetään vain vainotuille ihmisille eli pakolaisille. Siten turvapaikanhakija voi olla kuka tahansa, joka päättää astella vastaanottokeskukseen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikanhakija voi olla esimerkiksi norjalainen turskan kalastaja.Turvapaikanhakijoista vain muutama prosentti on oikeutettu turvapaikkaan eli täyttää pakolaisuuden kriteerit. Siten tilastojen perusteella oletettavaa on, että Lammin vastaanottokeskuksessa oleskelevista, muistaakseni reilusta 150:stä, turvapaikanhakjasta vain muutama on oikeutettu turvapaikkaan. Kaikkien muiden turvapaikkahakemukset todetaan perusteettomiksi turvapaikanhakemuksiksi prosessin edetessä.

    Suomen valtion monikultturistamisstrategiaan kuuluu, että näitä perusteettomia turvapaikanhakijoita, jotka pääasiassa tulevat Afrikan ja Lähi-idän suunnalta, ei palauteta sinne mistä ovat tulleet vaan toivotetaan tervetulleeksi lihapatojen äärelle Suomeen jakamaan yhteiskuntamme rajallisia resursseja muilla verukkeilla kuin turvapaikan saamisella. Nämä turvapaikanhakijoihin sijoitetut resurssit ovat tietenkin poissa suomalaisten yhteisestä hyvästä, erityisesti yhteiskuntamme kaikista heikompiosaisilta, jotka myös usein elävät tulonsiirtojen varassa erilaisilla sosiaaliavustuksilla.

    Sinänsä sillä ei ole suurta merkitystä, että kustantaako valtio vai kunta turvapaikanhakijoiden oleskelun, ylläpidon ja viihdyttämisen Suomessa, sillä joka tapauksessa lystin maksaa suomalaiset veronmaksajat. Kuntalaisena minua kiinnostaa asia kuitenkin siitä syystä, että vastaanottokeskuksen sijoittaminen Hämeenlinnaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja vastaanottokeskustoiminnan harjoittaminen on kunnalle täysin ylimääräinen toiminta. Mikään laki ei velvoita kuntia harjoittamaan vastaanottokeskustoimintaa alueellaan. Siten haluaisin tietää, ovatko Hämeenlinnan päättäjät halunneet laittaa hämeenlinnalaiset veronmaksajat maksamaan ylimääräistä tällaisesta lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuteen perustuvasta hyväntekeväisyystoiminnasta.

    Tuosta, kun sanoit, että järjestely toimeentulotuen perusosasta ja muista turvapaikanhakijoille tarkoitetuista sosiaalietuuksista myönnetään vain oleskelulupa-asian käsittelyn ajaksi, niin tuleeko turvapaikanhakijasta aiheutuvat kustannukset tämän jälkeen täysimääräisesti hämeenlinnalaisten veronmaksajien yhteisvastuulle, mikäli turvapaikanhakija ei muuta esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiöihin? Tällaiset menoerät taidetaan kirjata vain normaaleina sosiaalisina tulonsiirtoina, jolloin maahanmuuttajia ei erotella kantaväestöstä hallinnollisessa prosessissa.

  • Kari Ilkkala kommentoi:
    11.3.2012 13.56 |
    Tervehdys,muutamaa seuraavaa kommenttia lukuunottamatta joudun nyt nostamaan kädet pystyyn – en tällä hetkellä, tällä kuormalla ja näillä tiedoilla pysty vastaamaan tai kommentoimaan juuri enempää.

    Kävin kh:n 2009 pöytäkirjat läpi liittyen vastaanottokeskuksen toimintaan (ei ole niin iso homma kuin kuulostaa). Sieltä lukemani perusteella vastaanottokeskus ei ole kaupungin toimintaa ensinkään – käsittelin tätä kohtaa ensimmäisessä vastauksessani. Jos joku tätä lukevista enemmän tietävistä voisi kommentoida. Terveydenhoito-, koulu-, tulkki- yms. palveluita varmaan käytetään, ja niistä kaupunki saanee korvauksen.

    Olet oikeassa siinä että kokonaisuuden kannalta ei ole väliä maksaako lystin valtio vai kunta. Katse kääntyy Arkadian mäelle, siellä väännetään pelisäännöt joilla kulloinkin mennään. Valtiontalouden kustannuksista ei ole yksiselitteistä kattavaa numerotietoa helposti käsillä, alla yksi linkki 2009 tietoihin:

    http://www.intermin.fi/intermi…endocument

    Käsittääkseni Lammin vastaanottokeskuksen toiminta on hiipumassa, joten en tiedä sen läpi kulkenutta / kulkevaa henkilömäärää. Vuonna 2011 3.088 turvapaikanhakijasta 36% sai myönteisen päätöksen jollakin perusteella, varsinaisen turvapaikkapäätöksen sai 5% hakijoista, joten 31% hakijoista sai jonkinlaista toissijaista suojaa. Alla linkki:

    http://www.migri.fi/medialle/t…uonna_2011

    Viimeiseen kysymykseesi tulonsiirtojen kirjaamisesta ja erottelemisesta, uskoisin että niin kauan kuin edunsaaja on kotouttamispalveluiden piirissä ja siten erillisessä rekisterissä, tiedot on mahdollista erotella. Samoin jos kustannuksia jaetaan valtion ja kunnan kesken, täytyy kunnan seurata ja kerätä ko. kulut jakoperusteen saamiseksi. Erityisiä kotouttamispalveluita ei saa iankaiken, muistaakseni max. 3 vuotta. Ko. statuksen päättymisen jälkeen kaikki ovat samalla viivalla, ja luulisin ettei erottelua enää tehdä.

  • ex-hml kommentoi:
    11.3.2012 14.09 |
    Kiitoksia!Katseen kääntäminen Arkadianmäelle paikallisen vastaanottokeskuksen osalta ei ole kovin oleellista, koska kunnalla ei ole velvollisuutta ottaa vastaanottokeskusta alueelleen. Vaikka väitetään, että se ei ole kaupungin asia, silti esimerkiksi Hämeenlinnan kohdalla asiasta tehtiin poliittinen päätös. Oletan, että kunnilla on vaikutusvaltaa asiaan juuri siitä syystä, että vastaanottokeskuksen tiedetään aiheuttavan kuluja paikalliselle väestölle.

    Vastaanottokeskuksen aiheuttamat taloudelliset kustannukset ovat vain asian yksi kääntöpuoli. Vielä merkittävämpi asia on, että halutaanko koko keskusta tänne meidän nurkillemme. Miksi me haluamme turvapaikanhakijoita tänne? Minä en ainakaan halua, että Hämeenlinnaa monikultturistetaan järjestelmällisillä poliittisilla päätöksillä.

  • ex-hml kommentoi:
    11.3.2012 14.16 |
    Tarkennus vielä edelliseen kommenttiini, että tuolla turvapaikanhakijoiden haluamisella tarkoitin sitä, että en halua turvapaikanhakijoiden haalimista Hämeenlinnaan paikallisten poliittisten päätösten väistämättömänä seurauksena. Mikäli joku turvapaikanhakija saapuu Hämeenlinnaan jotain muuta kautta, sitä en vastusta.
  • Kari Ilkkala kommentoi:
    11.3.2012 14.46 |
    Hei ex-hml,vastaan tässä blogissa (joka käsittelee SCC:n omistusta) tähän aiheeseen vielä tämän kerran, ja sen jälkeen keskustelu täytyy siirtää eri ketjuun.

    Lammin vastaanottokeskuksen perustamisesta ei ole tehty poliittista päätöstä siinä mielessä, että asia olisi käsitelty valtuustossa muuten kuin tiedoksi merkitsemisenä. Eikä käsittely juuri tiedottamista kummempaa ollut hallituksessakaan.

    Homma on lähtenyt liikkeelle sisäministeriön aloitteesta, tämän tiedustellessa kunnilta sopivia tiloja ja toimijoita. Valmistelu asiaan on ollut puhtaasti virkamiestyötä. Tuossa kohtaa vaihtoehto olisi ollut virkamiesten naamansa levynä sanoa, ettei Hämeenlinnan alueella ole sopivia tiloja, tai että kaupungin tiedossa ei sellaisia ole. Sisäministeriöllä oli ja on kaikki eväät perustaa keskuksia myös ilman kunnan myötävaikutusta suoraan tilojen omistajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jolloin kaupunki olisi aiemmin mainittujen palvelujen osalta istunut ihan samassa neuvottelupöydässä. Eli käytännössä kaupungilla ei olisi ollut reaalisia eväitä estää vastaanottokeskuksen tuloa muutoin kuin olemalla passiivinen – ja kaupungin virkamiehistön toiminta tässä asiassa ei ole ollut poliittinen päätös, ellei sellaiseksi katsota ao. viranhaltijoiden omaa puoluetaustaa.

    Tämä ei ole tässä ja nyt kannanotto maahanmuuttopolitiikkaan tai vastaanottokeskuksen hyvyyteen tai huonouteen, vaikka aika ja tilaisuus sellaistenkin esittämiselle voi tulla. Säännöt laaditaan Arkadianmäellä, ja koska kaikki toiminta Suomessa tapahtuu jonkin kunnan alueella, sisäministeriö ei todellakaan jää sen panttivangiksi haluaako joku kunta keskusta alueelleen, vai ei.

6 kommenttia artikkeliin “LAMMIN VASTAANOTTOKESKUS: KENEN TOIMINTAA?”
  1. avatar Liisa Hallila sanoo:

    No niin, olen tässä odottanut nohevia kirjoituksia blogin aihepiiriin liittyen, mutta ei ole vielä näkynyt, joten kirjoitan muutaman rivin aiheesta. Lammin vastaanottokeskus – meidän kaikkien hämeenlinnalaisten yhteistä toimintaa.

    ”Suomen valtion monikultturistamisstrategiaan kuuluu, että näitä perusteettomia turvapaikanhakijoita, jotka pääasiassa tulevat Afrikan ja Lähi-idän suunnalta, ei palauteta sinne mistä ovat tulleet vaan toivotetaan tervetulleeksi lihapatojen äärelle Suomeen jakamaan yhteiskuntamme rajallisia resursseja muilla verukkeilla kuin turvapaikan saamisella. Nämä turvapaikanhakijoihin sijoitetut resurssit ovat tietenkin poissa suomalaisten yhteisestä hyvästä, erityisesti yhteiskuntamme kaikista heikompiosaisilta, jotka myös usein elävät tulonsiirtojen varassa erilaisilla sosiaaliavustuksilla.”

    Tämä ex-hml tuottama teksti on juuri sitä maahanmuuttajavastaisten henkilöiden jargonia ja mitähän siihen voisi vastata – jos nyt samalla mitalla kuitenkin. Tässä esimerkki: Luulen, että suomalaiset heikompiosaiset eivät ole yhtä heikossa asemassa kuin esimerkiksi pakolaisleireissä asuvat ja vuositolkulla sijoituspaikkaa odottavat ihmisparat ja perheet. Suomessa ihmisten ylipaino on suuri ongelma, joten jospa söisimme vähän vähemmän ja antaisimme läskejämme vähentävän osuuden euroissa maahanmuuttajakeskusten ylläpitoon, niin sittenhän ollaan ikään kuin tasoissa, meillä kunto kohenee, elinikä pitenee ja avuntarvitsijat saavat apua, eikä kenenkään tarvitse olla kateellinen.

    Vakavasti ottaen näillä ex-hml tyyppisillä kirjoituksilla on se huono puoli, että ne toden totta lietsovat negatiivisia asenteita ihmisiä kohtaan, jotka koetaan erilaisiksi ja siten uhkaaviksi. Muutenkin heidän elämänsä on riekaleina vieraalla maalla.

    Onneksi suurin osa suomalaisista on vieraanvaraisia, hyväsydämisiä ja haluavat jakaa yhteistä hyväämme ja ottavat maahanmuuttajat avosylin vastaan pieneenkin kuntaansa. Vastaanottavalle kunnalle korvataan pakolaisista aiheutuvat kulut kolmen vuoden ajalta. Maahanmuuttajan arki ei ole helppoa, voin sen sano. Ani harva ei ihan oikeasti haluaisi lähteä kotimaastaan ja hyvinkin suku- ja perhekeskeisestä elinpiiristä kylmään pohjolaan, jos kotimaassa olisi mahdollista elää rauhassa. Ihmiset lähtevät siksi, että kotimaassa ei ole elinmahdollisuuksia. Näin on käynyt koko ihmiskunnan historian ajan. Aika usein on ollut vastassa vihamielisiä ryhmiä.

    Jos Suomeen saapuva henkilö ilmoittaa viranomaisille rajatarkastuksessa olevansa turvapaikan hakija, on hänen asiansa otettava käsittelyyn, kuten ulkomaalaislaki velvoittaa. Tämä prosessi voi sitten kestää hyvinkin vuoden päivät, eikä ole varmaankaan mukavaa odotella toimettomana päätöstä. Noin kaksi kolmasosa turvapaikan hakijoista saa kielteisen päätöksen. Myönteisen päätöksen voi saada myös ihan yksilöllisistä inhimillisistä syistä. Tietenkin näiden ihmisten ylläpidosta aiheutuu kustannuksia, kuten esimerkiksi kidutettujen hoidosta. Turvapaikkahakemusta ei käsitellä, jos henkilö tulee esimerkiksi turvallisesta turvapaikkamaasta kuten Norjasta. Henkilö palautetaan siis Norjaan hyvinkin nopeasti.

    Lopuksi yleistä aiheesta: Maapallolla on niin monta sataa miljoonaa köyhyydessä ja turvattomuudessa elävää ihmistä, etteivät kehittyneet maat voi mitenkään vastaanottaa heitä kaikkia. Mutta jospa sen yhdenkin auttaminen ihmisarvoiseen elämäään…Itse olen sitä mieltä, että meidän tulisi käyttää kehitysapuun kohdennetut varat tehokkaasti niissä maissa, missä köyhyys on suurinta – ei tosin mikään uutinen. Jos nyt olen oikein tulkinnut sosiaalisessa mediassa esiin nousseita kirjoituksia, niin Suomikin yrittää ujuttaa kehitysavun piiriin montaa muutakin kehitysyhteistyöhön kuuluvaa toimintaa, jotta tilastot näyttäisivät paremmilta YKn suuntaan. Jos näin on, niin toden totta, tällainen kikkailu ei köyhyyttä vähennä yhteisessä maailmassamme.

  2. avatar ex-hml sanoo:

    Miten voit tehdä tuollaisen tulkinnan?

    Avaan tähän lainaamasi kommenttini sisällön rautalankamallilla.

    1. Suomi vastaanottaa turvapaikanhakijoita
    2. Turvapaikanhakijoita vastaanottamalla Suomen valtion monikultturistuu, koska suurin osa turvapaikanhakijoista edustaa erilaista etnistä, kulttuurillista ja uskonnollista taustaa kuin suurin osa suomalaisista
    3. Suomi myöntää turvapaikan turvapaikanhakijoille, jotka täyttävät turvapaikan saamisen kriteerit eli pakolaisuuden kriteerit
    4. Suurin osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista ei ole oikeutettu turvapaikkaan (Ilkkalan lainaaman tilaston mukaan noin 95 %)
    5. Koska suurin osa turvapaikanhakijoista ei ole oikeutettu turvapaikkaan, suurin osa turvapaikan hakijoista on perusteettomia turvapaikanhakijoita eli suurimmalta osalta turvapaikanhakijoista puuttuu lailliset perusteet turvapaikan saamiselle Suomesta
    6. Suomen valtion ei tarvitsisi myöntää sosiaaliperusteisia oleskelulupia perusteettomille turvapaikanhakijoille
    6. Suomen valtio myöntää suurelle osalle perusteettomista turvapaikanhajoistakin (ilmeisesti 31 %) sosiaaliperusteisen oleskeluvan Suomeen

    Mikä tuossa kommentissani on maahanmuuttajavastaista jargonia?

    Ilkkalalle pahoittelut, että meni aihe sivuraiteille aikaisemmassa keskustelussa. Tarkoitukseni oli vain kysyä ohimennen, että tiedätkö asiasta jotain.

    Taloudelliset asiat ovat tosiasioita, joita ei voi tulkita poliittisesti. Esimerkiksi Lammin vastaanottokeskus joko tuottaa voittoa tai aiheuttaa tappiota hämeenlinnalaisille veronmaksajille. Tähän asiaan ei vaikuta kysyjän tai vastaajan maahanmuuttopoliittiset näkemykset.

    Kysymykseni liittyi siis vain taloudellisiin tosiasioihin. Sellaisen tiedon halusin saada tietooni, joten kysyin asiasta Ilkkalta, jos hän tietäisi asiasta.

  3. avatar ex-hml sanoo:

    Vielä lisäys kommenttini sisältöön.

    8. turvapaikanhakijoista suurin osa on kotoisin Afrikasta tai Lähi-idästä
    9. valtion resurssit ovat rajallisia
    10. kun rajallisia resurrseja kohdistetaan kohteeseen X, rajallisia resursseja on vähemmän kohteeseen Y, esimerkiksi X voi tarkoittaa maahanmuuttajia ja Y kantaväestöä tai päinvastoin
    11. sosiaaliset tulonsiirrot kustannetaan julkisista varoista eli lähinnä valtion tai kunnan varoista
    12. yleensä yhteiskunnan rajallisia resursseja on kaikista vähiten henkilöillä, jotka elävät sosiaalisten tulonsiirtojen varassa
    13. monet suomalaiset heikompiosaiset elävät sosiaalisten tulonsiirtojen varassa samalla tavalla kuin Suomessa asuvat sosiaaliperusteiset maahanmuuttajat
    12. sosiaalisilla tulonsiirroilla elävät henkilöt kilpailevat samoista yhteiskunnan resursseista eli julkisista varoista.

    Edelleen kysyn, mikä tässä on maahanmuuttajavastaista jargonia?

  4. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys ex-hml!
    Sinuna en tuhlaisi aikaa Liisa Hallilan logiikkaan, joka kuittaa maahanmuutto-jargonit suomalaisten läskiongelmaksi.
    Tee HäSa oma blogi, jossa tuot näkemyksiäsi esille, täällä on tilaa mittailla missä mättää mielestäsi, missä ei.
    Riitta N.

  5. avatar ex-hml sanoo:

    Hei Riitta!

    En minä ole niin kiinnostunut ja asiantunteva, että rupeaisin pitämään blogia. Satuin vain vilkaisemaan joskus Ilkkalan mielenkiintoisia löytöjä ja tutkimuksia. Sitten olen siirtynyt vakituiseksi seuraajaksi.

    Sitä paitsi Hallilalla oli ihan ymmärrettäviä näkemyksiä asioihin. Olen hänen kanssaan esimerkiksi jossain määrin samaa mieltä siitä, että suomalaisten ylipaino on kansanterveydellinen ongelma. Jos siitä ongelmasta päästäisiin eroon esimerkiksi sillä tavalla, että sekä suomalaiset että kehitysmaalaiset voittaisivat samanaikaisesti, sehän olisi upea asia. En vain usko tuon Hallilan esittämän ehdotuksen tai vitsin toimivan todellisessa elämässä. Eikä se tainnut olla sellaiseksi tarkoitettukaan.

    Lisäksi Ilkkala on tehnyt minuun syvän vaikutuksen siinä, miten hän asennoituu ihmisiin täällä. Ei ainoastaan minuun vaan ihan kaikkiin. Kun joku kysyy Ilkkalalta jostakin asiasta, hän vastaa nopeasti pitkällä viestillä sillä tavalla, että keskivertokansalainenkin ymmärtää.

    Haluan itsekin yrittää olla avoin, ymmärtäväinen ja suvaitsevainen erilaisille mielipiteille.

  6. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys ex-hml!
    Tottakai tässä yritetään itsekukin olla ymmärtäväisiä erilaisille mielipiteille..
    Sitä en vain ymmärrä, ettei ymmärretä suomalaisia jotka sinnittelivät nälkävuodet ilman kehitysapua, kuolemalla lähes sukupuuttoon.
    Tuosta lihavuudesta sen verran, Venäjällä ja Virossa on näitä tanakoita maatuskoja siunailtu, jopa yliopistokoulutuksen saaneet ystäväni kuittasivat sikäläiselle proffalle,
    – Miksi eivät syö vihanneksia?.Ei siellä voi nälkää olla, ovat noin lihavia.
    Proffa, – Halpa peruna pitää nälän loitolla, turvottaa.
    Vihannekset ovat kalliita, vain rikkailla on niihin varaa.
    Riitta

Jätä kommentti

css.php