KAUPUNGIN ROSKAPANKKI

Hyvää Sunnuntaita!

Kesän mukana tulee paitsi, hmnhh, oikeita lentäviä hyönteisiä, niin myös kaupungin ja sen yhtiöiden tilinpäätöksiä ja niihin liittyvää sumplintaa. Tässä tilinpäätösanalyysiä sekä muuta sumplinnan tulkintaa.

Kaupungin roskapankki

Pankkimaailmassa ongelmasaatavia keskitetään roskapankkeihin pois hidastamasta muuten loistavaa bisnestä, kuten esimerkiksi virtuaalirahan lainaamista EKP:ltä 1 % korolla, jolla rahalla sitten ostetaan esim. Espanjan velkapapereita lähes 6 % korolla. Käyhän se ongelmapankkien tukeminen näinkin, Espanjan (ja Italian ja Kreikan) veronmaksajien ennestäänkin vähillä rahoilla pönkitetään pankkien taseita. Katainen kantaa vastuuta, ja Jutta tunteilee puoluekokoukselle ääni väristen ”meillä kaikki ei ole kaupan”. Barf bag, please…

Teknologiakeskus Innoparkista näyttää tulleen Hämeenlinnan kaupungin ”yritysroskapankki”, jonka tyttäriksi kootaan siipirikot tai muuten eksyksissä harhailevat yritykset. Siirrettäessä yhtiöt Innoparkin tyttäriksi kaupunkilaisilta tai valtuutetuilta katoaa viimeinenkin näkyvyys niihin. Napanuora kaupungin konsernitiliin ja muuhun rahoitukseen sen sijaan jatkaa vetovoimaista toimintaansa iloisen hörpseen ja kurinan saattelemana.

Ensin vuoden 2010 alussa Innopark osti Innosteel Factory Oy:n tyttärekseen, ainoana motiivina päästä antamaan yhtiölle konsernirahoitusta. Järjestelyiden oikeellisuus on keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan arvioitavana osana menossa mukana olleiden tilintarkastajien toimien tutkimista (TILA:n päätti 22.5.2012 aloittaa tutkinnan).

Nyt Innopark siirtyy uudelle toimialalle hankkimalla Sosiaalikehitys Oy:n (Soske) osakkeet Hämeenlinnan kaupungilta. Innoparkin kassa kestää hankintahinnan 403 euroa kyllä, mutta kaupunki kirjaa kaupasta 161.000 € tappion. Kuulostaa virtuaaliselta rahalta, mutta muuttuu kaupungin alijäämän kattamistalkoissa ikävästi lihaksi vastaten  esim.  3-4 lähihoitajan vuoden palkkamenoja.

Soskehan on se yhtiö, joka vaelsi ilman päätä ties kuinka kauan sen toimivan johdon valmisteltua omaa kilpailevaa bisnestä 2011 loppupuolella . Sosken hallitus (pj Tapani Hellstén, jäseniä mm. Sari Rautio ja Tarja Filatov) tiesi asiasta.

Samalla yhtiö tosin tekaisi 137.599,16 € tappiota, ja sen rahan tarve kaupungin konsernitililtä kasvoi 2010 lopun 300.000 eurosta 850.000 euroon helmikuussa 2012. Kaupunki on jo vuonna 2007 antanut yhtiölle 120.000 € pääomalainan, nyt Innopark laittaa samoja askelmerkkejä paikalleen varoittelemalla kaupunkia, jotta tämän tulee varautua pääomittamaan yhtiötä lisää!

Luitte oikein: kaupunki myy Sosken Innoparkille 403 eurolla. Samalla ostaja (?!) kehottaa myyjää (?!) varautumaan myymänsä yhtiön pääomittamiseen. Myisiköhän kaupunki minullekin yhtiön tai pari? Niitähän piisaa ja kyllä tässä muutama satku jostain aina kaivetaan…

Kaupungin bisnesguruille kuitenkin pikku vinkki: risteytettäessä kaksi kalkkunaa tuloksena ei ole kotka…

Innoparkin venkoilu jatkuu

Viime syksynä kaupunki otti Innoparkilta 4,126 M€ lainat vastatakseen, ja muutti ne pääomalainaksi joka kirjattiin menoksi. Osana järjestelyä oli Innoparkin 70% omistaman tytäryhtiön KOY Lammin Biokylä I:n 1,3 M€ laina. Biokylä ja sen lainahan on rasittanut Innoparkia siten, että tämän täytyy maksaa Biokylälle riittävästi hoito- ja rahoitusvastikkeita jotta tämä selviää menoistaan. Muita tuloja Biokylällä ei sanottavasti voikaan olla, vuokratulothan tulevat (tai ovat tulematta) Innoparkille.

Kysyin tuolloin kaupungin talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalolta, millaisella manooverillä tytäryhtiön pankkilaina muuttuu emoyhtiön kaupungilta saamaksi pääomalainaksi. Tavoistaan poiketen Uusitalo ei ollut lainkaan halukas vastaamaan tähän yhteen kysymykseen.

Innoparkin 2011 tilinpäätös vastaa kysymykseen, ja selittää Uusitalon haluttomuuden. Innopark on antanut Lammin Biokylä I:lle 1,3 M€ pääomalainan. Jatkuvasti lyhennettävän pankkilainan sijasta Biokylä I:llä on nyt pääomalainavelka Innoparkille, jota velkaa se ei saa maksaa takaisin muuten kuin vapaasta omasta pääomastaan (eli käytännössä voittovaroistaan).

Missä venkoilu? Siinä, että Innopark arvostaa taseessaan tuon pääomalainan täyteen arvoonsa!

Kirjanpitolain mukaan saamiset arvostetaan nimellisarvoonsa, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoonsa. Kiinteistöyhtiönä Biokylän mahdollisuudet kerätä 1,3 M€ vapaata pääomaa pääomalainan takaisinmaksamiseksi ennen auringon sammumista ovat tasan nolla, etenkin kun noiden varojen pitäisi tulla pääosin Innoparkilta itseltään. Kyse on samoista varoista, jotka kaupunki jo kirjasi menetetyiksi osana Innoparkin pääomalainoitusta. Innoparkilla on taseessaan ainakin tuo 1,3 M€ puhdasta kuumaa ilmaa.

Odotankin mielenkiinnolla miten Innoparkin uudet tilintarkastajat suhtautuvat tähän arvostukseen.

Kuka valehtelee Innoparkin korkojohdannaisista?

Innoparkin kuuluisat 40 M€ korkojohdannaiset ovat ns. OTC-johdannaisia, kahden välisiä räätälöityjä sopimuksia joilla ei käydä kauppaa johdannaispörsseissä. Niiden ”markkinahintaa” vastaa purkukustannukset, eli millä hinnalla vastapuoli on valmis purkamaan sopimuksen. Purkukustannus perustuu yleensä sen nettotuoton nykyarvon korvaamiseen, jonka vastapuoli olisi sen hetken tiedoin saanut jos sopimukset olisivat juosseet loppun asti. Irtisanova osapuoli voi saada myös purkukorvauksen jos sopimuksessa on sellaisesta mahdollisuudesta sovittu, ja vastapuoli olisi ollut nettomaksaja sopimusten loppuaikana.

Innoparkin 40 M€ johdannaisten purkukustannukset olivat vastapuolen ilmoituksen mukaan 20.372.175,64 euroa 31.12.2011. Muistanette PwC:n tarkastuksessa esille tulleet luvut 13.147.280 euroa 31.12.2010 ja 14.107.706 euroa 31.12.2009.

Eli 31.12.2011 tasossa Innoparkin olisi tullut maksaa vastapuolelle yli 20 M€ päästäkseen eroon johdannaisistaan. Tämä kertoo vastapuolen erittäin korkeista tuotto-odotuksista sopimusten loppuajalle.

Vaan samaan aikaan vastapuoli ennustaa Innoparkille, että sopimukset tuottavat vuoteen 2032 mennessä Innoparkille vielä +6,7 M€. Tämä sotii kaikkea OTC-sopimusten logiikkaa vastaan: jos vastapuoli ennustaa voivansa joutua maksamaan vielä miljoonia, tällä voisi olla intressi luopua sopimuksesta ainakin korvauksetta tai jopa hiukan maksaa vapautuakseen vielä suuremmasta maksusta.

Eli suomeksi Innoparkin vastapuoli sanoo: ”Jos irtisanot sopimukset, maksat 20 M€. Jos pidät sopimukset, saat 6,7 M€”.

Uskoo ken tahtoo.

Sisäinen valvonta ja raportointi

Teknologiakeskus Innopark Oy on nimetty kaupungin strategiseksi yhtiöksi, ja siksi sen täytyy raportoida kolmannesvuosittain kaupungille. Kuten on jo konkreettisesti ja kivuliaasti todettu, tietojen saaminen Innoparkista on työn ja tuskan takana: jokos ne kadonneet alkuperäiset ja allekirjoitetut hallituksen pöytäkirjat ovat löytyneet?

Innoparkin tulos 2011 oli 435.000 € pakkasella, vaikka kaupungin tilinpäätös listaa kaupungin osuudeksi yhtiön tuloksesta positiivisen 118.542 €!!! Puoli milliähän ei timpurien mukaan tunnu kuin lompsassa, mutta siellä se sitten tuntuukin…

Lisäksi Innoparkin taseessa on ainakin 1,3 M€ saatavaa, joka todellisuudessa on luottotappiota. Innoparkin todellinen tulos on ainakin 1,7 M€ negatiivinen. 1.10.2011 alkaen Innopark ei pysty myöskään enää käyttämään johdannaistuottoja käyttömenoihinsa, joten tulos tulee pysymään surkeana tästä eteenkinpäin. Kaikista viime vuonna tehdyistä miljoonien pelastustoimenpiteistä huolimatta Innoparkin pitkän ja lyhyen vieraan pääoman määrä laski vain 163.000 €, kun lainoja pitäisi lyhennellä yli 1,1 M€ vuodessa.

Tytäryhtiöistä ei ole saatu vuoden kuluessa senkään vertaa tietoa, vaikka kaupunki on joutunut niitä rahoittamaan suoraan emoyhtiön ohi.

Innoparkin 2011 liikevaihto putosi 5 M€:sta 3,6 M€:oon. Tämä johtui siitä, että hanketoiminta on strategisella päätöksellä siirretty tytäryhtiö Innopark Programmes’iin. Sen liikevaihto pomppasikin vuoden 2010 puolesta millistä vuoden 2011 2,4 M€:oon. Ohjelmasalkun kehutaan paisuneen jo 10,8 M€:oon, joka entisen logiikan mukaan ennustaa kasvavaa käyttöpääoman tarvetta.

Innopark Programmes Oy:stä ei silti raportoida kolmannesvuosittain yhtään mitään. Asia ei vaatisi kuin kaupunginhallituksen päätöksen.

Kaupunginhallituksen ja -johtajan vastuuvapaudesta

Kaupungin tilintarkastajan esitys vastuuvapauden ehdollisesta myöntämisestä tilikaudelta 2011 on käsittämätön!

Tilintarkastaja esittää vastuuvapauden myöntämistä ”edellyttäen, että valtuusto hyväksyy kuntalaissa tarkoitetun toimenpideohjelman alijäämien kattamiseksi”.

Tarkkaan ottaen kuntalaki puhuu ”…yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus)”.

Sekä kaupungin johto että tilintarkastaja ovat tienneet jo viime vuonna, ainakin koko kevään, että tähän tilanteeseen ollaan tulossa. Ei voi olla eikä ole niin, että tilintarkastaja vaatii kuntalain edellyttämää toimenpideohjelmaa vasta tilintarkastuskertomuksessaan kolme viikkoa ennen tilinpäätösvaltuustoa.

Antaessaan tilintarkastuskertomusta tilintarkastajalla joko on tai ei ole toimenpideohjelma käytettävissään, ja vastuuvapausesityksen olisi tullut olla sen mukainen. Kaupungin johto ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Toiminnan tasoa kuvaa sekin, että tarkastuslautakunnalle kyllä naristaan sen selvityksiin käyttämästä ajasta. Samaan aikaan puheenjohtajaduon aika on kulunut autokauppabisneksiä lobatessa sen sijaan, että valtuusto ja kaikki ryhmät olisi sisällytetty ja sitoutettu äärimmäisen vaikean, monivuotisen ja kaikkien elämään vaikuttavan toimenpideohjelman laatimiseen.

On täysin kohtuuton tilanne, että kaupunginvaltuustolle tulee vuosien mittainen ja miljoonatolkulla säästöjä edellyttävä  ohjelma vasta tilinpäätöskokouksen esityslistassa.

Kaupunginhallituksella ei ole tällä valtuustokaudella ollut minkäänlaista otetta taloudenpitoon. Tarvittava kulukuri ja lisäsäästöt edellyttävät sellaista kontrollia, jota nykyisellä johdolla saati tilaaja-tuottaja -mallilla on epärealistista kuvitella saavutettavan. Uskottavan ja toteuttamiskelpoisen, yksilöidyn toimenpideohjelman laatiminen edellyttää palveluorganisaation uudelleen rakentamista. Se ei tapahdu viikossa eikä kahdessa, ja vaatii kaikkien puolueiden ja kaikkien sidosryhmien yhteistyötä ja sitoutumista tavoitteeseen. Lisää samaa diipadaapaa kuin tähän astisissa ohjelmissa ei tule toimimaan, se kokoomuksen ja demareiden olisi korkea aika tunnustaa.

Huomioiden Innopark-konsernin puuttuva konsernitilinpäätös (jota valtuusto edellytti) ja Innoparkin taseessa edelleen muhivat epäselvyydet, sekä alijäämien kattamisohjelman järjetön esittely- ja käsittelyaikataulu, valtuuston ei tule hyväksyä tilinpäätöstä eikä myöntää vastuuvapautta.

8 kommenttia artikkeliin “KAUPUNGIN ROSKAPANKKI”
  1. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Tervehdys Kari!
    Kaupunginjohtajamme lujaa USKOa bisnekseen ei mikään notkahdus horjuta.
    Missä poliittiset puudelit, – siellä ongelma.
    Kerroin jossain blogissani DNA-jatkeestani, joka lakaisi innoissaan eteisessä jotakin maton alle.
    Sanoi iloisena minulle, – Nyt meilläkin on oma roskapankki.
    Riitta

  2. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Kiitos Kari jälleen!

    Hyvä kun joku osaa kirjoittaa selkokielisen analyysin Hämeenlinnan talousosaamisesta.
    Olisiko Häsan päätoimittaja ystävällinen sekä vastuullinen ja julkaisisi tuon selkeän esityksen päivälehdessä?

    Jos joku kaupungin johdosta (esim. kaupungin talousjohtaja) voisi osoittaa analyysin tiedot vääriksi, niin
    kuntalaisena olisin todella kiitollinen.

    Selkeää tietoa – avointa ja läpivalaistua – kaipaa jokainen kuntalainen.
    Jos seuraava valtuusto joutuu tämän kaiken setvimään, niin nykyisten päättäjien on vastuutonta olla
    hiljaa ja odottaa vain uusia vaaleja.

    Valtuusto: Käyttäkää valtaanne, jonka kaupunkilaiset ovat teille antaneet!

    Katriina Ahtiainen

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kyllä sieltä vastuuvapaus tulee. Valtaosa näistä valtuutetuista on sementoinut Hellstenin ja Isosuon erottamattomuuden, sekä palkankorotukset kun asioita on hoidettu hyvin. Kuka nyt omaan pesäänsä kakkii.En vieläkään ymmärrä mistä on lähtöisin tieto, että Hellsteniä haviteltiin pääkaupunkiseudulle johtotehtäviin, koska on niin hyvä talousmies. Luulen, että tieto on Hellsteniltä itseltään. Ja missä luuraa Iisakki.

  4. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Tervehdys Lauri!
    Jos koukkaat Lexan blogissa lukemassa Iisakin kommentin, ymmärrät missä hän luuraa.
    Hän briiffaa bisnesmiestä viestittämään, mitä meille veronmaksajille sanoa, mitä ei.
    Lainaus ko. kommentista ”Lehtihaastattelua varten olen Ritaluoman kanssa käynyt lävitse, mitä asiasta voi ja kannattaa julkisuuteen sanoa.”
    ?!?
    Riitta

    • avatar Silvon Tapsa sanoo:

      Minuakin jäi ihmetyttämään Leo Leppäsen maininta:
      “Lehtihaastattelua varten olen Ritaluoman kanssa käynyt lävitse, mitä asiasta voi ja kannattaa julkisuuteen sanoa.”
      Vaikuttaa sensuroinnilta! Minkähänlaisin perustein asioita aiotaan salailla…?

      • avatar Leo Leppänen sanoo:

        Moro Tapsa!

        Väität kommentissasi siteeraamasi lausuman kuluvan minulle. Teksti on valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemungin laatima. Käypä tarkistamasssa asia ja korjaa virheesi.

        Sitä paitsi kysymys ei ole sensuroinnista, kuten väität. Aika usein on erittäin viisasta, että liikemies ei anna lausuntoja medialle täysin keskeneräisistä rahoitusasioista.

        Leo Leppänen

        • avatar Silvon Tapsa sanoo:

          Joo…mielelläni otan takaisin, kun olen väärässä ja sekoitin asioita! iisakin ”kynästähän” tuo lause oli tullut. Jäi jotenkin vaan kaikumaan tietoisuuteeni… Anteeksi, jos tuotin mielipahaa?!

  5. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Ei mitään uutta auringon alla.

    Tilinpäätöksiä kannattaa kaikkien päättäjienkin alkaa jo tutkia.
    Vastuuvapautta ei missään tapauksessa tule myöntää
    epäselvyyksille. Syyt ja tekijät avoimesti kaikkien tietoon.

    Kuntavaalit 28.10.2012 toimivat isona tuomarina.

Jätä kommentti

css.php