HÄMEENLINNA TALOUDEN KURAKAUPUNKIEN KÄRKEÄ

Suomessa on 34 kappaletta yli 30.000 asukkaan kaupunkia. Yhteensä niissä asuu 59 prosenttia Suomen väestöstä. Seuraavassa hieman analyysiä niiden taloudesta vuoden 2011 tilinpäätösten perusteella.


Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana…
Vihreät pylväät (vasen asteikko) = kumulatiivinen ylijäämä  € / asukas
Ruskeat neliöt (oikea asteikko) = vuoden 2011 yli/alijäämä € / asukas

Näiden 34 kaupungin joukossa Hämeenlinnan (14. suurin) ja Kajaanin (28. suurin) taloudet ovat ylivoimaisesti pahiten kuralla: vain näiden kahden kaupungin vuoden 2011 tilinpäätökset olivat alijäämäisiä samalla kun taseissa oli jo ennestään kattamattomia alijäämiä. Lisäksi vain Kotkalla (19. suurin) oli kattamatonta alijäämää, mutta sen 2011 tilinpäätös oli ylijäämäinen eli suunta oli oikea.

Kainuu on ikääntyvää muuttotappio- ja rakennemuutosaluetta, jossa 38.000 asukkaan Kajaanin taloutta ei voida tarkastella erillään Kainuun 78.000 asukkaan hallintokokeilualueen taloudesta. Vaikka Kajaani on kuralla, koko alueen talous on parantunut oleellisesti vuodet 2005 – 2012 kestävän hallintokokeilun aikana. Kajaani on siis oma lukunsa, eikä sitä voi verrata Hämeenlinnaan tai Top 34 -ryhmän muihin kaupunkeihin.

Kysymys kuuluukin: mikäs <sensuroitu> Hämeenlinnaa sitten oikein vaivaa?

Hämeenlinnassa talouden huonoa tilaa on perusteltu milloin lamalla, milloin liitoskunnilla. Lamasta huolimatta valtaosa Top 34 -kaupungeista on kuitenkin kyennyt  kasvattamaan taseisiinsa mukavat ylijäämäpuskurit pitkäjänteisellä ja kestävällä taloudenpidolla. Hämeenlinnan meno on jo ennen kuntaliitosta ja itse asiassa koko 2000-luvun ollut kuin harakalla: milloin kiinni on ollut nokka, milloin pyrstö, eikä kestäviä puskureita ole kertynyt.

Tasapainoisen kuntatalouden osatekijöinä virkamiesjohdon ja poliittisen johdon tulee tasapainottaa sekä toisiaan että ulkoisia tekijöitä. Ulkoisten negatiivisten tekijöiden ylivoimalla Hämeenlinnan onnetonta tilaa ei voida selittää, sillä Hämeenlinnan kohdalle ei ole osunut mitään sellaisia erityisiä shokkeja kuten esim. Salolle langenneet Nokian vaikeudet.

Kutakuinkin samoissa ulkoisissa olosuhteissa pääosa kaupungeista porskuttaa, Hämeenlinna kyntää. Esimerkiksi, kun Top 34 -kaupunkien valtionosuuksia tasataan alaspäin keskimäärin 218 €/asukas, Hämeenlinnan tasaus alaspäin on ”vain” 62 €/asukas.

Näyttääkin siltä, että kuten yrityksillekin, myös kaupungeille voi käydä parempi tai sitten huonompi flaksi virka- ja luottamushenkilöjohdon yhteensopivuuden, strategian laatimisen ja toteutuksen sekä osaamisen kanssa.

Vaan mitä jos onkin niin, että nykytilanne ei olekaan jatkumoa 2000-luvun alun rämpimiselle, vaan Hämeenlinnan talous kuvastaa pelkästään kuntaliitoksen tuloksia maan terävimmän kuntatalousjohdon ponnistelujen jäljiltä? Siinä tapauksessa Kataisen ja Urpilaisten esikuntineen kannattaisi harkita tarkkaan, haluavatko he oikeasti Suomen kuntatalouden keskiarvojen lähestyvän Hämeenlinnan lukuja?

17 kommenttia artikkeliin “HÄMEENLINNA TALOUDEN KURAKAUPUNKIEN KÄRKEÄ”
  1. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Kari!
    Kaupunkilainen kiittää erittäin selkeästä analyysista.
    Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
    Riitta

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ylivertaisen selkeä ja äärimmäisen havainnollinen kirjoitus. Ansaitsee laajemman foorumin kuin tämä blogipalsta.

  3. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Kiitän myöskin Karia suuremmoisesta työstä.
    Olisi jo aika kaupunginjohtajien kommentoida Ilkkalan tekemiä selvityksiä.
    Kurala nukkuu nyt.

    Katriina Ahtiainen (ps)

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    Seppo tuossa arveli Hämeenlinnan taloustietojen kaipaavan laajempaa foorumia. Alla torstaina 16.8. Hämeen Sanomien mielipidepalstalle lähetetty vastaus Tapio Vekan ja Sari Raution kirjoitukseen:

    Talouden tosiasiat hukassa Kokoomuslaisilta

    Kunnallisvaaliehdokkaiden Tapio Vekka ja Sari Rautio (kok.) mielipidekirjoitus ”Kaupunkia ei rakenneta pelkän kritiikin voimin” (HäSa 15.8.) osoitti kirjoittajien tietämättömyyden Hämeenlinnan talouden tilasta ns. keskuskaupunkien joukossa. Kirjoitus sisälsi muutenkin toinen toistaan pehmeämpiä väittämiä, jotka kaupunginhallituksen puheenjohtajan kynästä tulleina antavat aihetta oikeaan huoleen.

    Hämeenlinna on 14. suurimpana selkeästi Suomen suurin kaupunki jolla on taseessaan kattamatonta alijäämää ja jolla on käynnissä kuntalain vaatima pakollinen talouden tasapainottamisohjelma. Top 20 -kaupungeista näin on ainoastaan Hämeenlinnalla ja Kotkalla (19. suurin). Vekan ja Raution väite keskuskaupunkien yleisesti keskiarvoja heikommista tunnusluvuista on yksinkertaisesti väärä. Muilla Top 20 -kaupungeilla on merkittävät ylijäämäpuskurit, koko kuntakentän keskiarvon mukainen velkataso ja Hämeenlinnaan nähden moninkertaiset vuosikatteet. Hämeenlinna erottuu joukosta, eikä todellakaan edukseen.

    Top 20 -kaupunkien vuoden 2011 keskimääräinen vuosikate / asukas oli seitsenkertainen Hämeenlinnaan nähden. Ainoastaan Salolla (18. suurin) oli heikompi vuosikate, mutta se menettikin noin 7 prosenttia vero- ja valtionosuustuloistaan Nokian ongelmien vuoksi. Silti Salolle jäi taseeseen vielä 65 miljoonaa euroa ylijäämiä. Hämeenlinna on 24 prosenttia keskiarvoa velkaisempi: ainoastaan Kotka, Lahti ja Vantaa ovat selkeästi Hämeenlinnaa velkaisempia.

    Kuva on samankaltainen verrattaessa Hämeenlinnaa saman kokoluokan, eli 9. – 19. suurimpaan tai 50 000 – 100 000 asukkaan kaupunkeihin. Hämeenlinna on 28 prosenttia velkaisempi ja muiden keskivuosikate on 3,5 kertaa parempi.

    Talouden tasapainottamiseen liittyen pyydämme Vekkaa ja Rautiota laskemaan uudelleen, montako vuotta jaksoon 2011–2014 sisältyy? Apuna voi käyttää luetteloa 2011, 2012, 2013 ja 2014. Vuonna 2011 hyväksytty alijäämäinen taloussuunnitelma ulottui ainoastaan vuoteen 2013. Kuntalain edellyttämä, enintään neljän vuoden yksilöity toimenpideohjelma olisi tullut laatia jo 2011 tilausbudjetin yhteydessä, tai viimeistään 2010 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä.

    Kaupungin nykyjohto ei osoita minkäänlaisia merkkejä suunnan muuttamisesta. Lisää samaa tarjotaan, vaikka strategia on ollut katastrofi. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit vaativat vaihtoehtoja, mutta menneisiin kampanjoihin nähden esimerkiksi kokoomuksella on merkillisen vähän korvia kuulla mitään omasta yksisilmäisestä totuudestaan poikkeavaa. SDP:n lääke on kärpäslätkä.

    Tervehtyminen voi alkaa vain selvittämällä talousahdingon koko syvyys. Kaupungin tase ja talouden toimenpideohjelma ovat kuplia täynnä kuin dieettikola. Palvelu- ja hankintastrategia, henkilöstö- ja palvelurakenne, johtamisjärjestelmät, sisäinen ja ulkoinen laskenta sekä konsernirakenne vaativat kaikki täysremontin. Jos nykyinen johto ei aio olla osa ratkaisua, se on osa ongelmaa.

    Kari Ilkkala, Ismo Soukola, Lulu Riikonen
    kunnallisvaaliehdokkaat (ps.)
    Hämeenlinna

    Hämeen Sanomilla on varmaankin perusteltu menetelmä missä tahdissa se julkaisee yleisönosastokirjoituksia. Nykyjohdon kirjoitukset ja vastaukset ilmestyvät kuin keittiön kelloa soittaisi, muiden ei sitten ihan. Voi vain todeta ettei keisarin viitankantajan ilmeisesti kannata ensimmäiseksi ilmoittaa ettei keisarilla ole vaatteita…

    • avatar Scrooge sanoo:

      Media koko maassa ja tottakai täällä Hämeessäkin on ihan kusi sukassa, vaalit tulossa, ja JYTKYJEN JYTKY. Hattula on onneksi irti ja jos minusta kiinni, niin tulee olemaankin, Hämeenlinnan verkkopauloista. Jatka Kari ansiokasta asioiden penkomista ja esille tuomista, minäkin tässä todennäköisesti PS:n edustajana naapurissa olen ehdolla (paperit on jätetty)

    • avatar keke sanoo:

      Suurkiitokset sinulle Kari Ilkkala havainnollisesta esityksestä Hämeenlinnan todellisesta tilasta.
      Esityksestä selviää yksiselitteisesti että kaupunkimme ”päättäjien eliitti” on johtanut veronmaksajiaan pahasti harhaan väittämällä että, viime vuosien ja nyt menossa olevat investoinnit (= yltiöpäiset hukkainvestoinnit) toisivat kaupungillemme ”yhteistä hyvää”, vaan mitenkäs kävikään, sen näkee Karin selkeästä esityksestä.
      Hävettää olla Hämeenlinnalainen, maailmalla kiertäessäni, kuntatalouttakin seuraavien, talousihmisten kanssa. Toivottavasti lääke kaupunkimme pelastamiseksi alkaa uuden kaupunginjohtajan valinnasta joka on valittava ammattitaidon eikä puoluekirjan perusteella muuten ”sama tauti” jatkuu. Samoin kaupunkimme tulevaan hallitukseen ja valtuustoon valittavat puheenjohtajat ammattitaidon eikä puoluekirjan perusteella jotta lääkkeet ”tautiin” saataisiin niistäkin. Olemme äänestäneet haluamiamme henkilöitä valtuustoihin, annetaan heille vapaus tuoda omat näkemyksensä esille ilman patavanhoil-lista ryhmäkuria niin puheissaan kuin äänestys käyttäytymisessäänkin. Uskon että em. toimilla saataisiin kaupunkimme toiminnot/talous tervehdytettyä nykyisestä holtittomuuden tilasta.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Hyvät Siskot ja Veljet!

    Karin selvityksessä ei liene mitään uutta kunnallistalouden ammattilaisille, eikä myöskään hyvin valistuneille kunnallispoliitikoille. Harmittaa, kun lehtien palstoilla hallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.), hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Filatov (kok.) ja hallituksen jäsen Sari Rautio (kok.) ovat kirjoitteleet vaalikarjalle ja asioista ulalla oleville luottamushenkilöille Hämeenlinnan taloustilanteesta ilmavia ja puolitotuuksia. Eikä ryhmyri Johannes Koskinen (sd.) paljon poikkea muista eliittiesiintyjistä.

    Hämeenlinnalla on edelleen hyvä maine muualla Suomessa mm. talouden pitäjänä. Sari on silloin tällöin tuonut asian esille. Ehkä tilanne olisi hieman toinen, jos nykytilanne olisi pohjamutia myöten yleisessä tiedossa.

    Olen todennut useasti 2-3 vuoden aikana kirjoituksissani, että mopo/skootteri on karannut käsistä talouden vastuutahoilta. Olen rohjennut tällaiseen kannanottoon lähinnä mutu-pohjalta. Eläkeläisenä ja syntymälaiskana en ole ryhtynyt Karin tapaiseen urakointiin faktojen selvittämiseksi eri lähteistä. Se vaatii paljon inhottavaa kamreerimasta työtä, josta en ole tykännyt koskaan.

    Jyrkästä alamäestä huolimatta Hämeenlinnan talous ei ole läheskään katastofin partaalla. Täällä on paljon mahdollisuuksia välttämättömien korjausliikkeiden tekemiseksi. Siihen tarvitaan määrätietoisempaa poliittista tahtoa, mikä tarkoittaa ikävien päätösten tekemistä. Ne tekevät kipeää erityisesti keskiluokkaiselle väestölle.

    Lämmin kiitos Karille selvityksen tekemisestä! Hämeenlinnan tilanne näyttää olevan huonompi kuin mutu-pohjalta ja vanhentuneilla tiedoilla olen arvioinut.

    Remonttireiska Lexa

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Olen pahoillani. Raapustin Tarja Filatovin nimen perään väärän poliittisen tunnuksen. Hän on tieteysti samaa uskontoa kuin Johannes. Minulla on tapahtuneeseen hyvä selitys: Paukun Eukoilla ja Äijillä oli eilen illalla yhteiset pesäpalloharjoitukset Etelärannan Sinisellä Laguunilla. Etusormet ovat nyt kipeät, mikä haittaa kirjoittamista. Toinen sattui kun otin syöksyen haamukopin ja toinen kun otin pallon kiinni paljaalla kädellä tappoheittoa varten. Sekajoukkueen vanhimmalla pelaajalla (siis minulla) ei ole varaa huonoihin suorituksiin edes harjoituksissa, jotta valmentaja kelpuuttaa Nurmijärven turnauksen (1.9). Olen aina pitänyt vieraspeleistä!

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    KIITOS Kari!

    Selventävästä analyysistä. Vekka ja Rautio eivät ”osanneet” perustella väitteitään, syythän nyt selvisivät minunlaisillenikin ”vähäälyisille”.

    Odottelen mielenkiinnolla mitä he seuraavaksi ”löpisevät”.

    Toivoisin heidän osllistuvan keskustelyyn yhtä tarkalla tiedolla.

    Huomaan jotta investointini nestepitoiseen ei mennyt hukkaan!

    Hyvää jatkoa Kari ja jaksamista järjen valon tuomisessa aseveliakselin pimeyteen!

  7. avatar Esa Lehtinen sanoo:

    Terve Kari!

    Kiitos jälleen kerran hyvästä taloudellisesta faktatiedosta. Näitä olet jo aikaisemmissakin blogeissasi ansiokkaasti esittänyt. Nyt tietysti näin valistuneena äänestäjänä, eikä vielä äänestyspäätöstä tehneenä, olisi todella tärkeää kuulla, mitkä ovat PeSujen teesit nykyiselle Hämeenlinnan kehnolle talouden pidolle. Eli mitä konkreettisia asioita te ajatte nykypolitiikan sijaan? Säästöjä ja linjamuutoksia tarvitaan, mutta missä asioissa? Odotan vastaustasi mielenkiinnolla. Ja mielellään konkretiaa, pliis!

    Terveisin Esa Lehtinen

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Esa,

      Yritetäänpä vastata… mitään temppulistaa ei ole luvassa.

      Taustaksi perusasia: jos rahajärjestelmä tästä päällä olevasta kriisistä selviää, tulossa on joka tapauksessa pitkä kituliaan tai olemattoman talouden kasvun aika. Tällöin jo olemassa olevien yksityisten ja julkisten kiinteiden investointien sekä pääoman tehokas käyttö nousee keskeiseen rooliin. Edellistä ei voi painottaa liikaa. Kuntavaaleissa ei tietenkään ratkaista rahajärjestelmän tulevaisuutta, mutta kuntatalouden peruskysymyksiin on mahdollista osaltaan vaikuttaa.

      Seuraavassa joitakin linjamuutoksia, lista ei ole tyhjentävä. Jokaiselle on hyvät perustelut, mutta ajan ja tilan säästämiseksi jätän ne mahdolliseen jatkokeskusteluun.

      Kuplat puhki kaupungin ja konsernin taloudesta. Osaa kuplista olen käsitellyt aikaisemmissa kirjoituksissa. Riskejä voidaan yrittää tunnistaa ja hallita, epävarmuuksia vastaan vain suojautua. Mutta jos emme oikeasti tiedä tai halua tietää missä olemme, mitä on tulossa ja mitkä ovat keskeiset riskit ja käytettävissä olevat suojautumiskeinot epävarmuustekijöiltä, mikään suunnitelma tai ohjelma ei tule toimimaan. Tavoitteena ei ole paniikki tai lamautuminen, mutta mitä kauemmin valehtelemme itsellemme, sitä varmemmin niihin päädymme.

      Kiinteät, käyttökuluja lisäävät investoinnit seis ellei investoinnilla selkeästi laskettavissa olevaa ja nopeaa takaisinmaksuaikaa. Tulevalla yleisellä veropohjan tms. kasvulla perusteltavia investointeja ei voida tehdä, vaan rahat takaisinmaksuun tulee löytyä nykyisistä menoista, tehostumisesta tai muun pääoman vapautumisesta.

      Konserniyhtiörakenne tulee suurelta osin purkaa. Siihen on todella lukuisia syitä. Siltä osin kuin konserniyhtiöitä jää ja niillä on merkittäviä kaupungin takaamia vastuita, takauksista tulee saada jatkossa markkinahinta. Takaus ON rahoitusta, rahoituksella on aina oltava riskiin suhteutettu hinta. Kaupungin ja kaupunkikonsernin velkasalkun korkoriskiltä voidaan suojautua omalla korkoriskirahastolla.

      Tilaaja-tuottaja –malli pääosin purettava. Tätä aloitusta varten kävin nopeasti läpi 34 kaupungin tilinpäätökset. Missä talousarviot pettävät? Palveluiden ostoissa: menot ylittyvät, kuvitellut säästöt alittuvat tai eivät toteudeu ensinkään. Mekanismeja olen käynyt aikaisemminkin läpi, jatkokeskusteluissa lisää jos tarvetta. Pääosin malli on purettava. On silti joitakin toimialoja joissa kaupungin palvelutarve voimakkaasti vaihteleva, sitoutuneen pääoman suhde käyttöasteeseen huono ja joilla on olemassa toimivat kysyntä- ja tarjontamarkkinat. Näissä jopa täysimittainen ulkoistus on perusteltua. Keskeiset pääomia vaativat ja korkean käyttöasteen peruspalvelut on järjestettävä omana toimintana alihankinnalla tuettuna – se joka osaa tuottaa ja vastata palveluistaan, osaa alihankkia.

      Organisaatioiden ja prosessien kehittäminen tulee jatkossa nähdä normaalina investointitoimintana, jonka rahoitus tulee tapahtua käyttötalousraamien ulkopuolella ja yli hallintorajojen. Muunmuassa tämä vaatii muutoksia sekä budjetointiprosessiin että sisäiseen ja ulkoiseen laskentaan. Suurimmat säästöpotentiaalit piilevät ennalta ehkäisevässä toiminnassa, oli kyse infrasta, koulutuksesta, sosiaalitoimesta, terveys- ja vanhuspalveluista tai näiden rajat ylittävistä palvelutarpeista ja –prosesseista.

      Ei ole yhtä vastausta oikeaksi organisaatiomalliksi, vaikka olenkin tarjonnut yhdeksi vaihtoehdoksi mm. vertaisverkkomallia (peer based management, joka muuten EI ole kiinteä perinteinen tiimiorganisaatio). Kaikissa malleissa suorassa kontaktissa palveluiden käyttäjien kanssa olevien käsiparien suhdetta koko henkilöstöön tulee parantaa, ja tietoa ja tilannepäätöksiä on vietävä lähemmäksi käyttäjiä (myös tämän takia tiltu tulee pääosin purkaa). Tämä taas nostaa henkilöstön monikäyttöisyyteen ja -osaamiseen sekä voimaannuttamiseen panostamisen tarvetta.

      Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat OK kunhan ne eivät johda uusiin jäykkiin ja monivuotisiin työsuhdeturvaratkaisuihin. Kyse ei ole tarpeesta irtisanoa henkilöstöä, josta kaikkien ennusteiden mukaan tulee olemaan ennemminkin pula, vaan riittävän työnkuvallisen joustavuuden ja kehitettävyyden saavuttamisesta.

      Palvelut hajautettava, ei keskitettävä. Paitsi ilmeisistä demokratia- ja tasa-arvoisuussyistä, myös kriittisistä taloudellisista syistä kehityksen suunta on käännettävä palveluiden keskittämisestä niiden hajauttamiseen koko kunnan alueelle. Nollakasvun tilanteessa kansantaloudella ei ole varaa asuttaa sekä väestöä että rakentaa siirtyneen palvelutarpeen vaatimaa infraa uuteen paikkaan. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, vaan eipä ole. Esim. lasten ja vanhusten palveluita pyrittävä tuottamaan alueellisesti kodeissa, koteihin, perhekodeissa jne. siten, että kiinteät julkiset investoinnit minimoidaan.

      Neuvottelukulttuurin ja –asenteen on muututtava. Toivon sydämeni pohjasta että vaalien jälkeen Hämeenlinnalla on riittävän nöyrät, avoimet ja luotettavat päätöksentekijät päästä tasa-arvoiseen ja rakentavaan vuoropuheluun kuntanaapureidensa kanssa.

      Ja lopuksi kaikkeen edellä olevaan tarvitaan uusi päätöksenteko- ja johtamiskulttuuri.

      • avatar Esa Lehtinen sanoo:

        Terve Kari!

        Kiitos hyvästä vastauksestasi. Se selkeytti paljon asioita.

        Terveisin Esa L

      • avatar Silvon Tapsa sanoo:

        Yhdyn Erkki Strömberg´in pyyntöön, jonka hän esittää Sari Raution kirjoituksessa (Pelkkä kritiikki ei riitä…vieläkään)! Jos voisit kopioida tämän tekstisi myös Raution blogiin! Sarilla ei kuulemma ole aina aikaa seurata kaikkia kirjoituksia!!!

  8. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    ProHämeenlinnan huoneentaulu:

    ”Kannattaa muistaa, että siloposkinen ja ongelmaton kaupunki voi olla mielenkiinnoton, tukahduttava, jopa tylsä ankkalammikko. Edistykseen nivoutuvat vellovat ristikkäiset paineet, muutosvastarinta ja sen voittaminen, tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellisuus.

    Tätä voi kutsua myös rosoisuudeksi, josta kumpuaa luomisen voima, nälkä ja vimma sekä ennakoitavuus.”

  9. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    No, ainakin sen voi ennakoida, että nälkävuodet ovat edessä,
    velkatavoitteet ovat ylittäneet hurjimmatkin visiot.
    Riitta

  10. avatar Holy Moly sanoo:

    Eihän ole uutta että Helsten lähtee ”uusiin haasteisiin” ja Isosuokin hakee uutta ”vakaata vakanssia”. No HML jää Inno, Ynnä ,Car senter, ParkkiTalo jne Enkelinranta tekemisineen. No, kyllä He kait vielä kerkiivät tuon TORI parkin siunaamaan. Lähtö Lahjakseen asukkaille, joilla oli se Hyvä Arki ja jotain muuta potaskaa joskus, ? Joo

  11. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Vanha sanonta: ”Rotat jättävät uppoavan laivan ensimmäisinä” pitää paikkansa myös Hämeenlinnassa, valtettavasti, vastuuta ei uskalleta ottaa!

    Toisaalta on ajateltava positiivisesti, Isosuon lähtöhän korottaisi kaupungin virkamieskunnan älykkyysosamäärän keskiarvoa huomattavasti kuten sitä tekikin jo Hirviniemen ja Leinikan eläköityminenkin!

Jätä kommentti

css.php