VALTUUSTO EI EDES HALUA TIETÄÄ

14.9.2012 Hämeen Sanomien mielipidepalstalla julkaistun kirjoituksen otsikoltaan ja sisällöltään sensuroimaton versio:

 

Rahoitusta saadakseen yrityksen tulee toimittaa rahoittajalle ajantasaiset tilinpäätös- ja taloustiedot. Tilikauden ollessa pitkällä vaaditaan välitilinpäätös. Luottotiedot tarkastetaan. Perusasioita, joita kukaan ei kyseenalaista.

Hämeenlinnan kaupunki omistaa 10 prosenttia Kiinteistö Oy Moreeni-Metallista, mutta takaa 80 prosenttia sen lainoista. Kiinteistöyhtiön lainanhoitokyky riippuu täysin sen ainoan vuokralaisen, konepaja-alan alihankinta- ja suunnitteluyritys M-Components Oy:n vuokranmaksukyvystä.

Maanantain 10.9. valtuustossa kiinteistöyhtiö haki jälkikäteen kaupungin takausta rakennusprojektin 200.000 euron kustannusylitykselle. Yhteensä takausvastuiden esitettiin nousevan 828.800 euroon. Takaus on rahoitusta siinä kuin lainakin.

Kiinteistöyhtiö, jonka hallitusta johtaa kaupungin edustaja, ei ole julkaissut viimeistä tilinpäätöstään. Tiedot yhtiön tilasta ovat kaksi vuotta vanhat. M-Components Oy:n tilinpäätöksestä on vuosi. Valmistelevat virkamiehet eivät ole tarkistaneet yhtiöiden luottotietoja, vaatineet viimeisiä tilinpäätöksiä, välitilinpäätöksiä tai edes väliajoja. Lyhyesti, kaupungin johdolla ei takausesitystä tehdessään ole ollut hajuakaan yhtiöiden talouden nykytilasta. Kaikki varmasti toivovat yhtiöille menestystä. Silti yli 800.000 euron takauspäätöksen esittäminen ilman ajantasaisia tietoja on huonoa hallintoa ja edesvastuutonta.

Valtuustossa perussuomalaiset kannattivat asian palauttamista valmisteluun ajantasaisten taloustietojen saamiseksi, eivät siis takauksen epäämistä suoralta kädeltä. Esitys kaatui kokoomuksen ja demareiden johdolla 45 vastaan 14. Valtuuston enemmistö ei edes halunnut tietää, vaan veti itse pussin päähänsä ja painoi vihreää.

Päätöstä perusteltiin muun muassa työpaikkojen turvaamisella. Tällä perusteella ja päätösmallilla Hämeenlinnan jokainen vakuusvajeesta kärsivä työllistävä yritys olisi oikeutettu kaupungin takaukseen, vieläpä ilman kummempia selvityksiä taloudestaan.

 

Jälkikirjoitus: maanantain 10.9. valtuuston jälkeen on runsain mitoin todisteltu, että valmistelijoilla on ollut kaikki yhtiöiden paperit käytettävissään. On ihmetelty miksei tilinpäätöksiin olla tutustuttu jo kaupunginhallituksessa. Jopa pankin edustajan neuvotteluissa mukana oloon on vedottu.

Kun mitään talousinformaatiota ei päätösesitysten liitteinä ole, on tietenkin mahdotonta sanoa jälkikäteen, oliko virkamiehillä dokumentit käytettävissään, saati sitä luettiinko niitä. On kuitenkin varmaa, että esim. mitään tilinpäätöksiä ei asiaa käsitelleen kh:n kokouksessa ole ollut tarjolla, jos ei kyllä ole kysyttykään.

Olisikin mielenkiintoista kuulla asiaa valmistelleiden virkamiesten perustelut sille, miksei yhtiöiden ajantasaisia taloustietoja liitetty päätösesityksiin, tai miksi niihin ei edes viitattu, jos ne kerran ovat olleet käytettävissä? Salaisiahan ne eivät missään tapauksessa ole.

On myös huomionarvoista, miten identtisiä eri yhtiöistä tulleet ”kirjeet” ovat viime vuosina olleet. Onko Moreenin alueen konseptiin liittynyt jokin ”starter kit” tai aloituspakkaus, jossa on keskeiset tarvittavat asiakirjapohjat mukana: vaikeuksien yllättäessä täytä yhtiön nimi ja summa tähän, tähän ja tähän?

Pankin edustajan mukana oloon vetoaminen on lähinnä huvittavaa. Velallisen lisäksi, kenellä on ylivoimaisesti suurin ja pakottavin intressi saada mahdollisimman suurelle osalle velallisten luotoista kaupungin takaus: korko juoksee, riski on takaajalla jonka kerroin pankin riskireittauksessa on nolla. Pankin mukanaolo neuvotteluissa ei kerro yhtiöiden talouden tilasta tasan tarkkaan mitään.

Toimitilojen tarjoamisesta yritysten käyttöön on tietysti pitkät perinteet niin hyvässä kuin pahassakin. Oli kyseessä puhdas vuokraus, lunastusvuokraus tai yhteisomistus, väijymässä on aina valmis mekanismi, jolla toimitilan rahoittaminen muuttuu yksityisen yrityksen käyttöpääomitukseksi. Silloin ollaan aina väärillä jäljillä.

Toivon sydämestäni että tällä kertaa ei ole siitä kysymys nyt eikä tulevaisuudessa.

9 kommenttia artikkeliin “VALTUUSTO EI EDES HALUA TIETÄÄ”
  1. avatar Iisakki Kiemunki sanoo:

    Terve,

    alla myös ”sensuroimaton” vastaukseni. Fakta on, että valmistelijoilla on ollut käytössään tilinpäätöstiedot ja muut oleelliset tiedot. Ja niitä on myös käytetty. Virkavastuulla toimivat virkamiehet tuskin valehtelevat esim. siitä, että ovat osallistuneet yhtiökokoukseen tai neuvotteluun yhtiön kanssa takauspäätöksen valmistelussa. Tarvitaanko sinua varten jatkossa videonauhaa siitä, että talousjohtaja lukee tilinpäätöstä tai osallistuu neuvotteluun?

    En muista, että esityslistojen liitteinä olisi koskaan ollut yhtiöiden tilinpäätöksiä. Tokkopa on muissakaan kunnissa. Asiakirjat ovat kuitenkin saatavilla, olisivat olleet tässäkin tapauksessa, jos joku luottamushenkilö niitä olisi tarvinnut päätöksentekonsa pohjaksi. Kyseinen KOY Moreeni-Metallin viimeisin tilinpäätös on nyt sähköpostissani. En saanut siitä mitään lisäarvoa verrattuna siihen, että virkamiehet esittelivät asian kokouksessa. He eivät valehdelleet, tälläkään kertaa. Ja kyllä, he ovat huomattavasti luotettavampia ja objektiivisempia tietolähteitä kuin Sinä.

    Mutta tässä se varsinainen vastaus:

    Takauspäätöstä varten oli saatavilla kaikki tieto

    Kuntavaaliehdokas Kari Ilkkala (ps.) väitti (HäSa 14.9.), että valtuuston tekemää Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin takauspäätöstä varten ei ollut tarkistettu ajantasaisia taloustietoja. Ilkkalan väite on yksinkertaisesti virheellinen ja totuudenvastainen.
    Asiaa valmistelleilla virkamiehillä on ollut käytössään viimeisimmät tilinpäätökset ja tarkka tieto yhtiöiden tilanteesta. Ennen päätösesityksen laatimista on järjestetty myös neuvottelu kaupungin, vuokralaisyhtiö M-Componentsin ja pankin välillä, jossa ko. asiat on käyty läpi. Myös rahoituslaitoksen näkökulmasta yhtiön toiminta on vakaata ja näkymät positiiviset. Jos yhtiö ongelmiin joutuisi, kaupungilla on takauksensa vastavakuutena kyseinen kiinteistö.
    Ilkkalan näkemys tietojen puutteellisuudesta perustuu ilmeisesti siihen, että KOY Moreeni-Metallin tilinpäätöstiedot eivät olleet päätyneet PRH:n ylläpitämään rekisteriin. Yhtiöiden toimitusjohtajan mukaan molemmat valmistuneet tilinpäätökset on lähetetty samaan aikaan, mutta jostain syystä vain toinen kirjattu rekisteriin. Kaupunkikonsernilta ei kuitenkaan mielestäni voi edellyttää, että se huolehtisi kolmannen osapuolen ylläpitämän rekisterin toiminnasta. Kaupungilla on edustaja Moreeni-Metallin hallituksessa ja kaupungin lakimies on osallistunut yhtiökokouksiin, joten tarvittava tieto ja asiakirjat ovat olleet käytössä.
    Hämmennys asiasta nousi, kun perussuomalaisten edustaja juuri valtuustoa ennen pidettävässä ryhmyripalaverissa nosti asian esiin, tankkaamalla sitä ehdokas Ilkkalan ilmeisesti kirjoittamista vuorosanoista. Kun lopulta välittyi ymmärrys, mistä kenkä puristi, kaupunginlakimies hälytettiin puolen tunnin varoitusajalla noutamaan rekisteristä puuttunutta tilinpäätöstä kokoukseen. Se myös saatiin sinne.
    Keskustelu asiasta valtuustossa oli kuitenkin valitettavan sekavaa. Sitä olisi voinut selkeyttää, jos perussuomalaisten ryhmyri kaupunginhallituksessa tai valtuutetut esityslistan saatuaan olisivat kysyneet haluamiaan tietoja kohtuullisissa ajoin ennen kokousta.
    Aikaa oli kuitenkin useita viikkoja.

    Iisakki Kiemunki
    valtuuston pj.(sd.)
    Hämeenlinna

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Tervehdys,

      palataanpa perusasioihin.

      Julkisin varoin katettavaa takausta harkittaessa hakijan luottokelpoisuuden ja riskin arviointi on oleellisen tärkeää. Sen siis pitäisi olla valmistelun keskiössä korupuheiden sijaan.

      Luottamuselimissä päätettävien asioiden valmistelu ja päätösesitykset perusteluineen ovat keskeinen osa julkista hallintoa. Yksi demokratiamme kulmakivistä on kansalaisten oikeus ja mahdollisuus valvoa hallintoa ja päätöksentekoa. Päätösesityksiä ei siis tehdä vain virkamiehiä ja luottamushenkilöitä varten, vaan kaikkia kansalaisia varten. Päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää.

      Jokainen tämän lukija voi myös itse lukea hallituksen valtuustolle tekemän takausesityksen. En osaa sitä tähän linkittää, mutta löytyy kaupungin verkkosivuilta hallituksen 27.8. kokouksen pöytäkirjan § 6 tai valtuuston 10.9. kokouksen esityslistan § 12. Kannustan kaikkia lukemaan mitä pykälässä lukee, ja tarkkailemaan erityisesti mitä siinä ei lue.

      Ko. esitys koostuu kolmesta osasta:

      1) Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin kirje 16.8.2012, joka luonnollisesti on asian markkinointimateriaalia, ja pyrkii ainoastaan edistämään hakijan intressejä.

      2) Talous- ja hallintojohtajan lähinnä tekninen erittely hakemukseen liittyvistä De minimis-tuista, kokonaisvastuiden kehittymisestä sekä uuden lainan ja sille haetun takauksen ehdoista.

      3) Kaupunginjohtajan päätösehdotus takauksen myöntämiseksi ja siihen liitettäviksi ehdoiksi.

      Pykälässä ei ole missään käsittelyn vaiheessa ollut liitteitä tai viitteitä mihinkään pykälätekstin ulkopuoliseen asiakirjaan. Itse hakijan kirjekin on leipätekstin osalta kopioitu pykälään, joka ilman liitteenä olevaa alkuperäiskappaletta on kyseenalainen, mutta ainakin Hämeenlinnassa vakiintunut menettely. On näet käynyt niin, että pyydettyäni kopiota tällaisen pykälään upotetun kirjeen alkuperäiskappaleesta, siinä ei ole ollut lainkaan allekirjoituksia.

      Iisakki on sikäli oikeassa, että virkamiehet eivät valehdelleet.

      He kun eivät sanoneet hakijan luottokelpoisuudesta tai riskeistä tasan yhtään mitään. Päätösesityksessä ei oteta sanallakaan kantaa tähän keskeiseen asiaan. Näin virkamiehillä ei ole faktisesti minkäänlaista vastuuta siitä, onko hakijayritys todettu luottokelpoiseksi, vai ei. Hänen joka tätä epäilee, kannattaa lukea Innoparkkiin liittyvät selvitykset uudelleen ajatuksella läpi.

      On virheellistä luulla, että jos valmistelija ei lausu yrityksen luottokelpoisuudesta tai riskeistä mitään, asia on kunnossa ja valmistelija kantaa vastuun niistä luuloista ja käsityksistä joihin lukijat päätyvät tai jäävät.

      Vastuullinen, todelliseen analyysiin perustuva valmistelu edellyttää virkavastuullisen valmistelijan kannanottoa hakijan luottokelpoisuudesta, näkymistä ja riskeistä perusteluineen ja asianmukaisine liitteineen (ajantasaiset taloustiedot). Vain näin valmistelu ja päätöksenteko näyttäytyy läpinäkyvänä, valvottavana ja eritoten arvioitavissa olevana luottamushenkilöille ja kansalaisille.

      Henkilökohtaisesti minua ei nappaa pätkääkään onko esityslistojen liitteinä meillä aikaisemmin tai muissa kunnissa koskaan ollut taattavien yritysten taloustietoja. Meillä on nyt yllin kyllin ensikäden kokemusta siitä, kuinka hyvin virkamiehemme ovat onnistuneet yritystoiminnan riskien dokumentoinnissa, arvioinnissa ja hallinnassa, ja miten hyvin rahoitus/takauspäätöksiä on kohdeyhtiöissä noudatettu.

      Jos / kun hakijayrityksen paperit ovat olleet käytettävissä ja huolellinen analyysi tehty, olisi ollut enää olematon vaiva kirjoittaa päätösesitykseen perustelukappale luottokelpoisuudesta, näkymistä ja riskeistä ja liittää pykälään ajantasaiset julkiset taloustiedot.

      En ymmärrä mikä tässä on niin tuomittavaa tai hankalaa, jos asiat kerran ovat kunnossa? Sellaisesta päätöksentekokulttuurista pitää päästä eteenpäin, jossa valmistelija on vain jotain mieltä, saati että kantaansa ei edes dokumentoida. Enkä erityisesti ymmärrä miksi, jos paperit olivat niin sanotusti valmiiksi näpissä, asiaa ei voitu palauttaa valmisteluun ja tulla sitten kaikkien erinomaisten tietojen ja näkemysten kanssa uudelleen valtuustoon?

      Käytettävissä olevien tietojen valossa yhtiöiden velat yhteensä ylittävät emon viime tilikauden n. 3 M€ liikevaihdon, ja ovat noin yhdeksänkertaiset emon omaan pääomaan verrattuna. Kiinteistöyhtiön pelkät uuden yhdistetyn lainan korko- ja lyhennyskulut ovat alussa yli 130.000 € vuodessa. Vanhaakin lainaa on jäljellä yli 300.000 €. Ellei emon volyymi ja kannattavuus ole vuodessa oleellisesti parantunut, emoyhtiö ei pysty toiminnastaan kattamaan molempien yhtiöiden rahoitus- ja lainanhoitokuluja, vaan jatkaa velkaantumista.

      Kaupungin takausvastuut ovat nyt lähes 1,2 M€. Rakennuksen tekninenkään arvo ei ole väitetty 2 M€, mutta markkina-arvo on selvästi alle takausvastuiden. Jotenkin tuntuu välillä, että kaupungin raha-asioita käsiteltäessä mittakaavat karkaavat, kuten se kuinka paljon rahaa 1,2 miljoonaa oikein on.

      Keskituloinen Hämeenlinnalainen palkansaajaperhe saisi maksaa 87 vuotta veroja 1,2 M€ kattamiseksi. Toisaalta, verothan kuluvat pääosin palveluihin, toteutuvat takausvastuut maksetaan kunnan käyttökatteesta. Tällöin 1,2 M€ maksamiseen kuluisi 195 kaupunkilaisen koko 40 vuotisen työuran kaupungille tuottama käyttökate (2012 taso).

      Yhteisten asioiden hoidossa asioiden pitää olla päättäjien henkilöyttä suurempia. Jos yhdenkin tällaisen 1,2 M€ typeryyden saisi poliitikonurallaan vaikka sitten ”kiskoille asettumalla” estetyksi, niin sitä voisi ilomielin kulkea julkinen aasinhattu päässä lopun ikäänsä – kyllä kannattaisi.

      • avatar Tehopaino sanoo:

        — tiedossa on saivartelua neljäksi seuraavaksi vuodeksi.. mikään miinus ei riitä näille kavereille.. Jos itse katson veronmaksajana neljää aiempaa vuotta taaksepäin, niin pelkkää hyvää on tapahtunut (en ole yrittäjä) … ja se on näkynyt myös tulotasossa, mutta itsekin on kyllä saanut antaa kaikkensa ulos.. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että meikäläisen veroeurot menee tässä tapauksessa M-Componentsille ja työpaikkojen lisäämiseen ja kunnan palveluita olen saanut aina kun olen niitä tarvinnut. Toivotaan, että järki on menossa mukana myös seuraavana neljänä vuotena..

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta Tehopaino,

    hienoa että Sinulla menee henkilökohtaisesti hyvin.

    Kommentillasi ”mikään miinus ei riitä näille kavereille..” on kuitenkin useampia merkityksiä kuin ehkä juuri tässä yhteydessä tarkoititkaan.

    Kas, kun sinun ja kaikkien kaltaisiesi kaikkensa ulos antaneiden uurastajien veroeurot eivät ole riittäneet kattamaan Hämeenlinnan investointeja ainakaan koko 2000-luvulla. Hämeenlinna erikseen ja kuntasektori yleensä on velkaantunut kutakuinkin yhtäjaksoisesti ainakin 90-luvun puolesta välistä asti. Kertaamatta kuntatalouden tasekuplan syntymekanismia, pääosa maakuntakeskuksista ovat rinta rinnan velkaantumisensa kanssa onnistuneet sentään luomaan ylijäämää edes kuplana. Hämeenlinna ei ole pystynyt edes tähän, vaan meidän alijäämämmekin edustaa vielä tasekuplaa… sukellammekin seuraavaan taantuma-aaltoon keuhkot valmiiksi vettä täynnä.

    Erittäin osuva ja hyvä kommenttisi onkin: ”mikään miinus ei riitä näille kavereille…”.

    Ilmeisesti omasta taloudestasi huolehtimaan kykenevänä tiedät, että jos viikolla tienaat tai säästät kympin päivässä, et voi lauantaisin palkita uurastustasi tai pidättyväisyyttäsi satasen shoppailureissulla Ideaparkiin. Kaupunki säästää yhdellä kädellä millin ja käyttää toisella kaksi. Kokonaisuus muodostuu kymmenistä, sadoista ja tuhansista yksittäisistä päätöksistä. Yhtä tärkeää kuin panostaa niihin hyviin päätöksiin, on välttää sellaisia huonoja päätöksiä, jotka tekevät tyhjäksi jopa vuosien hyvän työn.

    Jos joku valtuutettu kokee saivarteluksi sen, että hän missaa iltauutiset toisen valtuutetun ollessa kiinnostunut 1,2 miljoonan takausvastuisiin liittyvistä riskeistä, niin kumpi on mielestäsi väärässä paikassa?

    Erittäin mielenkiintoista aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy osoitteesta http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/11_12_08_Tutkimuskatsauksia_4_Helin.pdf

  3. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Näitä Tehopainon tyyppisiä riittää valitettavasti vaikka kuinka paljon! Hänelle riittää hyvin, kun vaan itsellä menee hyvin…
    Kommentista kuultaa hyvin kirjoittajan äly-osamäärän laatu. Häneltä ei voi vaatiakaan suurempaa kykyä ymmärtää elämisen syvempiä asioita, vielä vähemmän Hämeenlinnan taloutta ja tulevaisuutta.
    Mutta hyvä, että on palkkaansa tyytyväinen… ihmis-polo!

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kari, kirjoituksesi otsikko on varsin osuva. Taitaa tosiaan suurin osa valtuutetuista ajatella että he eivät ole vastuussa tekemästään päätöksestä jos eivät sitä ole ymmärtäneet päättäessään. Eikä missään tapauksessa yritetä itse asiaa selventää eikä siihen perehtyä vaan tullaan äänestämään niin kuin ryhmyri käskee. Silloinhan vastuu on heidän mielestään ryhmyrin, puolueen, esittelevän virkamiehen tai kenen tahansa vaan ei heidän. Hehän ovat päättäjiä ja kokoontuvat tekemään päätöksiä ja siitä raskaasta urakasta kokouspalkkiot kuittaamaan itselleen ja puolueelleen.

    En ole yksin tätämieltä. Minulle on jopa lautakunnan jäsenet näin kertoneet asian olevan, surullista!

    En näe syytä miksi Karin olisi aasihattu päähänsä otettava, päin vastoin. Hän on niitä harvoja jotka jaksavat asioita meille pöljemmille selventää ja esiinkaivaa. ”Kun järki loppuu niin huuto alkaa” voi kommentoida Iisakin ja Sarin sekä vähän Susannakin kirjoituksia. Leimata halutaan milloin miksikin, perustella ei, eikä vastata kun kysytään. Selvää vaalihermostusta (hurmosta) havaittavissa.

    Sahurikaverini sanoi: ”Kukin taaplaa tyylillään”.

  5. avatar Jöran sanoo:

    Onko M-Componentsin tilojen hinta alle 1,2milj.? Kuuluuko siihen myös tontti?

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Tervehdys Jöran, kuka oletkin…

      M-Components Oy on vuokralla Kiinteistö Oy Moreeni-Metallin omistamassa rakennuksessa. Rakennus on kaupungin vuokratontilla, eli tontilla ei ole arvoa laskelmissa. Uuden hallin rakentaminen maksaa sen 800 – 1.000 €/m2, mutta 10 vuotta vanhaa hallia saa selvästi halvemmalla (kokemusta on). Jos halli olisi pakko myydä, 1,2 M€ olisi kovan takana.

      Hallin reaaliarvo ei tässä nyt kuitenkaan ole se villakoiran ydin. Jos kaupunki ei enää halua omistaa peruspalvelutuotantoonsakaan liittyviä rakennuksia kuten palveluasumisyksiköitä, ei kaupungin todellakaan kuulu päätyä konepajarakennusten omistajaksi suoraan tai epäsuorasti.

      Keskeinen ongelma kaupungin takausmallissa on aivan toinen. Tässäkin tapauksessa kaupunki siis on KOY Moreeni-Metallin 10% osakas, M-Componentsin omistaessa 90%. Kaupunki on vuonna 2000 taannut 100 % KOY:n 5 Mmk eli n. 841.000 € lainasta, sitten 2009 80 % 836.000 € lainasta, ja nyt vielä 80 % uudesta 200.000 € summasta. Yhteensä takausvastuita kertyi vajaa 1,2 M€.

      Ongelma muodostuu siitä, että vuokralaisen, eli M-Componentsin toimari on toiminut koko ajan myös vuokranantajan eli KOY Moreeni-Metallin toimarina. Tästä on seurannut se, että yhtiöillä on ollut käytännössä yhteinen kassa, ja yksi ja sama henkilö on päättänyt paljonko KOY saa vuokraa ihan sen mukaan, paljonko M-Components on halunnut/voinut sille maksaa.

      KOY:llä ei ole muita tuloja kuin M-Components’ilta saatavat vuokratulot. Siten vuokrilla pitäisi rahavirran kannalta kattaa mm. KOY:n hallinto- ja hoitomenot, tonttivuokra, kiinteistövero, korko- ja rahoituskulut sekä lainojen lyhennykset.

      Laskelma KOY Moreeni-Metallin rahavirroista 1.10.2003 – 30.9.2011 (2008 tietoja ei ole saatavilla) kertovat karua kieltä. Tuona aikana M-Components on maksanut KOY:lle n. 200.000 – 210.000 € vähemmän vuokria, kuin tämä olisi tarvinnut kattaakseen käyttömenot, rahoitusmenot ja lyhennykset.

      KOY:n saamat vuokrat ovat laskeneet tasaisesti vuosi vuodelta: kun vuonna 2003 KOY sai vuokria lähes 99.000 € joka summa kattoi kassastamaksut, vuonna 2011 se sai enää hiukan yli 44.000 € vuokria, jolloin kassasta meni yli 56.000 € enemmän käyttö- ja lainanhoitokuluja kuin vuokria tuli sisään.

      KOY:n tulos on pidetty tasan nollana mm. laskemalla ja kirjaamalla koko vuoden vuokra vasta vuoden lopussa sekä säätämällä poistot alimittaisiksi. Viimeksi poistot on tehty EVL:n mukaisina vuonna 2005. Kun 2005 poistot olivat lähes 57.000 €, 2011 poistot olivat enää vajaa 14.000 €. Pitkin vuotta KOY on ilmeisesti elänyt joko pankin lyhyillä luotoilla ja/tai olemalla velkaa M-Componentsin kassalle.

      Näin M-Componentsin tulosta ja tasetta on pönkitetty, vaikka KOY:n menot oikeasti olisivat kuuluneet M-Componentsin menoiksi vuokrina.

      Esimerkiksi, 30.9.2009 KOY:llä oli lähes 132.000 € lyhytaikaista velkaa ja lähes 17.000 € alv-velkaa (eli koko vuoden vuokran alv:n verran). Kun KOY aloitti laajennuksen vuonna 2010 ja nosti kaupungin sille 2009 lopussa takaaman 836.000 € lainan, maksoi KOY em. lyhytaikaiset velat pois, yhteensä 159.000 € edestä. Em. velat eivät olleet KOY:n investointimenoja, vaan M-Componentsin käyttömenoja jotka se oli jättänyt maksamatta KOY:lle vuokrina.

      Edellä olevan valossa ei olekaan ihme, että laajennuksen rahat loppuivat 200.000 € ennen maalia tänä vuonna, ja yhtiö joutui hakemaan lisää lainaa ja sille kaupungin takausta. Kyse on M-Componentsin tuloksen pönkittämisestä kaupungin takaamalla rahoituksella.

      Ja ketäs siellä Moreeni-Metallin hallituksessa on istunut?

      Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo pj:nä ja toimiala/tekninen johtaja Jouko Kettunen ainakin 2006 asti, sitten ex hallintojohtaja Kaj Sjöman pj:nä ja Jouko Kettunen 2011 asti, nykyään Kehken Ari Räsänen toimii pj:nä.

      Näillä herroilla on täytynyt olla täysi ymmärrys siitä mitä tapahtuu. Jos lainaa otetaan lisää ja hallia laajennetaan samalla kun KOY:n vuokrat ja poistot vain pienenevät sekä kulut ja lainojen korot ja lyhennykset juoksevat, tietää jokainen kuinka käy.

      Déjà vu -tuntemuksia kellään?

  6. avatar utelias sanoo:

    Ihan vain mielenkiinnosta Kari, tiedätkö missä vaiheessa tämä Components ja siihen liittyvät tutkinnat nyt ovat? Kovin on ollut hiljaista, vaikka ymmärtääkseni pulju on hakeutunut saneeraukseen.

Jätä kommentti

css.php