VÄHÄOSAISUUDEN ENTROPIA: IKÄVÄT JUTUT TAPAHTUVAT ITSEKSEEN, HYVÄT VAATIVAT PALJON TÖITÄ

Entropia läsnä kaikkialla

Wikipedia: ”Entropia eli haje on fysikaalinen suure, joka ilmaisee epäjärjestyksen määrän systeemissä.

Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan suljetun järjestelmän entropia eli epäjärjestys kasvaa. Epäjärjestys lisääntyy ihan itsekseen ajan kuluessa. Entropian vähentäminen eli järjestyksen lisääminen vaatii työtä ja energiaa. Jokainen kokee tämän ilmiön: esim. kämppä jäähtyy talvella, ellei sitä lämmitetä koko ajan.

Arkielämässä entropiaa voi soveltaa miltei kaikkeen: huusholli muuttuu sikolätiksi ilman jatkuvaa huolellisuutta tai ajoittaista suursiivoa, autoa pitää huoltaa, tietsikka ja kännykkä ladata ja päivittää. Kunnostaan ja terveydestään täytyy pitää huolta. Aivan kaikki rapistuu ihan itsekseen, ellei laita koko ajan hanttiin.

Myös työyhteisöt, organisaatiot ja niiden prosessit hakeutuvat itsekseen yhä sekavampaan eli vähäenergisempään tilaan ilman jatkuvaa ylläpito- ja kehitystyötä. Mitä suurempi tuottavuus, sitä enemmän on tehtävä työtä vain jo saavutetun tason säilyttämiseksi. Tuottavuuden kasvumahdollisuus ei ole rajaton: ennen pitkää lisätuottavuuden tavoittelu ja ylläpito kuluttaa enemmän resursseja kuin tuottaa lisähyötyä.

Vähäosaisuudessa ei ole kyse ”elämänhallinnan” menettämisestä

Tosiasiassa vähäosaisuus itsessään tekee monista arjen ”entropian torjumisen” eli järjestyksessä pitämisen rutiinitehtävistä vaikeampia. Asiaa on vaikeaa ymmärtää ennen kuin tilanne sattuu kohdalle. Vähäosaisiin nähden on helppoa omaksua ”elämänhallinta” -tyyppinen puhetapa. Kunhan vain ottaisivat itseään niskasta kiinni jne.

Esimerkiksi, normaalituloinen työllinen asuntovelallinen pyytää pankkia veloittamaan lainanhoitomenot automaattisesti tililtä tilipäivänä. Loput voi käyttää. Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varassa oleva saa rahaa tyypillisesti vasta vuokranmaksupäivän jälkeen. Kroonista rahapulaa potevan pitää jemmata vuokrarahaa tilillä liki kuukausi. Ensiksi mainitut voisivat tehdä elämänhallintakyvyilleen tosielämätestin siirtämällä lainanlyhennykset tapahtumaan viikkoa ennen tilipäivää.

Tavalliseen rahan käyttöön tottuneet eivät yleensä mieti tai rajoita jokapäiväistä asioilla liikkumista lähiympäristössä. Jos hiiva unohtui, se haetaan. Vähäosainen taas saa miettiä kulkemisiaan tosi tarkkaan. Vaikka paremmilta ajoilta olisikin jäänyt käyttöön auto, onko siinä juuri nyt polttoainetta? Jos pussissa on 20 euroa, paljonko voit ostaa bensaa, että jää vielä tarpeeksi ruokaan? Lopulta autosta on pakko luopua, ellei muuten niin siksi, että muutaman satasenkin katsastusremontti käy ylivoimaiseksi. Kertalipuilla matkustaminen ei ole halpaa, kun taas seutulipun (Hämeenlinnassa 79 € / 30 vrk) ostaminen kertainvestointina voi olla ylivoimaista. Pyörä on hyvä, kunhan terveyttä piisaa. Jos jäljelle jää vain apostolinkyyti, kauppareissu suuntautuu helposti lähimpään Valintataloon tai Siwaan, jotka eivät ole halvimmasta päästä kauppoja.

Kun kulkeminen vaikeutuu, elämänpiiri supistuu ja asioiden hoitaminen vaikeutuu oleellisesti verrattuna ”elämäänsä hallitsevien” kokemuksiin tai kuvittelukykyyn.

No onneksi on netti, eikö niin? Monelle varttuneemmalle netti ei muodostu luonnolliseksi asiointikanavaksi. Tietoyhteiskunnan kansalaisuus ja asioiden hoito netissä edellyttää ATK-lukutaaidon lisäksi suht liukasta nettiyhteyttä (min. 15-20 €/kk), tietsikkaa ajantasaisella käyttiksellä ja tietosuojaohjelmistolla sekä mieluusti vielä tulostinta. Kaikki nämä kustannukset tulee kattaa toimeentulotuen perusosasta. Taas, vaikka käytössä olisi tekniikkaa paremmilta ajoilta jääneenä, päättää Microsoft jonakin päivänä lopettaa käyttiksen tuen, mustesuihku on harvoin käytettynä aina tukossa, mustepatruunat maksavat kymppejä ja toimintavarmempien lasereiden kasetit maksavat lähempänä satasta. Tietoyhteiskunnassa toimintakykyisenä pysyminen vaatii jossakin vaiheessa muutamien satasien investoinnin. Työllinen selviää, jos ei muuten niin luotolla, vähäosaisella vain ei ole varaa vaikka luottotiedot vielä olisikin. Usein ei ole. Netistä putoaminen rajaa elämänpiiriä ja vaikeuttaa asioiden hoitoa merkittävästi.

Kännykkää voi pitää melko halvalla, jos soittelee vain killereitä. Kun puhelin jää pääasialliseksi asiointikanavaksi, alle 20 € / kk menoihin on vaikea päästä millään liittymällä. Varomattoman summa karkaa helposti käsistä. 20 – 40 € / kk voi tuntua pieneltä, mutta toimeentulotuen perusosasta katettuna se tuntuu.

Vaikeinta vähäosaiselle on terveydestään huolehtiminen. Ikääntymisen ja huonon sosioekonomisen aseman myötä lisääntyvät, jatkuvia lääkärissä käyntejä ja lääkkeitä vaativat sairaudet, ovat huono yhdistelmä rahapulan ja rajoittuneen liikkuvuuden kanssa. Pitäisi olla työmarkkinoiden käytettävissä, mutta työkykyisyyden ylläpito on vähäosaiselle paljon haastavampaa kuin ”elämäänsä hallitseville”.

Vähäosaisesta tulee itsemääräämisoikeutta loukkaavan vallan kohde

Kaiken edellisen päälle vähäosainen joutuu asioimaan viranomaisten ja näiden prosessien kanssa. Sellaisen maailman, logiikan ja vallan käytön kanssa, joka on useimmille täysin vieras. Kuten alussa todettiin, epäjärjestys lisääntyy kaikissa organisaatioissa, prosesseissa ja järjestelmissä. Siinä kun kaikki muutkin järjestelmät, terveydenhoito- ja toimeentulotukijärjestelmät rapistuvat ja lakkaavat toimimasta tarkoituksenmukaisesti, saati optimaalisesti, ilman jatkuvaa ylläpito- ja kehitystyötä. Lisäksi näiden järjestelmien on oltava tarpeeksi vaikeita ja vastenmielisiä käyttää, jotta ne säätelisivät tehokkaasti oman käyttönsä määrää. Voisi Foucault’ia mukaellen ajatella, että onnistuakseen tehtävässään järjestelmävallan on aiheutettava kohteissaan vastarintaa. Äärimmäisin käytännön tapa tehdä vastarintaa toimeentulotuen vallalle on olla käyttämättä tukea, vaikka oikeus siihen olisikin.

Kuntatalouden kannalta tuhoisaa jälkeä syntyy, kun toimeentulotukijärjestelmä rajoittaa omaa käyttöään kuormittamalla terveydenhoitojärjestelmää, ja päinvastoin. Vähäosaisten vaikeudet kerääntyvät, kasvavat ja periytyvät, mikä näkyy esim. viimeisen puolen vuoden aikana meillä Hämeenlinnassa räjähdysmäisesti kasvaneina lastensuojelukuluina.

Kuinka vähäosaista luukutetaan

Esimerkkinä edellä kuvatusta prosessista seuraava, todella tuore tosielämän tapahtumaketju:

Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varassa elävällä, lähes kuusikymppisellä päähenkilöllämme on perussairauksia, jotka vaativat jatkuvaa lääkitystä. Kevättalvella lusittu keuhkokuume talttui antibiooteilla. Lääkitykset ovat herkistäneet vatsan, lisävaivana reflux eli vatsahappojen takaisinvirtaus. Kaiken kukkuraksi on ilmestynyt toimintakykyä vakavasti haittaava niskan ja selän alueen lihasjännitys ja siitä aiheutuvat kivut.

Käynti terveysaseman tutulla terveyskeskuslääkärillä tuotti relaksantteja sekä tutkimus- ja hoitomääräyksen kymmenen hoitokerran fysioterapiaan. Relaksantit vaivasivat lisää vatsaa, mutta onnellisena päähenkilömme meni pääterveysasemalle saadakseen ajan fysioterapiaan.

Lääkäri ja fysioterapeutti päättivät papereiden perusteella, että fysioterapiaa ei annettaisi julkisen terveydenhoidon puolella. Sen sijaan päähenkilöämme kehotettiin kääntymään yksityisten palveluntarjoajien puoleen.

Koska rahaa moiseen ei tietenkään ollut, lähetti henkilömme sosiaalivirkailijalleen kirjallisen kyselyn, miten hänen pitäisi toimia saadakseen maksusitoumuksen fysioterapiaan. Kun vastausta ei alkanut kuulua ja selkäkivut senkuin pahenivat, kääntyi mainittu henkilö puoleeni. Lähetimme sosiaalivirkailijalle sähköpostia kysyen asian käsittelyvaihetta (entropia: henkilön läppärissä XP, ei nettiä).

Kun vastausta ei edelleenkään tullut, annoin hänelle kyydin Kastelliin tapaamaan virkailijaa silmäkkäin (entropia: auto katsastamatta).

Vastaus oli, että saadakseen maksusitoumuksen lääkärin määräämän fysioterapian saamiseksi yksityiseltä, hänellä pitää olla lääkärinlausunto?! Hänen asiaansa oli käsitellyt jo kaksi lääkäriä ja fysioterapeutti kahdella eri käyntikerralla. Lisäksi sosiaaliviranomaisia oli asian tiimoilta lähestytty neljästi. Hänen pitäisi hakeutua lääkäriin vielä kolmannen kerran tietämättä, saako hän maksusitoumukseen oikeuttavaa lääkärinlausuntoa sittenkään. Kiirastorstaina prosessiin oli kulunut jo kuusi (6) viikkoa.

Soitin aikuissosiaalityön palvelupäällikölle kysyäkseni, mikä järki tässä kaikessa on. Sain ystävällisen selvityksen, jonka mukaan kaikki on mennyt ohjeiden mukaan! Lisäksi päähenkilön postiluukkuun ilmestyi kiirastorstain iltapäivällä erikseen toimitettu sosiaalityöntekijän päätös, ettei maksusitoumusta myönnetä. Siis juuri, kun hän oli saanut ohjeen pyytää vielä lääkärinlausunto sen selvittämiseksi, olisiko hän oikeutettu maksusitoumukseen.

Jep, kaikki meni ohjeiden mukaan. Tuloksena ainakin seitsemän (7) asiakastapahtumaa sen selvittämiseksi, saako ihminen lopulta hoitoa. Plus huolella kyykytetty, edelleen hemmetin kipeä ihminen.

Monen kunnan toimeentulotuen ohjeista kyllä selviää, että fysikaaliset hoidot korvataan yksityisen palveluntarjoajan tekeminä vain, jos kyseessä on esim. työkyvyn palauttamiseksi tarpeellinen sairauden hoito. Päähenkilömme alunperin saamasta hoitomääräyksestä puuttuu ruksi kohdasta ”Kysymyksessä on sairauden hoito tai mahdollisen sairauden toteamiseksi tehty tutkimus”. Epäselvää on, olisiko sekään riittänyt Hämeenlinnassa. Joissakin kunnissa olisi. Hämeenlinnan sivuilta ei tällaisia toimeentulotuen ohjeita ainakaan helposti löydy, ainoastaan linkki lakiin toimeentulotuesta (entropia: ei ole enää sitä nettiä).

Hoitomääräyksen antanut lääkäri tuntee päähenkilömme ja tietää tämän olevan toimeentuloasiakas, koska potilas on asian hänelle kertonut. Täydellisen epäselväksi jää, mitä kyseinen lääkäri kuvitteli tapahtuvan seuraavaksi, kun hän lähetti potilaan tiehensä tuollaisen hoitomääräyksen kanssa. Yhtä epäselvää edelleen on, miten sairaan toimeentulotuen asiakkaan pitäisi toimia saadakseen hoitoa. Pitäisikö joka paikassa kailottaa etukäteen, että mitenkäs nyt sitten pitäisi toimia, kun olen toimeentuloasiakas?

Pohdintaa päättäjänä

Onko terveydenhoito- ja toimeentulotukijärjestelmämme toiminut resurssien käytön kannalta optimaalisesti? No ei todellakaan, tässähän ei ole ollut järjen häivää.

Oliko lääkärin toiminnassa kyse prosessin rapautumisesta eli entropiasta? Toivottavasti, sillä sen voi korjata. Vaikeampaa olisi korjata toiminta, jossa ihmistä tahallaan luukutetaan vain hänen saamisekseen pois silmistä sillä kertaa.

Onko järjestelmä toiminut tehokkaasti siten, että toimeentulotuen ulkoisia kustannuksia on säästetty? Varmasti. Sisäisistä tai muiden järjestelmien kustannuksista ei näytä olevan väliä.

Pohdintaa muuten vaan

Ikävät jutut tapahtuvat itsekseen ja kelle vaan. Hyviin juttuihin tarvitaan paljon työtä ja joskus apua, ei kyykytystä. Kuvatkoon jutun pituus harmitukseni määrää.

8 kommenttia artikkeliin “VÄHÄOSAISUUDEN ENTROPIA: IKÄVÄT JUTUT TAPAHTUVAT ITSEKSEEN, HYVÄT VAATIVAT PALJON TÖITÄ”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Onpa hyvää pohdintaa. Joskus tuntuu siltä, että systeemit on tehty turhan hankaliksi, tällöin taataan oma työllisyys ja voidaan ”kiireisiin ” vedoten vaatia yhä lisää resursseja.Olin työterveyden piirissä yli 20 vuotta ja käyttänyt jonkin verran yksityisten terveysasemien palveluja. Kuinka mutkatonta niissä on palvelu ja tapahtuu. En kuitenkaan usko, että kaikki ”työntekijätumpelot” ovat ajautuneet julkiselle puolelle. Siellä on vaan systeemit niin monimutkaisia. Olen nyt eläkeläisenä käynyt 3 kertaa Hml terveyskeskuksessa eikä vuosireseptejäni ole vieläkään uusittu. Jos olisin edelleen työterveyden piirissä, se olisi tapahtunut suitsait ja aikaa olisi mennyt 3 minuuttia. Kai se terveyskeskuksessakin onnistuu ennen kuin vanhat lääkkeet loppuuvat, mutta hoitajien ja laboratorion ja lääkärin aikaa on mennyt tuntitolkulla. Ei voi olla kansantaloudellisesti kannattavaa. Olin 80-luvulla byrokraattina 6 vuotta . Silloin viranomaisyhteistyö oli varsin mutkatonta. Ajat ovat ilmeisesti muuttuneet. Tosin olin työskentelin silloin eräässä 15000 asukkaan lähikunnassa, enkä Hämeenlinnan tapaisessa suurkunnassa, missä hallintohimmelit on rakennettu paljon suurempaa väestöpohjaa ajatellen. Varmaan tässä sotkee myös se, että kun suurkuntaa rakennettiin tuli eri johtoportaisiin eri kunnista työnjohtotehtäviin erilaisiin toimintatapoihin tottuneita henkilöitä. Olen työelämässä todennut, että muutoksiin sopeutuminen on erittäin hankalaa ja aiheuttaa usein passiivista vastustusta=ollaan tekevinään.

  2. avatar Älyllisen epärehellisyyden sinfoniaa sanoo:

    Harmituksesi Kari Illkala on turhaa, sillä vero-eurojamme tarvitaan muualla. Kirjoitan tämän osin aiheesta poikkeavan kommenttini blogiisi, luvallasi.
    Jos minulla on rahaa, se voi olla oikeassa tai vasemmassa taskussa, rahapussin eri väliköissä tai tilillä bitteinä, miksei myös säästöpossussa. Varallisuuteni vähenee kuitenkin tismalleen yhtä paljon kuin kulutan, riippumatta siitä, mistä edellä mainituista paikosta rahan otan, eikö?
    Kaupungin talouden (verorahojemme) osalta luulisin, että samat lainalaisuudet pätevät; kaupungin kirstu tyhjenee yhtä paljon, kulutettiin rahat miltä momentilta hyvänsä? Korjaa, jos olen väärässä.

    Koetan tehdä ”Noora Karmat” ja ennustan, että verorahoilla hankitaan pian jäähallille joustokaukalot. Mm. sen vuoksi on ihan johdonmukaista, että vähäosaiselle lähimmäisellesi ei riitä veroeuroja tarvitsemaansa fysioterapiaan. Jos rahat ei riitä, on säästettävä. Kummasta luulet tingittävän, SM-liigan vaatimuksesta vai vähävaraisen palveluista?
    9.4.2014. ( http://www.hameensanomat.fi/uutiset/paikallisurheilu/258421-ritariareena-saa-joustokaukalon )
    ”Jääkiekkoliiga edellyttää, että ensi kaudella liigaa pelataan joustokaukaloissa. Liikuntahalliyhtiön toimitusjohtajan Jorma Hassisen mukaan kaupungin avustuksella voidaan taata, etteivät joustokaukalon kustannukset vaikuta lasten ja nuorten jäävuoromaksuihin.”

    Jorma Hassinen voisi tj-roolissaan kertoa, mikä yhdistää lasten ja nuorten jäävuoromaksut joustokaukaloihin? Voisin melkein lyödä vetoa, että kun hento taitoluistelija-lapsi törmää kaukalon laitaan, tai vaikkapa nuori ritari-lupaus, vaikka ottais vauhtiakin, ei taida joustokaukalon laita joustaa senttiäkään enempää, kuin nykyinenkään laita? Ja jos joustaakin, voin vain kuvitella millainen katapultti tuo joustolaita siinä tapauksessa on aikamiesten liiga-otteluiden ryminässä?
    Liikuntahalliyhtiön tj:n kommentti on hyvin tyypillinen, taas kerran vedotaan lapsiin ja nuoriin, kun tosiasiassa on kyse bisnestä tekevän osake-yhtiön vaatimuksista, liigaseuralle.

    Seuraava vaihe on se, kun asialle omistautuvat päättäjät ryntäävät estradille julistamaan, kuinka hieno laji jääkiekko on, suorastaan kaupungin käyntikortti. Aiheuttaapa tuo jopa muuttoliikettä kaupunkiin, jos muistan oikein valtuuston puheenjohtajan aikanaan julistaneen.
    Jos joku julkeaa kyseenalaistaa veroeurojen valumisen liigakiekolle, leimataan hänet änkyräksi, poliittisten irtopisteiden keräilijäksi.

    HPK-kulta-ajat ovat ohi. Tällä en tarkoita menestymistä liigassa, vaan eritysasemaa päättäjien taholta. Siitä kuuluu kiitos tämän päivän medialle ja HML kaupungissa erityisesti valtuutetuille Ilkkala ja Ranne. Ei savua ilman tulta, joulukuussa 2006 valtuutettu Sirkiä totesi Hämeen Sanomissa: ”HPK:ta on nyt tuettu vuosikausia. Pitäisi riittää jo.”

    Kipuilu ja kaipuu aikoihin, missä kaupunginvaltuuston ja –hallituksen puheenjohtajat istuivat samanaikaisesti myös HPK:n päättävissä elimissä, on ymmärrettävää, mutta paluuta siihen aikaan ei ole. Ja, jos onkin, asioita ei suhmuroida kulisseissa, medialta piilossa.

    Aihetta voi ryydittää ilosanomalla, ”Rinkelinmäellä käy yli 100 000 katsojaa liigapeleissä vuodessa”. Saman voisi sanoa älyllisesti rehellisemmin: ”4000 henkilöä käy kukin peleissä, 25 kertaa vuodessa”, mikä vastannee todellisuutta paremmin.

    28.2.2014 A-studiossa Sm-liigan toimitusjohtaja Kimmo Rannisto valitteli osakeyhtiönsä taloutta ja harmitteli kun pelejä käy seuraamassa paikanpäällä vain 10% suomalaisista. Edelleen hän tuskaili millä loput 90% kansalaisista saataisiin kiinnostumaan lajista. Keskustelussa pidettiin jopa uhkana sitä, että muut lajit saavuttavat ja jopa ohittavat jääkiekon katsojaluvuissa.

    Repikää siitä, futaajat, motocrossarit, hiihtäjät ja suunnistajat, sun muut uppopalloijiat.

    Kaiken tämän paikallispäättäjämme kuittaa vaikkapa kommentilla:
    ( http://yle.fi/uutiset/jaahallijupakka_paattajat_eivat_ole_passeja_jaakiekkovaen_narussa/5680206 )
    Yllä olevasta jäähallikohusta KH pj. kommentoi tuolloin seuraavasti: ” virhe tehtiin…. Kun sitä selvitystä tehtiin, niin yks sun toinen tässä ei ihan ole ollut kartalla, mitä olisi ollut järkevää missäkin kohtaa tehdä…… ”.
    Lainaukset ovat meidän asioita hoitavan päättäjän kommentteja.

    Virheitä tehtiin, niistä on otettu opiksi ja on aika katsoa eteenpäin, on kaupunginhallituksen puheenjohtajan mantra.

    Nyt onkin erinomaisen hyvä hetki mitata, onko päättäjät tällä kertaa pässejä jääkiekkoväen narussa ja onko niistä virheistä opittu?

    Vaakakupissa on vaikkapa vähäosaisten peruspalvelut vs. yksityisen osakeyhtiön vaatimukset. Jos lapset ja nuoret voidaan kytkeä heistä riippumattomaan kiekkobisnekseen, eikö samoin perustein voi verrata yhteisen hyvän jakamista eri tahoille, peruspalveluihin vai viihdebisnekseen?

    Nähtäväksi jää, selitelläänkö aihe taas kerran jälkikäteen ”puhtaaksi”, kun rahat on jo kulutettu? Tehdään ensin ja pahoitellaan jälkikäteen.

    Aihetta vuosia seuranneena voin vain todeta, että taidat Kari kuulua ”pieneen porukkaan, joka politikoi ja kerää irtopisteitä, panemalla tuulemaan…..”

    Alla aiheesta käytyä dialogia viime vuosilta, savua ilman tultako?

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/163046-kiire-kummastuttaa-jaahalliremontissa

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/48114-jaakiekko-nostaa-taas-verenpainetta
    (Markku Peltosen alanurkkakirjoitus 4.1.2007, lainauksia:
    … Tästä alkoi -jälleen kerran- hämeenlinnalaisten kunnallispoliitikkojen tuttu itku. Taas jääkiekko vaatii rahaa….
    …Taas tuli kiire, kun jääkiekko tarvitsee rahaa…
    …Varsinkaan liigatason jääkiekon tukeminen ei ole kunnallista peruspalvelua….
    …Viihdebisneksen pitäisi tulla toimeen omin voimin…

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/152330-jaahalli-sai-remonttirahansa

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/157511-jaahalliremontista-keskustellaan-alkukesan-aikana

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/55112-hassisella-kelpaa-politikoida
    (Yllä oleva luettavissa myös http://keskustelu.suomi24.fi/node/9951709)

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/152303-huonoa-valmistelua-vai-kunnallispoliittista-kikkailua

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/44355-jaahallia-odottaa-kallis-remontti
    Lainauksia yllä olevasta uutisesta:
    … osa valtuutetuista oli tyytymättömiä remontin valmisteluun…
    …remonttia varten tarvittavan lainan takaaminen ja sen lyhentäminen on tietysti pois kaupungin muista rahoista….
    …Jäähallin remontti on laskettava ikäväksi asiaksi. Ja juuri kiusalliset ratkaisut antavat tilaa politikoinnille, pisteiden keräämiselle…
    …Ravintolatilojen rakentaminen on järkevää remontin yhteydessä. Kun tilaa tulee lisää, HPK pystyy paremmin palvelemaan liigapelien katsojia….

    http://www.hameensanomat.fi/uutiset/urheilu/144527-jaahalliin-uusi-videokuutio

    http://iisakki.blogit.hameensanomat.fi/2009/09/23/hameenlinnan-ja-hpkn-rahat/

    Hyvät veljet on lanseerannut termit kiekko-oppositio ja HPK-oppositio.

    Suottaapi jatkossakin jäädä fysioterapiat saamatta, vähäosaisilta…

    Te teette kaupunginvaltuutettuina niitä arvovalintoja, joilla ratkaistaan veroeurojemme kohdistuminen, vaikkapa tässä joustokaukalo-asiassa.

    SDP:n ryhmänjohtaja Timo Lahtinen kommentoi 29.12.2006 HäSa-uutisessa Kiire kummastuttaa jäähalliremontissa seuraavasti: ”siitä ei voida lähteä, että harrastajat maksaisivat laskun.”

    Hyvä Kari Ilkkala, kokeile vähävaraisen lähimmäisesi kanssa samaa taktiikkaa, tuossa fysioterapia-asiassasi. ”siitä ei voida lähteä, että…..”

    Kuvatkoon kommenttini pituus minunkin harmitukseni määrää.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jospa Hämeenlinnan päättäjät käyttäisivät yhtä paljon energiaa kaupungin varsinaisten peruspalveluiden hoitamiseen, kuin ovat käyttäneet Maailman Suurimman Autotalon ja tulevat Tapahtumapuiston kanssa höösäämiseen luulisin palveluiden olevan paremmin ”hanskassa”. Mikäli oikein muistan pitäisi Autotalon työllistää jo tällä hetkellä satoja henkilöitä ja veromarkkoja virrata kaupungin kassaan. Edes kauppakirjaa tontista ei ole vielä ilmeisesti allekirjoitettu lopullisessa muodossaan. Tapahtumapuisto ollee samanlaisen toiveajattelun varassa. Mutta meillehän on vakuutettu-ei ole muusta pois. Ei ole kuitenkaan koskaan kerrottu, että ei todellakaan ole. Budjetoidaan vaan esim terveydenhuoltoon senverran vähemmän ”säästösyistä”. Veronmaksajia on niin helppo ”k……..ttaa.” Kukaan päättäjistä ei tunne muuta vastuuta kuin ns poliittisen vastuun. Oman pussin päälle ei käy kuin mahdollisten menetettyjen kokouspalkkioiden verran.

  4. avatar Älyllisen epärehellisyyden sinfoniaa sanoo:

    Väärä hälytys, toveri Iisakki on jo vuosi sitten torpannut liikuntahalliyhtiön tj:n suunnitelmat, näin seisoo Kepponen – nimimerkin blogissa, Hämeen Sanomissa.

    http://kepponen.blogit.hameensanomat.fi/2013/03/08/kiemungilla-aprillipaiva/

    Tästä pisteet Iisakille!

    Sama tuska näkyy olevan paljon maineikkaammakin kiekko-kaupungilla, Tampereella.

    http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2014/01/1850958/joustokaukalon-tulo-tampereelle-viivastyy—rahaa-ei-ole

    Kun rahaa ei ole, niin sitä ei ole.

    Karua tekstiä kirjoittaa Jarmo Saarela (linkki alla):”Liigalisenssissä sanotaan, että kauden 2014-2015 alkuun mennessä pitää olla turvakaukalot. Ei tässä ole mitään vaihtoehtoja, Saarela naulaa MTV Sportin haastattelussa.”
    http://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2014/01/1850821/sm-liigakaupungeissa-jahkaillaan—jopa-mestiksesta-loytyy-joustokaukalo

    Koitas hyvä Kari Illkala samaa tuon vähävaraisen lähimmäisesi kanssa: ”hoitomääräyksessä sanotaan, että kymmenen kertaa fysioterapiaa tarvitaan, ei tässä ole mitään vaihtoehtoja, Ilkkala naulaa.”

    Osaa se Sm-liigakin: http://www.hs.fi/urheilu/a1362452172776

    Lyhyellä googlettamisella käy ilmi, että

    -Rinkelinmäen jäähallihanke sai alkunsa vuoden 1976 aikoihin HPK:n painostuksesta
    -vuonna 1996 toteutettiin hallin laajennus SM-liigan uusien vaatimusten mukaisesti
    -2008 jäähallia remontoitiin kisakuntoon, tj:n kommentti ”Äärettömän hyvältä tuntuu. Tytär pelaa MM-mitaleista hallissa, jota olen ollut itse rakentamassa. Hämeenlinnan jäähalli remontoitiin kisakuntoon viime vuonna”.
    http://www.iltalehti.fi/jaakiekko/200904079372194_jk.shtml

    Luin vielä pariin otteeseen Liikuntahalliyhtiön toimitusjohtajan kommentit tuosta joustokaukalo-aiheesta, mikä tullee syömään ensi vuonna vähäosaisten almuja peruspalveluihin. Täytyy luvalla todeta, että tj:n kommentit on varsin konditionaali-köyhiä, saas nähdä, kuinka kaupungihallituksen puheenjohtajan käy, viedäänkö häntä kuin pässiä, jääkiekkoväen narussa?

    Lainauksia halliyhtiön tj:n kommenteista:
    -Hämeenlinnan Ritariareenassa on uusi ja ajanmukainen joustokaukalo, kun halli avaa ovensa
    -Jäähalliyhtiö valitsi joustokaukalon toimittajaksi Vepe Peltonen Oy:n
    -nyt käytössä oleva kaukalo menee vaihdossa
    -Rahoitettavaksi jää tämän jälkeen 90 900 euroa
    -HPK:n edustusjääkiekko osallistuu kustannuksiin 28 000 eurolla, mikä sisältää Liigan osuuden
    -Jääkiekkoliitto tukee hankintaa 10 000 eurolla
    -Jäähalliyhtiön hallitus on esittänyt Hämeenlinnan kaupungin ensi vuoden talousarvioon 25 000 euron kertaluontoista avustusta
    -Jäähalliyhtiön rahoitettavaksi jää 52 900 euroa

    Mitäs, jos kaupunki ei avustakaan? Jos päättäjiä ei viedä, kuten pässejä narussa?

    Tähän voisi siteerata Axel Oxenstiernaa: ”An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.”

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta kommentoijat,

    ja kiitos selvästi vaivaa vaatineista kirjoituksistanne.

    Osa päättäjistä väittää, ettei vaikkapa homekouluja ja tapahtumapuistoa voida asettaa vastakkain. Kun jo tässä vaiheessa vuotta Hämeenlinnan talous näyttää vuositasolla menevän 7,4 miljoonaa euroa pakkaselle, on jokainen säästökohde vastakkain johonkin turhempaan jo käytetyn tai päätetyn rahan kanssa. Jos ette usko, kokeilkaa omassa taloudessanne samaa. Jakakaa kokemukset vaikka täällä HäSa:n blogissa, opitaan yhdessä.

    Sanotaan: jos olet velkaa sata tonnia, pankki omistaa sinut, jos olet velkaa sata miljoonaa, sinä omistat pankin. Vaikka sadoista miljoonista ei nyt ole kyse, HPK alkaa olla sellaisessa tilanteessa, että voi tehdä kaupungille kummisetämäisiä ”tarjouksia”. Niitä, joista ei voi kieltäytyä.

    Jos HPK kääntyy ns. ”belly up” eli päätyy taloudelliseen umpikujaan, kaupungille jää joka tapauksessa merkittävät vastuut investoinneista, joita ei todellakaan ole tehty taitoluisteleville tytöille tai napero-lätkänpelaajille. Sama toimintatapa on nähty niin, niin monta kertaa eri yhteyksissä: Ensin laitetaan rahaa. Sitten tarvitaan lisää rahaa, ettei ensiksi laitettu raha mene hukkaan. Toistetaan päättäjien höynäytettävyyden mukaan. Lopuksi tarvitaan rahaa jälkien siivoamiseen, koska nyt on opittu. Aloitetaan alusta, koska mitään ei kuitenkaan opittu.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olin tuossa matkoilla ja Hämeenlinnan Sanomatkin oli jakelunkeskeytyksessä, joten en tiedä mitä täällä on keskusteltu vai onko keskusteltu mitään Tapahtumapuistosta. No alussahan se työllistää ainakin Mäki-Uuron. Tietysti kaupungin täytyy myös palkata projektia valvomaan muutama ”sopiva” (poliittisesti, ammattitaidosta ei niin väliä) toimialajohtaja (salainen sopimuspalkka). Myöhempi työllistäminen epävarmempaa. Juttelin matkalla Savonlinnalaisen pitkäaikaisen päättäjän (kunnallispolitiikka). Heillähän on kokemusta Oopperajuhlista ja sen vaikutuksesta kaupungin talouteen jo pitemmältä ajalta. Hän toivotti hämeenlinnalaisille onnea hankkeelle suunilleen näin: toivottavasti saavat vuosittain vähintään 5 kpl 30-50000 katsojaa vetävää tapahtumaa 10 vuoden aikana. Voi tulla kaupungin kassaankin jotain. Omana mielipiteenäni on, miksei kaupunki voi julkaista sopimuksia mitä on tehty, mihinkä tuottavuuslaskelmat perustuvat. Luulen, että alkupanostus 2,6 milj ei riitä mihinkään. mutta kun alkuun päästy eihän voi keskeyttää. On helppo mällätä veroeuroilla. Kukaan yksityinen ei lähtisi omillaan näin epävarmoihin hankkeisiin. Työllistämisestä vielä: Vekkaliikenteen kanssa on varmaan tehty esisopimus (salainen) tulevien tapahtumien kuljetusjärjestelyistä

  7. avatar Älyllisen epärehellisyyden sinfoniaa sanoo:

    Salaliittoihin ja niiden teorioihin en tohdi ottaa kantaa, vaikka ainakin nepotismia maailma on kait täynnä aina ollutkin.

    Minun kaltaisen maallikon pään saa ainakin Markku Peltonen (HäSa, ainakin aiemmin) ja KH pj. Iisakki Kiemunki sekaisin. (kumpi-jompi se nyt onkaan, Raution kanssa paikkaa vaihtavana)

    Nettiartikkelissa Peltonen, tai ainakin joku hänen nimellään julistaa meille ilosanomaa:
    ”Kantolaan rakennettavan esiintymislavan lähellä asuu miljoonia ihmisiä….”
    http://reska.fi/blogit/hameenlinna-blogi/riskien-meininkipuisto/

    Jumanskega, nyt on muuttuvoitot kohdallaan…..

    Ilmankos Iisakin kanta on vaihtunut syyskuusta 2009:

    Iisakki kirjoitti (ihan omassa blogissaan):
    27.9.2009 14.23
    No niin,
    … mutta toistan nyt vielä, että Suomessa siis kaksi liiga-areenaa pyörii yksityisesti hallinnoituna – ne onnistuvat siinä lähinnä isojen viihdekonserttien avulla. Hämeenlinnan seudulla pitäisi olla noin 150 000 asukasta enemmän, jotta sellaisten järjestäminen samassa mittakaavassa olisi mahdollista….

    …Utopioita saa tietysti aina elätellä, mutta kun avaa silmät, haistaa kahvin ja katsoo tosiasioita silmään, niin nykyisiä kulttuuri- ja liikuntapalveluita ei tässä kaupungissa olisi juuri mitään ilman veronmaksajien tukea….

    Siis TÄ?

    Iisakin mielestä vain kaksi elinvoimaisinta ykstyistä halliyhtiötä selviää Suomessa, ja nekin isojen viihdekonserttien avulla….?

    No, ei ole ihme, että Tapahtumapuisto lähti lentoon, Iisakki kaipasi vain 150 000 uutta veronmaksajaa ja Markku lupasi sentään miljoonia….

    Kari, pistetäänkö pullo jotain ”loppasuun kuraa” vetoa, ei veljekset vastaa tähän blogiisi?

    Jos käyt täkyyn, yhteystiedot on sinulla….

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ei Hämeenlinnassa toki mitään salaliittoja ole. On vain hyvin rasvattu sulle-mulle yhteistyö SDP-Kok. akselilla. muita ei hiekkalaatikolle oteta, koska suuri järki asuu vain näiden puolueiden eliitillä. Tulee varmaan joskus turhaankin epäiltyä, että asioissa on jotain hämärää, kun selviä perusteluita päätöksille ei kerrota jos jollakin verukkeella. Esim tämä Tapahtumapuisto. Kuuntelin Radio Hämeessä Sari Raution puhetta siitämiksi pitää rakentaa. En kuullut muuta kuin värisevällä äänellä lausuttua jargonia ilman konkretiaa. Sinällään pidin aikanaan ko maa-alueen hankkimista kaupungille oikeana tekona. Se. että pitää saada ei oikein näin suurissa asioissa ole riittävä peruste, pelataanhan lopulta veronmaksajien rahoilla. HPK:n liittyvät asiat ovat mielestäni toisarvoisia tänäpäivänä-oppivat ehkä jotain muutamia vuosia sitten.

Jätä kommentti

css.php