STRATEGISTA AJATTELUA EI VOI ULKOISTAA VIRKAMIEHILLE TAI KONSULTEILLE

You wanna roll, you wanna rock, but you find it hard when your guitar is in a hock.
– ACDC, Show Business (https://www.youtube.com/watch?v=dvFxTpnxk8s… 40 vuotta sitten!)

Kaupunginhallituksesta ja konsernijaostosta luopuva Tapio Vekka (kok.) toteaa vuodatuksissaan, ettei hän voi enää tuoda lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon. Oikea johtopäätös, oikea reaktio. Kiitos.

Vekka valitti päätöksenteon muuttuneen sekavammaksi ja sattumanvaraiseksi. Kyläpäällikkö Kenakkala peräsi 3.1.2015 Kaupunkiuutisissa päätöksiä ja riskien ottoa. Hämeen Sanomien 11.1.2015 pääkirjoitus toistaa liturgiaa, että hyvä johtajuus edellyttää riskinottokykyä ja valmiutta reagoida nopeasti (eli jos päätös meneekin pieleen).

Vekan, Kenakkalan ja HäSan pohdinnat olisivat ihan kuranttia tavaraa, jos kaupungin päätöksentekoa ohjaisi strateginen ajattelu, joka puolestaan ohjaisi strategista suunnittelua ja toimeenpanoa. Organisaation johtamisessa tarvittava strateginen ajattelu on yhteistyössä tapahtuvaa, ennakoivaa, luovaa ja vuorovaikutteista keskustelua, joka hakee, arvioi ja yhdistää halutun tulevaisuuden mahdollistavia toiminnan kehittämissuuntia. Meillä on huutava pula kaikesta tästä. Tapio Vekalle ja muille kokdem-kykyblokin kasvattamille poliitikoille suorastaan pelottava omaehtoinen strateginen ajattelu torjutaankin esim. seuraavilla sijaistoiminnoilla:

Meillä päätökset tehdään vain virkamiehen esittelystä!

Mitä tätä enää jauhetaan, äänestetään!

Kutsutaan Eero Laesterä!

Jos päätöksenteko nyt tuntuu olevan sekavampaa ja sattumanvaraista, se johtuu strategisen(kin) ajattelun, suunnittelun ja toimeenpanon puutteesta: kun päätöksenteko keskittyy kysymyksiin ”mitä?” tai ”mistä?” vastaamatta kysymyksiin ”miksi?” ja ”miten?”, toiminnan tulokset ovat aina sekavia, sattumanvaraisia ja yllätyksellisiä. Tulokset ajavat päätöksentekoa, eikä päätöksenteko tuloksia.

Sen sijaan, että mietimme vain mistä nyt juuri heti leikkaamme, meidän tulisi miettiä esimerkiksi miten vähennämme väestön tarvetta kalliille erikoissairaanhoidon palveluille? Tavoite ei ole vain tämän vuoden muutaman miljoonan säästö, vaan kuroa kiinni lähivuosien kymmeniin miljooniin kasvava ero totutun kustannuskehityksen ja tulevien tulojen välillä.

Miten ylläpidämme ja parannamme kuntalaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia tilastollisesti merkittävällä tavalla? Se ei onnistu, ellemme saavuta kuntalaisia palveluillamme, koska ne ovat liian vaikeasti saatavia tai tavoitettavia.

Mitä taas kaupungin riskinottokyky oikeasti edes voisi tarkoittaa, on eri kirjoituksen aihe.

Tapahtumapuistosta jää Hämeenlinnalle vain luu, tuota, ööö, imettäväksi…

She’s using her head again, I’m just giving her a bone.
– ACDC, Given The Dog A Bone (https://www.youtube.com/watch?v=kTVrXVnY_Vk)

Kun jokin päätös on sitten vaikutuksiltaan epäonnistunut, eliitin puhetapaan kuuluu, ettei vanhoja saa muistella. Jos väärien päätöksien syitä ja syntyä ei koskaan tutkita saati tunnusteta, päätöksenteko jatkuu niillä samoilla vanhoilla väärillä lähtöoletuksilla.

Kantolan tapahtumapuisto on esimerkki päätöksestä, joka muistetaan nyt joka välissä mainita kaupungin elinvoimatekijäksi. Esimerkki kammottavista vääristä oletuksista on verrata eri asiaa kuvaavia lukuja toisiinsa siten, että jo yhden megakonsertin välitön matkailutulo (esim. 6 M€) maksaisi kaupungin panostuksen (2,8 M€) takaisin. Tällaisiakin puheenvuoroja on käytetty.

Todellisuus on tietenkin aivan toinen: kunnat investoivat vuosikatteellaan, jonka kertymä on Kanta-Hämeessä ollut vuosina 2007 – 2013 keskimäärin alle 0,5 % yritysten liikevaihdosta. Kymmenen vuoden maksuajalla kaupungin investoiman 2,8 M€ takaisinmaksuun tarvittaisiin yli 60 miljoonan euron vuosittainen liikevaihtolisä. Tämäkin vain olettaen, että kaikki matkailutulo päätyisi vain Hämeenlinnan yrityksille, jotka työllistävät vain hämeenlinnalaisia. Avoimessa taloudessa näin ei tietenkään käy, vaan liikevaihto hajoaa Suomen ja maailman tuuliin.

Erittäin monessa matkailualan työllistävyystutkimuksessa on todettu, että ala työllistää n. 10-11 henkilötyövuotta per 1 M€ matkailutuloa. Samaan päätyi viimeksi 2014 valmistunut ”Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Uudellamaalla 2013”, jossa Uudenmaan 1,9 Mrd € matkailutulo työllistää n. 20.800 henkilötyövuotta. Valitettavasti näin voidaan tarkastella vain suurempia tilastollisia aineistoja, mutta ei yksittäisen uuden matkailuinvestoinnin vaikutusta työllisyyteen tai vielä vähemmän kuntien vuosikatteisiin.

Tämä johtuu siitä, että sekä yritystyöpaikkojen syntymisessä että häviämisessä suhteessa liikevaihtoon on erittäin suurta kitkaa. Kun yhden yritystyöpaikan keskimääräinen liikevaihto vaihtelee välillä 170.000 – 205.000 €/hlö/a, tarvitsee uuden työpaikan syntyminen / katoaminen 800.000 – 1.200.000 €/a liikevaihdon muutosta. Vuonna 2012 kävi vielä itse asiassa niin, että vaikka yritysten liikevaihtosumma kasvoi 7,4 % eli 593,5 M€, työpaikkojen määrä laski lähes sadalla eli -0,2 prosentilla.

Kanta-Hämeen kuntien yhteinen kehitys 2007-2013 kuvaa hyvin sitä tilaa, johon maakuntamme ja maamme on joutunut. Alla olevasta kuvasta, jossa vuoden 2007 tilanne on indeksin arvo 100, näemme että:

  1. Väestö ja tulonsaajien määrä ovat kasvaneet hitaasti mutta tasaisesti. Molempien nettolisäys jaksolla on n. 5.500 henkilöä, eli 3-4 % kuudessa vuodessa.
  2. Yrityksissä olevat työpaikat sen sijaan eivät ole kehittyneet minnekään. Vuoden 2013 lopulla Kanta-Hämeen yrityksissä oli viisi (5) työntekijää vähemmän kuin 2007 lopussa!
  3. Vuosina 2007-2012 työllisten kokonaismäärä Kanta-Hämeessä väheni yli 1.400 henkilöllä. Tilastokeskus säästänee, koskapa 2013 tietoa ei enää samassa muodossa löydy.
  4. Verot / tulot eli ns. efektiivinen veroaste on pysynyt kutakuinkin samana.
  5. Ansiotulot ja kunnallisverot ovat sen sijaan kasvaneet yli 25 % kuudessa vuodessa.
  6. Yritysten liikevaihtosumma on vaihdellut villisti vuodesta toiseen. Suora trendi osoittaa n. 10 % kasvua kuudessa vuodessa, joka on paljon hitaampaa kuin ansiotulojen tai kunnallisverojen kasvuvauhti.
  7. Koska kunnallisveron tuotto on ollut kutakuinkin tunteeton liikevaihdon vaihtelulle, on veron osuus liikevaihdosta vaihdellut sekin rajusti liikevaihdon vaihtelun myötä.

Kanta-Häme 2007-2013

Jos työllisten määrä vähenee, yritystyöpaikat pysyvät entisellään, mutta väestö ja tulonsaajat lisääntyvät, se tarkoittaa että työttömyys kasvaa ja väestö ikääntyy – työttömät ja eläkeläiset ovat tulonsaajia mutta eivät työllisiä. Kanta-Hämeen 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut vuosina 2007-2013 muuten tasan saman verran kuin väestön ja tulonsaajien määrä, eli 5.500 henkilöllä.

Yhden 50.000 kävijän megakonsertin 6 M€ matkailutulon vaikutus kerrannaisineen yritysten liikevaihtoon on noin 12 M€. Liikevaihto hajautuu pitkin Suomea ja maailmaa. Pariin, kolmeen päivään puristettuna tuo ruiske ei tule luomaan yhtään uutta pysyvää työpaikkaa Hämeenlinnaan eikä minnekään, vaan yritystoiminnan sisäinen kapasiteetin jousto hoitaa kysyntäpiikin lähes huomaamatta. Samaa ei voine sanoa Hämeenlinnan sisäisestä liikennejärjestelmästä, mutta se on sitten toinen juttu ja jää nähtäväksi.

Edes kaksi, kolme tai vaikka viisi megakonserttia vuodessa eivät muuta tilannetta. Näillä näkymin ainoat Kantolasta johtuvat pysyvät työpaikat Hämeenlinnaan tulevat syntymään Linnan Kehityksen sisään, kun se markkinoi puistoa. Laskun tästäkin maksavat veronmaksajat.

Toivotankin AC/DC:n ja kaikki sen fanit tervetulleeksi Hämeenlinnaan. Nauttikaa. Toivottavasti Hämeenlinnan yritykset pystyvät hyödyntämään tapahtumapuistoa mahdollisimman hyvin. Ankea tosiasia vain on, että riippumatta yritysten toiminnasta, kaupunki ei tule enää koskaan näkemään niitä rahoja, jotka se puistoon poltti.

Tapahtumaklusterin lyhyt pa-historia

“I’m happy with my pants down.”
– ACDC, Caught With Your Pants Down (https://www.youtube.com/watch?v=CIL7pYDNaeM, sorry)

Kantolan tapahtumapuistoa on perusteltu myös sinne syntyvällä tapahtumaklusterilla (miten hieno hankerahoitushelvetin aikana opittu muotisana klusteri onkaan).

29.3.2014 Hämeen Sanomat uutisoi komeasti miten seitsemän työntekijän voimin ”Suomessa ehdottomasti suurin” lavarakenteita pystyttävä Suomen Tapahtumaratkaisut Oy muutti Kantolaan. Suurimmaksi firma oli kasvanut ostamalla juuri pari kuukautta aiemmin pahimman kilpailijansa Light & Sound Rental Finland Oy:n.

Koska paikallismedian tärkein tehtävä oli tukea kokdemin senhetkisen lempiluun markkinointia, lievää vahvempi palaneen käry ei tarttunut sananvapaudestaan nauttivien toimittajien nenään.

Lehtijutun ilmestymisen aikaan Suomen Tapahtumaratkaisut Oy:llä oli jo 15 maksuhäiriötä, ja sen ostamalla, edelleen toimintaansa jatkaneella Light & Sound Rental Finland Oy:llä oli vaatimattomat 111 kpl maksuhäiriötä. Tiedot olisivat olleet helposti Hämeen Sanomien tarkastettavissa, mutta ne eivät sopineet tarinan tarkoitukseen eli tapahtumaklusterin alkupamaukseksi.

Nyt Suomen Tapahtumaratkaisut Oy on Verohallinnon ja Ilmarisen hakeman konkurssin jäätyä silleensä hakeutunut saneeraukseen. Sillä ja sen ostamalla Light & Sound Rental Finland Oy:llä on yhteensä 263 kpl luottotietomerkintöjä. Kumpikin on verovelkarekisterissä: erääntyneet verovelat, trattaprotestit ja yksipuoliset velkomustuomiot ovat yhteensä ainakin 200.000 euron luokkaa.

Light & Sound Rental Oy:n vastuuhenkilö on lisäksi toisen yrityksensä LS Rental Oy:n kautta ehtinyt tekaisemaan 43 maksuhäiriötä, joista yksin vuoden 2014 aikana 35 kpl, yhteensä useiden kymmenien tuhansien vero- ja muut velat.

Yritysten maksuhäiriöhistorian perusteella voi todeta, että niiden kaikkien toimintaedellytykset ovat olleet loppu jo Hämeen Sanomien 29.3.2014 jutun aikoihin – ja toimittajalla olisi ollut helppo tehtävä todentaa asia.

Poliitikkojen ja virkamiesten ”tilaajavastuu”

Going down, party time, my friends are gonna be there, too. I’m on the highway to hell.
– ACDC, Highway To Hell (https://www.youtube.com/watch?v=gEPmA3USJdI)

Mitä siitä jos lehdistö ei tutki, onhan sillä sananvapaus valikoida ja vaieta, eivätkä Kantolan ”tapahtumaklusterin” yritykset ole kaupungin sopimuskumppaneita.

Kaupunginhallituksen pöydän ympärillä kuitenkin olettaisi, että edes sopimuskumppaneiden kohdalla noudatettaisiin samaa tarkkuutta kuin mihin esimerkiksi tilaajavastuulaki velvoittaa. Hämeenlinnan kaupungin toimittajaksi ei pitäisi olla asiaa, jos velvoitteet yhteiskuntaa kohtaan ovat hoitamatta.

Miksi siis muuksi sopimuskumppaniksi kelpaa mimmoinen puliveivari tahansa?

Olemme kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Iisakki Kiemungin (sd.) suulla kuulleet väsymiseen asti, ettei kaupungin kannata olla kaatamassa yksityisten yritysten hankkeita.

Onkin hyvin erikoista, että vaikka Sunny Car Center Hämeenlinna Oy:llä on ainakin 360.000 € velat ulosotossa, mukaan lukien lähes 175.000 € vero- ja sotuvelat, sillä ei edelleenkään ole ainoatakaan maksuhäiriömerkintää Asiakastiedon tai Bisnoden rekistereissä.

SCC:n hallituksen jäsen Iisakki Kiemunki ja kaupungin yhtiökokousedustaja Kari Suokas ovat siis vislailleet duettona AC/DC:n Highway to Hell -teemaa

No stop signs,
speed limit
Nobody’s
gonna slow us down

pitäessään SCC:n fasadia pystyssä joko tietämättä tai välittämättä siitä, että pulju ryssi yhteiskuntaa ja sopimuskumppaneitaan. No, hallituksen jäsen ei voi vedota tietämättömyyteen.

Samaan pesään ehtineitä, rahansa menettäneitä toimittajia ja muita toimijoita varmaankin lohduttaa Kiemungin kuittailut siitä, että Hämeenlinna on ainoa SCC:stä kuivin jaloin selvinnyt taho. Kiitti v..meisen päälle huolella…

Lehdistön sananvapaus – vapautta myös itsesensuuriin, vaikenemiseen ja älylliseen epärehellisyyteen

Häpeä olisi ihan hyvä tunne.

Blood on the streets, blood on the rocks, blood in the gutter every last drop. If you want blood, you got it.
– ACDC, If You Want Blood (https://www.youtube.com/watch?v=6EWqTym2cQU)

10 kommenttia artikkeliin “STRATEGISTA AJATTELUA EI VOI ULKOISTAA VIRKAMIEHILLE TAI KONSULTEILLE”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kiitos Kari Ilkkala!

    Toit taas julki asian josta muut vaikenevat, hyvä! Vieläpä tämä tapahtui aivan yllättäen ja pyytämättä.
    Olet käyttänyt aikasi tärkeän asian esillekaivamiseen vaikka jotkut haluaisi jotta tutkisit vain mistä ”mamu-muijat” tamppooninsa ostavat ja kenen rahalla?
    Osaat priorisoida hommasi oikein!

    Mutta mistä johtuu jotta aina kun Hämeenlinnas jotai ”suurta” puuhataan paljastuukin jotta asialla on ”jos jonkinlaiset puliveivaria”.
    Kuten esim kun Ronnin maita myytiin oli nää ”bordellinperustajat” hyvinvoitikeskuksineen asialla ja ordodokseja ei katottu voivat ottaa mitenkään varteenotettaviksi neuvottelukumppaneiksi. Lopulta kumminkin kaupunki möi noin 16 ha maata Pääjärven rannalta 250 000 euron hintaan ordodokseille.
    Jostain syystä kaupunki osti vetistä peltomaata n. 3 ha hintaan 800 000 euroa. Tällä maalla ei ole saatu tähän mennessä kuin kielteistä mainosta Hämeenlinnalle aikaiseksi. Kuopiossa nauraa kuolleet hevosetkin Hämeenlinnan hölmöydelle! Jos sitä plänttiä joskus johonkin kaupunki tarviis olis sen voinu pakkolunastaakkin jos omistaja ei suostu reilusti oikeella hinnalla myymään, sehän oli kaupungin maitten sisällä.

    Nyt sitten onkin taas joku ulos-otossa ja kaupungin suojeluksessa, voi helvetti, eiks ne koskaan opi mitään?

    Maalla syntyneenä tiedän kyllä että tuore lehmänpaska vetää puoleensa paska-kärpäsiä. (Hannu, en tarkoita sua, sori)
    Kuka täällä Hämeenlinnassa on se ”paska” jonka takia nää ”pers-kärpäset” täällä parveilee?

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kyllähän kaupunkia pitää kehittää, mutta onko tapahtumapuisto ensisijainen kohde siitä voidaan olla mieltä jos toistakin. Itse ajattelen niin, että kun laitetaan miljoonia kiinni, siitä pitäisi syntyä työpaikkoja ja verotuloja. Työpaikkoja tulisi syntyä muuallekin kuin kaupungin hallintoon. Vaikka yksittäiseen tapahtumaan tulisi 50000 katsojaa, veroeuroja siitä ei paljon alueelle jää. Eiköhän ne oheismyyjätkin ole valtaosin kiertäviä ja kuka on heiltä kuitin saanut. No juottolathan voivat jotain saada, mutta satunnainen hyväpäivä mennee huonompien tasaamiseen. No katsotaan mikä on tilanne 5-10 vuoden päästä, voin olla täysin väärässä. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden parhaat voimathan ovat tehneet täysin toisenlaisia laskelmia. En häpeä olla väärässä (tässäkin asiassa).

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Lauri,

      kehittäminen on ihmeellinen sana. Minkä tahansa asian kun nimeää kehittämiseksi, niin johan käy sen tarpeellisuudesta keskustelu vaikeaksi.

      Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden parhaiden voimien toisenlaisista laskelmista: heti kun löydät sellaisen, johon on lyöty Hämeenlinnan luvut sisään ja ulottuu matkailutulosta kaupungin vuosikatteeseen, niin näytä muillekin. Sellaista kun ei ole kaupungin voimin tehtynä vielä kukaan nähnyt.

      Jännä juttu muuten, Kotkassa pyörii Suomen suurin kesätapahtuma Meripäivät, joilla käy 200 – 300 tuhatta kävijää joka siunaaman kesä. Kotkan talous on silti tuhannen päreinä, eikä vuosikate seuraa mitenkään Meripäivien kävijämääriä. 2013 lopussa velkaa oli 4.627 €/as.

      Aimutta niijjuu, Kotkallahan on heidän oma Verkatehtaansa eli Merikeskus Vellamo, joka valmistuessaan 2007 tuli maksamaan 38 M€ (ylitys 12 M€). Tekstiä 2008 tilinpäätöksestä: ”Merikeskus Vellamo on Kotkan kaupungille merkittävä kulttuurimatkailukohde. Kaupungille tärkeää on Vellamon vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vakiinnuttaminen.” Vuonna 2013 kävijöitä oli 104 471, kaikkiaan Kotkan kulttuuritapahtumissa kävi liki 350.000 vierasta. On se kumma kun ei talous nouse, vaan velkaa vain tulee?

      Täysin asian sivusta, omalla kansainvälisestikin suht. laajalla nähtävyyslistallani Vellamo on rumin missään koskaan näkemäni julkinen rakennus, neuvostorealismi mukaan lukien.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Niinhän se on. Juttelin viime keväänä erään itäsuomalaisen kaupungin pitkä-aikaisen päättäjän kanssa. Heille mm SCC hanke oli tuttu, kertoi tarjotun aikanaan-eivät uskoneet. Heillä on myös varsin merkittävä vakiintunut kulttuuritapahtuma. Kerroin tästä tapahtumapuistosta, käski toivotella Hml päättäjille onnea, että investointi tulisi joskus maksuun. Oli käsityksessä että vuosittainen vakiintunut toisi varmemmin euroja alueelle, kuin yksittäiset päivän tapahtumat. Ajan rajallisuuden takia jäi keskustelu hieman pinnalliseksi, vaikutti kuitenkin ”tolkun ukolta”. Ilmeisesti demari.

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Hyvä, että joku tuo asioita julki, tosin monikaan ei noista asioista pääse lopultakaan perille.

    Tuo Tapio Vekan vetäytyminen on hiukan outoa, tai selitykset vetäytymisen syistä. Olen kuvitellut lukevani, että yksi syy on Vekan mukaan, hallinnon päättämättömyys, tai heikko päätöksen tekokyky. Tarkoittaneeko Vekka mahdollisesti päätöksen tekoa esim. Hämeenlinnan Kaupungin ja SCC:n välisessä tonttikaupassa. Kauppaehdoissa tiettävästi oli maininta, että rahat tilille 4.7.2014, tai kauppa puretaan. Tapio Vekka ei kuitenkaan pystynyt tekemään kauppaehtojen mukaista päätöstä, kun rahat eivät tulleet kaupungin tilille. Väsyttäähän se, kun itseään joutuu noinkin kovasti päättämättömyydestä ruoskimaan.

    Jatkossa Kari kirjoitat Kantolan tapahtumapuistosta. En voi mitään, mutta en koe kyseistä heinäpeltoa puistoksi, se on sivuseikka.
    Kerrot, että kaupunki on panostanut kyseiseen heinäpeltoon 2,8 milj. euroa. Sisältääkö tuo panostus myös maan hankintakulut kyseisestä pellosta?
    Heinäpellon tuomista työpaikoista olet aiheestakin huolissasi, mutta totuuden mukaisesti kaupungille tulee siitä muutamia työpaikkoja. Ne, vain ovat kaikki verovaroin kustannettavia työpaikkoja Linnan Kehityksen työpaikat mukaan lukien.
    Keväällä tuolla aluelle alkaa hillitön heinän niitto, keskim kerran viikkoon alueelta tultaneen niittämään heinää, ei niinkään hevosille kuivattavaa apetta, vaan ihan vain, niin miksi? Hämeenlinnan Kaupunki tullee hankkimaan, investoimaan viikoittaiseen heinän niittoon sopiviin koneisiin. Mikäli kaupunki ei itse niin urakoitsijan kautta kuitenkin ja sehän takaa sen, että siellä saattaa pörrätä hyvinkin luontoa saastuttavaa kalustoa tulevaisuudessa heinän niitossa monenlaista bio-konetta veronmaksajien piikkiin. Nykyiset ja tulevaisuuden heinän niittäjät eivät viikatteella heinää niitä. Suurin osa heistä ei edes tiedä mikä viikate on , mutta suurin osa heistä on kovasti huolissaan ilmaston muutoksesta.
    Jätteiden keräys ja käsittely myöskin tulee olemaan tuollaiselta alueelta mahtavien tapahtumien jälkeen työllistävä. Jokunen tölkkien ja pullojen keräilijäkin saattaa tosin yrityksensä saada pyörimään ainakin starttirahan ajaksi, veroja ei hänkään firmastaan pysty maksamaan. Mikäli kaupunki tukee viellä Suomen Tapahtumaratkaisut Oy:n tapaisia yrityksiä, eivät yksityiset ammatinharjoittajana toimivat pullojen kerääjät pysty kilpailemaan.

    Tuolle eks-aviomiesterapeutille muuten pitäisi todentaa jotenkin se ettei Hämeenlinna kaupungin jalat ole kuivat SCC kytköksissä. Eikös kaupungilla ole saatavia kyseisestä firmasta noin 9 milj. euroa, vai huvin vuoksiko kaupunki ei kehitä kyseistä aluetta?
    Sitten voi eks-aviomiesterapeuttu kehuskella jalkojen kuivumisella, kun SCC on maksanut kaupungille velkansa.

  4. avatar Kimmo Kautio sanoo:

    Kari Ilkkalan blogeja lukiessa ei voi kuin ihmetellä, mistä Tapio Vekka lehdessä avautui. Jutusta jäi lähinnä sellainen kuva, että tippa tulee linssiin ja ahdistaa, kun ei kaupunginhallituksessa voi enää vain kumileimata ja lähteä Birgeriin punkulle, vaan joutuu oikeasti ottamaan selvää? Näyttää siltä, että kulttuuri alkaa muuttua parempaan, vaikkakin työläämpään suuntaan…?

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ehtoota Kimmo ja kumppanit!

    Tapio Vekkahan on suvun järjestämä ”asiamies” hoitamaan kaupungin piikkiin kaiken mitä suku milloinkin halajaa.
    Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa toriparkin. Sehän yritetään tehdä vain siksi jotta sitäkautta saataisiin kuorma-autoilla tapahtuva logistiikka liikenne Vekan suvun kohta jo koko korttelin suuruiseen liike ja sairaalakompleksiin torin varrella. Samalla ratkeaisi joidenkin toimintojen parkkipaikat kuten vaikkapa yksityisten sairaankuljetusautojen päivystyspaikka.
    Toinen kohde on Vekan huoltamo yms pilaamat maat jotka piti kaupungin piikkiin puhdistaa ja samalla muutakin aluerakentajalle kuuluvaa saada kaupungin tehtäväksi ja maksettavaksi.

    Näitä tällaisia on varmaan paljonkin, yhteistä kaikille on se jotta Karin ja kumppanien toiminta kaupungin hallituksessa on avannut ihmisten silmät huomaamaan tätä häikäilemätöntä kusetusta kaupunkilaisia kohtaan ja eipä ne enää sujukkaan kuin ennen.

    Tämä on mielestäni se oikea syy miksi Vekka vetäytyy, häntä hävettää kun ei saakkaan tehtyä mitä tuli sukulaisille luvanneeksi jotta he masinoisi hänet kokoomuksen avulla kaupunginhallituksen johtoon.

    Jos ja kun Vekka ilmoituksensa mukaan: ”kärsii suunnatonta fyysistä pahoinvointia kaupungin hallituksen kokouksessa” vaihtakoon ”puhtaat sukat jalkaansa”.
    Ei se muitten vika ole jos omat jalat haisee!

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari!
    Käytät elävää kieltä!
    En tiedä, oletko musiikkimiehiä, mutta kirjoituksestasi kuulsi, että hakkasit välillä rumpupattereita ADHD:n tahdissa.
    Tosiasia on, että tapahtumapuisto alkaa elää, ja yritetään kaikki kehitellä siihen satsattuja panostuksia takaisin.
    Joku aika sitten HäSa.ssa kirjoitettiin, että ns. pumppuhuoneeseen (talo) haluttaisiin ravintoloitsija. Minusta se on huono idea. Pumppuhuone pitää rakentaa täyteen maksullisia vessoja. Ruuan jakelun logistiikka pitää kysyä ProAgrialta maatalousnäyttelyiden järjestelyistä ja ennen kaikkea lestadiolaisten Suviseurojen ruokahuollosta. Suviseuroissa ruokitaan joka päivä 70 000 ihmistä viiden päivän ajan. Heiltä saa varmasti neuvoja myös saniteettiongelmiin.
    Jonkun asiantuntijan pitää miettiä liikenteen logistiikka. Joku nonstop-bussiliikenne saattaisi toimia. Sellaisia on maatalousnäyttelyissä.
    Muistuu mieleen -80-luvun Tähtien Kisat Ahvenistolla. Päätettiin vain, että kutsutaan aikakauden parhaat formula- ja rallikuskit ajamaan kilpaa Ahvenistolle. Tapahtumasta tuli kaaos. Yli 40 000 ihmistä yritti päästä Ahvenistolle. Kerhon peli-illat aiheuttavat pienen liikenneruuhkan alueelle, mutta tuolloin Kauriala ja Poltinaho olivat täysin tukossa.
    Vanajantien remppa festareitten aikaan ei lupaa hyvää. Eikö tietä voi paaluttaa kylmenpänäkin vuoden aikana?
    Tie itsessään on korjauksen tarpeessa ilman tapahtumapuistoakin. Siitä kai ei ole erimielisyyttä.
    Toivottavasti OTK:n kenttä saadaan buukattua täyteen toimintaa! T. Hessu K.

  7. avatar nimimerkki sanoo:

    Erkki Strömberg avaa Vekan roolia hallinnon eri portaissa tavalla, johon moni kuntalainen voi varmasti yhtyä. Kuntalaisen vinkkelistä on suorastaan helpotus että vekka jätti kärkipaikat. En tosin usko että vekan ero puhdistaisi pöytää täysin, sillä kyllä virkamiehet varmasti tiedostavat Kiemungin ja Raution likeiset välit Vekkaan.

Paluuviitteet
Katso mitä muut sanovat...


Jätä kommentti

css.php