ELINVOIMAN KULTAINEN VASIKKA, PYSÄKÖINTI

Julkaistu editoituna Hämeen Sanomien mielipidepalstalla 18.5.2015

Mitä elinvoima tarkoittaa? Yksi määritelmä on selviytymisen tai vahvan terveen kasvun kyky. Elinvoimaisella kaupungilla on kyky kestää epävarmuutta ja kasvaa kestävästi, palvelutarpeet riittävästi ja laadukkaasti tyydyttäen. Epävarmuuden kestokyky tarkoittaa tervettä taloutta, jossa on liikkumavaraa yllättäviä tilanteita varten.

Hämeenlinnan kasvun ja elinvoimahankkeiden olisi siis pitänyt parantaa elinvoimaa. Päinvastoin, kasvun myötä ja hanke hankkeelta kaupunki on velkaantunut. Hankkeiden paisuttamat pääoma- ja käyttömenot ovat kiristäneet peruspalveluiden rahoituksen äärimmilleen. Korjausvelka on räjähtänyt käsiin.

Keskustan pysäköinnistä on valettu elinvoiman kultainen vasikka, jonka palvominen oikeuttaa härskin propagandan levittämisen. Esimerkkinä 29.4. Kaupunkiuutisten ilmoitusliite ”Nyt on pelissä keskustan elinvoima”.

Hämeenlinnan Pysäköinti Oy pyörii muka omillaan ja tuottaa voittoa. Kyse on poistokikkailusta. Lainanlyhennysvapaista huolimatta kassavirta on negatiivinen. Yhtiö selviää vain syömällä rasitepaikkojen myyntituloja, joilla olisi pitänyt lyhentää lainoja. Kaupunki joutuu viimeistään vuonna 2018 pääomittamaan pääosan yhtiön yli 10 miljoonan lainoista.

Inspira Oy:llä teetettiin keskustan pysäköintiratkaisuiden taloudellinen mallinnus. Lähtötiedoiksi Pysäköinti Oy antoi lyhytaikaisen pysäköinnin tuotto-odotukset, jotka ovat moninkertaiset paitsi sen omiin tuottoihin, myös kaikkiin vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden. Toiveikkaimmillakin realistisilla laskelmilla esitetyt ratkaisut vaativat pysyvästi vähintään 15 miljoonaa omaa pääomaa. Kaupungin syliin jäävä rahoitustarve nousisi kaikkiaan yli 25 miljoonan. Pysäköinti Oy:n kanssa on jo housuissa, mutta uusiin tällaisiin mokiin ei ole varaa.

Keskustan elinvoiman ehdoksi markkinoidusta pysäköinnistä on järjettömien ja kalliiden ratkaisuiden sekä joidenkin yksityisten intressien myötä syntynyt taloudellinen hirviö, jonka pohjaton rahantarve ohjaa keskustan kehitystä. Viulut maksetaan joko luotaantyöntävän vaikeana ja kalliina pysäköintinä tai veroina. Kumpikin jäytää kaupungin elinvoimaa kuin syöpä.

Tosiasia on, että asiointi- ja pitkäaikaispysäköintipaikkoja ei voida rakentaa kalliina laitospaikkoina velkarahalla. Kuopio joutui juuri pääomittamaan omaa toriparkkiyhtiötään 32,4 miljoonalla eurolla. Lahden toriparkki on rakennettu kaupungin antamalla korottomalla lainalla. Mallioppilas Mikkelin toriparkki on maksettu pääosin omistajien taskusta.

Rasitepaikkojen rakentaminen ei kuulu kaupungille. Kaavassa siihen voidaan tarjota paikka esim. Wetterin ja Paasikiventien välistä, kun lopetetaan tien siirron kanssa höperehtiminen. Torin alle pysäköinti ei kuulu kalleuden vuoksi. Pitkäaikaispysäköintiin ei ole varaa rakentaa muuta kuin maantasopysäköintiä, joka hoituu Hämeensaaressa. Keskustan elinvoimaa autetaan parhaiten siirtymällä asiakaspaikoituksessa ilmaiseen kiekkopysäköintiin.

40 kommenttia artikkeliin “ELINVOIMAN KULTAINEN VASIKKA, PYSÄKÖINTI”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Autot ja pysäköintipaikathan ne maailman tärkeimpiä onkin.

    Olisiko sulla Kari, mitään kommenttia tuohon terveydenhuolto-ongelmaan josta itse kirjoitan omalla palstallani? :

    http://kuningasjtk.blogit.hameensanomat.fi/2015/05/09/ala-syo-liikaa-laakkeita-mutta/

    Siinä olisi varmaan paljon tärkeämpiä asioita, kuin että autolla liikuskelevan pitää päästä parkkiin torien alle tai marketin katolle ja päästä hissillä ylös tai alas, ettei vaan missään tapauksessa tarvitsisi kävellä.

    Se vaan on niin että jos ei kävele koskaan joutuu hyvin äkkiä terveysasemalle puoskaroitavaksi, kun jalat krenkkaa alta…

    Auton palvominen voisi olla se mitä vähiten kaipaamme?

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Toisaalta, onhan se hyvä, noin eläinsuojelullisesti, kun rakennellaan torinalusparkkeja ym.

      Kun bensiini ja öljyt loppuu maailmasta, niin on sitten kivaa jättää hevonen ja kärryt lämpimään toriparkkiin, kaupunkiasioinnin ajaksi ?

      • avatar kuningasjätkä sanoo:

        Ja voihan se olla niinkin että, kun sote-uudistus menee päin persettä, niin Hämeen takamailta tullaan kaupunkiin, torinlaidan Mehiläiseen hoidattamaan kipeitä lonkkia ja olkapäitä. Siksi on todella hyvä juttu että hevosille ja kärryille /rekivarusteille on tarjolla osapuilleen lämmintä ja katettua suojaa.

        Miten on voisiko kenties Hämeenlinnan kaupunki tuollointai jo etukäteen, harkita hankkivansa heinä ja vesi-automaatin josta voisi ostaa pikkurahalla , tai vaikka isommallakin,apetta ja juotavaa kauramoottoreille jotka otettaneen käyttöön kohtakkoin, kunhan maailman öljyvarat on käytetty loppuun ja kaikki ylimääräinen bensa ja öljy ulosmitattu puolustushallintojen käyttöön seuraaviksi viideksi vuodeksi…?

        Siinäpä teille on tulevaisuuden kauhuskenaarioita käyttöönne.. Josko sittenkin kannattaisi varautua pahimpaan.. Tulevaisuuden talouskasvuennusteet kun eivät ota taaskaan huomioon missään laskelmissaan sitä että öljy tosiaankin loppuu aivan tuotapikaa….

        Eiksoo jännäää…..?

        • avatar kuningasjätkä sanoo:

          Siis koko ajan vannotaan ja vakuutellaan kaikkea talouskasvun merkeissä, mutta jos tosiaankin käy niin että öljy ja siinä samalla muovit sun muut turhakkeet loppuvat maailmasta, niin mihinkäs se talouskasvu perustuukaan sitten? Mistä tehdään sähköä.. kivihiilestäkö vaiko atomivoimastako. Joo mutta kun atomivoimasta piti luopua, paitsi tietenkin suomessa, jossa rakennellaan toimimattomia atomivoimaloita sinne tänne Ranskalaisten tai Ryssien toimesta, jotka voimalat ei valmistune koskaan, kuitenkaan. Kun on kaikenmaailman vienti/tuontikiellot päällä…

          Voipa olla että kaupankäynti hieman hiljenee ja kauppa alkaa pikkuhiljaa perustumaan heppakulttuuriin ja hevosvaljaisiin ja muihin setolkoihin ja retolkoihin?

          Ja sitten tietenkin, että valtion rahansaanti turvataan, tuleekin autoveron sijaan hevosvero? Kahden hevosen vetämistä kärryistä verotetaan tuplasti mutta vaikkapa presidentin hevoskärryistä joita vetää kuuden hevosen troikka maksut lisätään kansan verotaakkaan… tms..

          Mielenkiinnolla seuran sitä kuinka tässä asiassa edetään kohti lopullista tuhoa..
          Ja jos aika ei riitä, niin seuraillaan asioiden kulkua sitten pilvenlongalla istuskellen ja nauraen mageasti kun Hämeenlinnan herrat tuskailevat sitä ettei toriparkki tuota kuin paskaa, kusta ja heinäsilppua…
          Kannattaisikohan ne toriparkit jo kaukoviisaasti varustaa lantakouruilla ja lietelantapuskimilla ja -säilioilla?. Eihän sitä koskaan tiedä, koska niille tarve ilmenee?

          Sitta Ekali…

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Olen ymmärtänyt, ilkkala useinkin vastustaa ja arvostelee (kuten koko vähemmistökoalitio) kaupungin hankkeita, jotka eivätkuulu sen ensisijaisiin tehtäviin. Ne aiheuttavat useinkin suuria vuosittaisia käyttökuluja, jotka ovat suoraan pois mm koulujen ja sairaaloiden korjustarpeista. Niiden rahoitushan menee (siis käyttökulujen) suoraan verokertymästä.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve kuningasjätkä ja Lauri!

    Kuningasjätkä, varmasti oman blogisi terveydenhuolto-ongelma on sinällään äärettömästi tärkeämpi kuin pysäköintipaikat, kunnes tullaan siihen rahoituskohtaan: ollaanko Hämeenlinnassa halukkaita upottamaan minimissään ainakin 25 M€ parkkiruutuihin, kun peruspalvelut piiputtavat. Tai tarkemmin, harhaanjohdetaanko meidät hukkaamaan tuo raha.

    Vaikka olen SHP:n hallituksessa, juuri näinä viikkoina vaikutusmahdollisuuteni tuohon pysäköinnin mustaan aukkoon ovat paljon suuremmat, kuin blogissasi esitettyyn laajaan ongelmavyyhteen. Olisin voinut lyhyesti naksutella kieltä blogissasi, mutta se ei ole tapani ottaa kantaa asioihin.

    Lauri, olet sinänsä oikeassa vastustusteni kohteista, mutta ylisuurissa tai väärin kohdistetuissa investoinneissa vaikutukset kaupungin talouden kurjistumiseen ovat moninaiset.

    Esimerkiksi, jos kaupunki joutuisi sijoittamaan pysäköintiyhtiöön 25 M€ pääomaa tämän korko- ja lainanlyhennysmenojen saamiseksi pysäköintituloilla maksettavissa olevalle tasolle, tuo 25 M€ ei olisi kaupungille meno. Summa näkyisi taseessa sijoituksena, aivan kuten vaikka HS-Veteen sijoitettu pääoma (osakepääomana, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastona tai pääomalainana).

    Välittömän menon sijaan vaikutus kaupungin käyttötalouteen olisi salakavalampi. Sijoituksen tekemiseksi kaupunki ottaa lainaa, josta maksetaan korkoa.

    Ensiksi tämä korko on kaupungille vuosittainen meno, joka vähentää palveluihin käytettävissä olevaa rahamäärää. Jos kaupungin lainamäärä ei koskaan supistu, vaan sitä vain kokonaisuutena rullataan eteenpäin (erääntyvät lainat maksetaan uusilla lainoilla), maksetaan tästä velkarahasta korkoa ”ikuisesti”.

    Toiseksi, kaupungin taloussuunnittelun tavoite on ja on oltavakin velkaantumisen pysäyttäminen, jopa kokonaislainamäärän lyhentäminen jollakin aikavälillä korkorasituksen ja -riskin sekä jälleenrahoitusriskin pienentämiseksi. Velkaantumisen hidastaminen ja pysäyttäminen tarkoittaa vuosikatteen (toimintatuotot – toimintakulut + valtionosuudet + verotulot +/- rahoituskulut) merkittävää parantamista. Tämä taas nykyisissä oloissa asettaa erittäin suuret paineet toimintakulujen eli juuri niiden palveluihin sekä korjauksiin ja huoltoon tarvittavan rahamäärän pienentämiseen.

    Investoinnit, jotka eivät aiheuta käyttömenojaan + korko- ja lyhennyskulujaan suurempaa lisätuloa tai säästöä, rasittavat kaupungin käyttötaloutta. Piste. Siten esim. Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys ry:n Kaupunkiuutisissa 29.4. julkaistussa ilmoitusliitteessä esitetty väite: ”Raha ei ole pois homekouluista tai vanhustenhoidosta” on puhdasta sitä ihteään.

  3. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys harjoittaa samansuuntaista ”infoa”
    mediassa, kuin parkkiguru Kulmala,
    joka vannoi taannoin HR,
    jotta eivät veronmaksajat hänen palkkaansa maksa.?!
    Ehkä kyseinen jengi uskoo myös,
    että Hammaskeiju
    käy kuittailemassa vaivihkaan tilin, kulut ja korot tyynyn alle.
    Riitta

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tekee mieli leikitellä ajatuksella, että kaupunginvaltuusto äänestäisi torinaluspysäköinnistä vaikkapa kesäkuun valtuustossa. Mikä voisi olla äänestystulos?
    Jotenkin luulen, että pysäköintiluolan puolesta tulisi vain muutama ääni. Olenko ihan metsässä?

    • avatar Sari Rautio sanoo:

      Keskustan kehittämisen suunnitelma ja sen osana pysäköintiratkaisu tulee kesäkuun valtuustoon. Kyse ei ole vain pysäköinnistä, vaan kyse on koko keskustan elinvoimasta, kehityksestä ja visiosta. Pysäköinti ei ole tavoite eikä päämäärä vaan väline. Pyydän että oikeasti porukat lukisivat nuo selvitykset ja pohtisivat myös aikajännettä. http://www.hameenlinna.fi/keskustavisio/ löytyy kaikki materiaalit.

      Ollaanko kasvava kaupunki, vai taantuva kylä? Se on valinta. Selvitykset osoittavat että investorit ovat halukkaita tulemaan Hämeenlinnaan – mutta kunnalla, kaupungilla on kaavoitusvalta. Se pitää käyttää eteenpäin katsoen.

      Sari

      • avatar Kyllästynyt sanoo:

        Torinaluspysäköinnillä ei ole mitään tekemistä Hämeenlinnan tulevan kasvun kannalta. Pelkkää sanahelinää nuo loputtomat visiot ja nyt viimeisimpänä oikein elinvoima. Turha lukea tarkoitushakuisesti laadittuja selvityksiä – on ne tosin tullut luettuakin. Hämeenlinna apinoi muualla tehtyjä ratkaisuja sokeasti aina kymmenen vuotta jäljessä.

        Nythän tässä jännittää ainoastaan se, miten demareiden takinkääntö tapahtuu. Eiväthän täällä valtuutetut koskaan ole itsenäisesti ottaneet kantaa mihinkään vaan äänestävät ryhmyreitten käskyttämänä.

        Kaupunkilaiset eivät halua torinalusparkkia, se on selviö. Tämä yksipuolinen valmistelu, junttaus, proganda jne. raivostuttaa ja kyllästyttää. On se uskomatonta, että tätä Hämeenlinna-mallia ei saada poikki

  5. avatar Walkman sanoo:

    Kokdem linjalta ei kommentteja tähän blogiin, miksi?

  6. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Seppo, haluaisin kovasti uskoa tuohon äänestysnäkemykseesi, mutta kun luin, että torinalusparkkia tyrkytetään taas lautakunnalle, niin eiköhän ne takit ole jo käännetty.

  7. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Sarin&kumpp. velka- ja visiosuma sakkaa rankasti.
    Keskustan torinalusparkista on paisutettu
    elämää suurempi keissi,
    peruspalvelujen kustannuksella.
    Ko. proggiksen väkisinmyynti peittoaa jo aikakauslehtien
    puhelinmyyjän moraalitason.
    Riitta

  8. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    Viime aikojen liikehdinnästä ja ilmoitusliitteistä voi lukea lopputuloksen kohtuu varmasti. Vaikka käytetään kauniita korulauseita yhdessä päättämisestä, niin totuus on varmasti se, että demarileiriä on elinkeinoelämän ja kokoomuksen puolelta pehmitetty toriparkin kannalle jo hyvän aikaa ja vihreäthän visertelevät Hämeenlinnassa kokoomuksen kainalossa ikään kuin vanhasta muistista. Muitahan tähän ei ole tarvetta pehmittää, koska toriparkki rakennetaan taas sitten äänin 7-4.

  9. avatar Jussi sanoo:

    Wikipedian kuvaus suomenkielen sanalle ”visio”:

    ”Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan.

    Visio on myös osa yrityksen, aatteellisen yhdistyksen tai muunlaisen järjestön strategiaprosessia. Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy yhdessä tekemällä. Kun henkilöstö halutaan saada mukaan visiointiin, johdon tärkeimmiksi työkaluiksi nousevat tarinat ja kieli, joiden avulla luodaan innostusta. Tarinoiden voimaa hyödynnetään organisaatioiden visiointityössä vasta vähän. Tämä on eräs syy siihen, miksi visio on jäänyt monissa tapauksissa pelkäksi hokemaksi, jolla ei ole käytännön merkitystä.

    Alun perin visio on tarkoittanut näkyä tai harhanäkyä, erityisesti uskonnollisessa tai huumavilla aineilla saavutetussa hurmostilassa koettua.”
    _______________________________________________________________________________
    Sarin linkkaama ”keskustavisio” aukeni minulle heti paljon paremmin. Se mihin tyhjä keskusta kaipaa pysäköintihallia ei auennut.

    Asukkaat kustantakoot asukaspysäköintinsä ihan itse. Sama pätee myös työnantajiinkin. Ei muillekaan kaupungissa toimiville yrityksille veronmaksajat kustanna työntekijöiden pysäköintiruutuja. Asiakaspysäköintiin paikat keskustassa riittävät oikein hyvin. Kukaan esim. apteekissa asioiva autoilija ei ole niin pösilö että ajaa autonsa torinlaidalle (VAPAASEEN) MAKSULLISEEN ruutuun, kun kaikissa muissa apteekeissa pysäköinti on maksuton! Keskusta tulee autioitumaan entistä enemmän jollei paikkoja oikeasti muuteta kiekkopaikoiksi. Ihan turha jauhaa Kulmalan teesiä ”villistä pysäköinnistä” tai ”ilmaisen pysäköinnin aika on ohi”.

    Edellisen kerran pysäköintiratkaisulla oli julmeton kiire ennen Goodmanin avajaisia. Nyt on viimeinen takaraja edessä. Kuntavaalit. Nykypäättäjien pelkona lienee, että päätöksen pääseekin tekemään sellaiset henkilöt joilla on vielä järjen palo jäljellä…

    • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

      Hämeenlinnan visiosta kirjoitetaan strategiapaperissa:
      ”Hämeenlinna on historiastaan elinvoimaa ammentava, kaunis ja kodikas kulttuurikaupunki Suomen sydämessä”
      En tosin löydä tuosta mitään visiota, tahtotilaa, johon strategia voisi johtaa. Minusta se tuntuu pikemminkin Hämeenlinnan nykytilan kuvaukselta. Hämeenlinna on tuota jo nyt. Itse soisin vision olevan jotain tavoiteltavaa ja strategian siihen houkuttavaa.

      Mitä tämän ketjun pysäköintiteemaan tulee niin Hämeenlinnasta etelään taitaa tuo kiekkopysäköinti olla päivän sana. Palveluliiketoiminnassa on havaittu, että jotkut hyvinkin pienet maksut saattavat olla kynnys itse palvelun käyttämiseen. Enkä ole aivan varma oppiiko kuntaorganisaatio yrityksen ja erehdyksen kautta tässä pysäköinti asiassa, kokijaksi kun kunnasta ei ole. Organisaatioiden oppiminen on aikalailla erilaista kuin yksilöiden, valitettavasti.

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Viisi tosiasiaa keskustan pysäköintiratkaisusta, miksi pitkäaikais- tai asiointipysäköintipaikkoja ei voida rakentaa samoihin laitoksiin velvoitepysäköinnin kanssa.

    Tosiasia 1:

    Keinuparkin paikan hinta oli n. 13.000 €/ap.
    Kaivoparkin paikan hinta oli n. 9.900 €/ap.
    Laitokset rakennettiin käytännössä puhtaasti velkarahalla.

    Hämeenlinnan pysäköinti Oy (jatkossa P Oy) ei pysty pitkä- ja lyhytaikaisesta pysäköinnistä saamillaan tuloilla maksamaan laitosten käyttö- ja korkokuluja, puhumattakaan pääoman lyhentämisestä.
    Ei, vaikka se saa tukea pääomakuluiltaan ”lähes ilmaisten” ulkoalueiden pysäköintituloista.
    Lainat 10,3 M€ ovat nyt lyhennysvapaalla 2018 asti, silti yhtiön kassavirta on negatiivinen = tulot eivät riitä käyttö- ja korkokuluhin.
    Yhtiö selviää nyt sillä, että se on saanut kassaansa paljon käteistä (lähes 2 M€) rasitepaikkojen myynnillä.
    Myytyjä rasitepaikkoja vastaavasta n. 1,7 M€ lainapääomasta se on kuitenkin lyhentänyt vain n. 600.000 €, ja syö loppua rahaa käyttömenoihinsa. Tuhon tie.

    Tosiasia 2:

    P Oy:n Inspiralle antama arvio keskustan pysäköintilaitosten lyhytaikaisen pysäköinnin tuotoista on räikeästi ylimitoitettu.

    P Oy arvioi esim. toriparkille 72 % käyttöasteen (klo 7 – 17 jokainen paikka olisi 72% eli 7,2 h käytössä 2 €/h 7 pv/vko, 365 pv/a).
    Tämä tarkoittaisi, että jokainen lyhytaikainen ap tuottaisi 11,61 €/ap/pv, 7 p/vko. Tällöinkin laitokset tarvitsisivat n. 9 M€ alkupääomaa.

    Seuraavassa vertailukelpoisten pysäköintilaitosten toteutuneita päivätuottoja/ap (luvut laskettu yhtiöiden vahvistetuista tilinpäätöksistä).

    Vaasa 841 paikkaa:
    2008: 3,65 €/ap/pv
    2009: 3,87 €/ap/pv
    2010: 4,23 €/ap/pv
    2011: 4,19 €/ap/pv
    2012: 4,65 €/ap/pv
    2013: 4,50 €/ap/pv

    Mikkeli 620 paikkaa:
    2012: 3,27 €/ap/pv
    2013: 3,29 €/ap/pv

    Kuopio 1280 paikkaa (joutui viime joulukuussa pääomittamaan yhtiötä 32,4 M€:lla, koska yhtiö ei selvinnyt edes koroista saati lyhennyksistä):
    2014: 5,20 €/ap/pv

    Kotka 500 paikkaa:
    2009: 2,18 €/ap/pv
    2010: 2,21 €/ap/pv
    2011: 2,50 €/ap/pv
    2012: 2,66 €/ap/pv
    2013: 2,95 €/ap/pv
    2014: 2,49 €/ap/pv

    Turkuparkki 600 paikkaa:
    2009: 1,94 €/ap/pv
    2010: 2,67 €/ap/pv
    2012: 2,13 €/ap/pv
    2013: 2,33 €/ap/pv

    Em. laitokset yhteensä keskimäärin:
    2008: 3,65 €/ap/pv
    2009: 2,84 €/ap/pv
    2010: 3,23 €/ap/pv
    2011: 3,56 €/ap/pv
    2012: 3,34 €/ap/pv
    2013: 3,40 €/ap/pv
    2014: 4,44 €/ap/pv

    Edellisestä nähdään, että P Oy:n arviot tuloista ovat n. kolminkertaiset muiden laitoksien toteutuneisiin tuottoihin nähden. Uskottavaa?
    Hämeenlinnan laitosten tuotot ovat tällä hetkellä jossain 1-2 €/ap/pv, eli näihin verrattuna P Oy:n arviot ovat n. kuusinkertaiset.

    Tosiasia 3:

    Edellisistä seuraten, pitkä- tai lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja ei voida rakentaa laitoksiin velkarahalla, koska pysäköintitulot eivät riitä korko- ja pääomamenojen kattamiseen.
    Vertailukelpoisissa laitoksissa on kaikissa se tilanne, että omistaja on joutunut pääomittamaan valtaosan laitoksen rakentamiskustannuksista, jotta yhtiöille ei tule korko- ja lainanlyhennysmenoja.
    Tämä tosiasia ymmärretään joko etukäteen, kuten useimmissa laitoksissa, tai jälkikäteen, kuten Kuopiossa kävi ja Hämeenlinnassa tulee käymään.

    Hämeenlinnalla ei ole tässä tilanteessa varaa laittaa 10 + 15-20 M€ pääomaa seisomaan pysäköintipaikkoihin.

    Tosiasia 4:

    On myös esitetty huolta siitä, miten P Oy:n kaupungille tulouttamien n. 850.000 € mittaritulojen käy.
    Mikäli keskustaan rakennetaan laitoksia, pysäköinnin siirtäminen niihin siirtää myös tulot niihin.
    Tosin, maksullisiin laitoksiin alkaa riittää asiakkaita vasta, kun Goodmanin kapasiteetti on käytetty tappiin.

    Eli, joka tapauksessa keskustan pysäköintilaitosten rakentaminen tulisi merkitsemään kaupungille merkittävää tulomenetystä, pääomakulujen lisäksi.

    Tosiasia 5:

    Velvoitepaikkojen rakennuskustannukset eivät sinällään ole kaupungin päänsärky. Rakentaminen / rahoitus eivät kuulu kaupungille, ja joka tapauksessa velvoitepaikkojen lunastajat maksavat kaikki viulut.
    Toki paikkojen menekin kannalta on suuri ero sillä, maksavatko ne 50.000 €/ap (vrt. yksiön tai kaksion hintaan), vai 10 – 20.000 €/ap.

    Ongelma syntyy, jos pitkä- tai lyhytaikaispaikkoja rakennetaan velkarahalla ja samoilla kustannuksilla samaan laitokseen velvoitepaikkojen kanssa.
    Edes vuoropysäköinnillä näitä paikkoja ei vain saada koskaan maksettua, ellei omistaja maksa vähintään 70-80 % rakentamiskustannuksista ja unohda rahoja yhtiöön pitkäksi, PITKÄKSI ajaksi.

    Tosiasia on, ettei Hämeenlinnalla ole varaa rakentaa pitkä- tai lyhytaikaispysäköintipaikkoja käytännössä minkään hintaisiin laitoksiin, vaan on löydettävä maantasoratkaisut.

  11. avatar Walkman sanoo:

    Laskento oli koulussakin aika mukavaa. Omeniakin laskettiin. Kun omenia on 5 kpl niin montako jää Pekalle kun Tiina saa puolet vähemmän kuin Jaakko joka sai kaksi? Lopputulos on aukoton ja todistettu oikeaksi. Omenat eivät lisääntyneet eivätkä vähentyneet. Oli koulussa niitäkin joille tämä ei auennut.
    Päätöksenteon välineenä laskento on verraton väline, parempi kuin uskonto.

  12. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Perustunee kaupungin omiin laskelmiin tämä väestönkasvu. (ennustajana lienee Milla Magia).Olen ymmärtänyt että samoihin ennusteisiin perustuu kaavoitettavien asuinrakennusten hurja määrä. Ajelin viime kesänä pitkästä aikaa mm Loimalahdessa ja ihmettelin tyhjien uusien asuntojen määrää. Joku viisas selvitti minulle, että koska rakennusliikkeillä on ”varaa” rakentaa asuntoja varastoon ja odottaa hintojen nousua, koska korot ovat lähes0 %. Lisäksi Hypoteekkipankin varoitukset mahdollisesta toisenlaisesta hintakehityksestä on helppo sivuuttaa olankohautuksella, Koska mm OP-ryhmän ja Nordean holvit pullistelevat voittovaroista (joka vuosi uusi ennätys), jotka pitäisi saada kiertoon. Ennustuksissa ei näy hyväpalkkaisia uusia työpaikkoja, joilla pystytään kalliit asunnot maksuun. Tosin pankkien harkittu ”kusetus” lyhennysvapaista lainavuosista on johtamassa siihen, että aikaamyöten perikunnat saavat omaisuuden sijaan velat maksettavikseen.

  13. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tässähän unohtui koko toriparkin tarpeettomuus. Minua ei kiinnosta paljon se maksaa(liian paljon) ja paljonko on mahdollinen käyttöaste. Kaupunki on elinkeino ja kaavoituspolitiikallaan ohjannut mittavan kauppakeskittymän Tiiriöön. Lisäksi tuli tämä Goodmanni. vaikutta että se tuo eloa viereisiin liikekiineistöin , missä LIDL ei ole vähäisin tekijä. Pitkästä aikaa asioin reskalla alkuvuodesta ja katselin centrumin kiinteistön alakuloa ja muistelin 70-80 lukujen menoa samoilla nurkin-suru tuli. Ilmeisesti vielä toimivat liikkeet ovat omistuspohjaisia-vuokralaisille löytyy parempia ”mestoja”. Siinä mielessä HML on CITY, että pankit ja vakuutusyhtiö, sekä virastot ovat keskustassa. Jos ne tarviivat toriparkin kaivakoot ”kuvettaan”-yhteiskunnan rahoitusta ei tarvita. Ehkä kokdemareilla on tiedossaan ”rehellinen”liikemies, joka lupaa keskustaan tuhansia työpaikkoja ja kymmeniä miljoonia keskustan kehittämisen. Kokemustahan on.

  14. avatar Kari Ahlqvist sanoo:

    Päivää

    Tuo Ilkkalan selvitys tuo P OY:n asiat aivan toisenlaiseen valoon, mitä sai KU:n Toriparkin mainoksesta. Asioita ei valehdeltu, mutta jätettiin oikeastaan kaikki talouden pitoon olennainen kertomatta. Kiitokset näistä, mutta voisitko vähän vielä tietämmättömälle selittää noita rasitepaikkoja ja niiden myyntiä.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Kaima,

      esim. asunto-osakeyhtiöllä on asemakaavan ja rakennusluvan mitoituksen mukainen velvollisuus järjestää autopaikkoja tontillaan. Puhutaan velvoitepaikasta. Jos yhtiö ei pysty tuota paikkaa järjestämään, se voi hankkia paikan muualta kohtuullisen etäisyyden päästä. Tällöin yhtiölle muodostuu ns. rasiteoikeus paikkaan jonkun muun alueella. Puhutaan rasitepaikasta.

      P Oy on myynyt Keinu- ja Kaivoparkista rasitepaikkoja mm. Verkatehtaalle, Viipurintien ja Keinusaarentien kulmassa olevalle toimistokiinteistölle ja Goodmanin korttelin asuintaloille. Käytännössä se tarkoittaa ikuisen pysäköintioikeuden myyntiä nimeämättömälle paikalle. Paikasta saadaan hinta, joka koostuu paikalle jyvitetyistä rakennuskustannuksista ja tietystä katteesta (korvaamaan menetettyä tulevaisuuden myyntituloa). Paikan lunastanut maksaa kuukausittaista pientä hoitovuokraa, ja lisäksi sitoutuu osallistumaan laitoksen peruskorjauskuluihin paikkojen suhteessa.

      Eli P Oy:lle tulee periaatteessa kerralla tilille paikan kustannukset + myyntikate. Kirjanpidossa tämä voidaan jaksottaa kymmenelle vuodelle tuloksi. Koska paikka ei sen koommin tuota rahaa korkojen tai pääomakulujen maksuun, tulee P Oy:n ko. laitoksen paikkaa kohti jyvitetty velka maksaa tässä yhteydessä pois.

      Nyt, koska P Oy:n tulot eivät riitä hoitomenojen ja korkojen maksuun, vaikka lainat ovat lyhennysvapaalla, se ei olekaan maksanut rasitepaikkoja vastaavia lainaosuuksia kokonaisuudessaan pois, vaan kattaa negatiivista kassavirtaansa näistä rasitepaikkojen myyntituloista. Temppu on mahdollinen niin kauan, kuin rahaa riittää kassassa. Noutaja tulee, kun lainojen lyhennykset alkavat, koska loppujen tuottoa tuottavien paikkojen tulot eivät riitä niiden omiinkaan lyhennyksiin, saati rasitepaikkojen lyhennyksiin.

  15. avatar Kriittinen veronmaksaja sanoo:

    On todellakin toivottavaa, että kaupungin hallituksen puheenjohtaja kommentoi myös Kari Ilkkalan antamia tietoja lyhytaikaisen pysäköinnin todellisten tuottojen ja HML Toriparkin tuotto-oletuksien eroista ja myös sitä, otetaanko tuotto-odotuksien paikkansapitävyys vielä tarkastelun alle?
    Hankevaihtoehtojen kannattavuuslaskelmaesityksissä (HML kaupungin sivuilla) lainojen korkotaso on merkitty todella alhaiseksi erittäin pitkälle takaisinmaksuajalle. Kuinka paljon lainojen todellinen korkotaso mahtaa olla todellisuudessa jonkuntasoisesta korkosuojauksesta huolimatta esim. 5-10 vuoden päästä, kun markkinakorot voivat olla nousseet esim. 5-6% tasolle nykyisen todella olemattoman korkotason sijasta? Nyt on jo kuulunut uutisia USA:n korkotason alkavista nostoista ja Euroopan korkotaso seuraa perässä aivan varmasti.
    Mihin perustuu, että HML Pysäköinti Oy:n ilmoittamat tuottoarviot voivat olla moninkertaiset verrattuna muihin kaupunkeihin, joissa parkkihallit ovat jo toiminnassa ja lukemat on laskettu toteuman perusteella?
    Meneekö asia niin, että HML poliittisten päättäjien taholta tuollaiset moninkertaisesti korkeammat tuottoarviolukemat hyväksytään hupsista vain ja vain todetaan, että kannattavuus- ja rahoituslaskelmien valmistelu on konsulttien ja virkamiesten vastuulla ja heidän antamiin lukemiin täytyy voida luottaa ilman kritiikkiä?
    Ilkkalan esittämien lukujen perusteella tulee siihen käsitykseen, että HML P Oy on ilmoittanut arvioidut tuottolukemat moninkertaisiksi joko tarkoitushakuisesti tukeakseen investointihankkeen käynnistymistä tai sitten P Oy:n tuottoarvioita ei mahdollisesti ole antanut tehtäviensä tasalla oleva henkilö. Pysäköintibisnes ei mitenkään voi olla HML:ssa noin paljon tuottavampaa kuin muuallla Suomessa, vai onko?
    OLISI MIELESTÄNI ERITTÄIN EPÄILYTTÄVÄÄ, jos kannattavuus- ja rahoituslaskelmia ei haluttaisi poliittisten päättäjien ja virkamiesten toimesta tarkistaa sekä päivittää laskelmien lukemia todellisuutta vastaaviksi, kun em. faktojen valossa on tuotu esille noin valtavia eroja HML P Oy:n antamissa luvuissa verratuna jo toteutuneisiin investointikohteiden kannattavuuslukemiin.
    Ihmettelen suuresti myös sitä hokemaa, että investointihankkeeseen ei mukamas tarvittaisi kaupunkilaisten verorahoja. Jos kaupunki päätyy lainaamaan rahaa hankkeen toteuttajalle esim. nollakorolla, on selvää, että kaupunki maksaa summasta koron itse, mikä menee siis veronmaksajien piikkiin. Vaikka kaupunki antaisi investointiin rahastoituja varojaan, niin silti lainaksi annetulle rahalle pitää laskea aika-arvo eli menetyn korkotuoton arvo. Rahalla on aina olemassa aika-arvo ja se kyllä kerrotaan jo koulujen oppikirjoissa. Pahinta on kuitenkin se, että vastaavasti korkomenon verran käytännössä leikataan kaupungin käyttökuluja esim. opetuksen tms. perustoiminnon osalta.
    Mielestäni HML kaupungin tekemät (vai konsulttien tekemät?) ja keskustavisioon kirjatut arviot keskustan asukasmäärän kehityksestä=parkkipaikkojen tarpeen kehityksestä ovat mielestäni todella pahasti ylimitoitettuja. Kyllä tähän kaupunkiin tarvitaan ensin uusia työpaikkoja ja työnantajia, jonka jälkeen alkaa muuttamaan myös uusia asukkaita. Silti kaikki uudet asukkaat eivät halua tai edes voi muuttaa asumaan keskustan alueelle.

    Lopuksi toivon, että myös HML kaupungin taloudenpidossa palataan järkevämpään toimintaan ja lopetetaan rahan suoltaminen toinen toistaan älyttömimpiin hankkeisiin, joiden uskotellaan parantavan HML:n vetovoimaa. Valtakunnan tasolla ”fantastisen” velaksielämisen pahimmat vaiheet ovat onneksi loppumassa vaalien myötä ja siellä on palattu lopulta järkilinjalle. Nyt nämä paikalliset ”fantastiset” velkaantumisen puolestapuhujat pitäisi saada myöskin järkiinsä, mutta se taitaa hoitua vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa.

  16. avatar Beobachter sanoo:

    Torinalusparkki kaikin mokomin rakennettakoon, jos sen pääosaltaan, so. vähintään 70…75%’sti omistavat, rahoittavat ja lainat takaavat yksityiset torin ympäristössä tai muualla sijaitsevat kiinteistöt ja että kaupunki sitoutuu enintää 25…30%’iin rahoituksesta tai lainoista. Mutta mihin parkkilaitosta tarvitaan, kun HML’n kaupallinen toiminta on menneillä ratkaisuilla sijoitettu Tiiriöön ja viimeksi moottritien päälle Goodmanniin. Engelinrannan uusille asunnoille toriparkki on autatmatta liian kaukana. Ei sieltä kukaan asuntoja osta, jos auton säilytyspaikka on 300…400m päässä. Asiassa on viitattu Mikkeliin. Siellä toria ympäröivät isot tavaratalot ja erikoistavaraliikkeet ja tori on kaupungin aito keskusta. Mikkelissä parkin omistaa 84%’sti yksityiset torin tuntumassa olevat kiinteistöt kaupungin osuuden ollessa vain 16% ja siellä edullisesta maaperästä johtuen 600 paikan 2-kerrosparkin investointi oli vain luokkaa 13M€. Lahdessa, Kuopiossa ja Vaasassa toria ympäröivät kauppaliikkeet. Yllä avaajan selvittämänä Suomessa rakennettujen torinalusparkkien keskitulo on 2014 ollut 4,44 €/paikka/vrk. Jos HML’ssa 550 paikan parkissa toteutuisi sama, vuosimyynti olisi 891000€. Oletetaan, että investointi on 28M€. Pääomaskustannus, olettaen hyvin pitkän 20v poistoajan on, jos rahoituksesta 70% olisi lainaa edullisella 3% korolla, olisi 1988000€ (josta poisto 1400000 ja vpo korko 588000). Näin laskien HML’n torinalusparkki olisi 1097000 €/a tappiollinen. Ja tämäkin on optimistinen arvio sen vuoksi, että HML’ssa tuskin päästäisiin noiden muiden maanalaisparkkien 4,44 €/paikka/vrk keskimyyntiin. Tappio olisi paljon suurempi. Toivottavasti HML’n valtuutetut heräävät ajattelemaan asiasta realistisesti eivätkä tee raskasta virhepäätöstä.

  17. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Ko. keissin mielenkiintoisin juttu on tapaus Kiemunki.
    Jos Iisakki pitää lupauksensa, jonka antoi vaalikahinoissa,
    ettei kannata torinalusparkkia,
    on pakko antaa hälle pojot poliitikkona.
    Olen antanut itselleni kertoa,
    jot Pasi Vesala on kuulemma taputellut
    kulisseissa ”pakettiin” valmiiksi myönteisen kantansa,
    – rakentamisen puolesta.
    Torinalusparkki tulee olemaan demareiden kohtalonkysymys,
    tiedän ettei kenttä rakentamisen kannalla ole.
    Puhutaanpa ja buukataanpa julkisuudessa sen puolesta
    minkä tasoista puppua tahansa.
    Riitta

  18. avatar Kari Ahlqvist sanoo:

    Huomenta

    Kiitokset taas Kari Ilkkalalle – nytpä tiedän mikä on rasitepaikka ja ymmärrän nyt senkin että kun näkkileivästä on reväisty pala pois, siitä ei ole enää vatsan täytteeksi. Ihmetyksekseni lautakunta äänesti toriparkin kumoon äänin 9-2. Käyköhän nyt niin että KH käppäilee lautakunnan yli ja pakoittaa lautakuntaa järjestämään uuden äänestyksen jossa äänet menevätkin sitten 2-9. Minusta on kyllä kohtuullisen selvää ettei kuihtuvan keskustan yrittäjiltä löydy resursseja tuon parkkiluolan rahoitukseen, jotenka veronmaksajat maksavat lystin, rakennettiin se sitten mihin tahansa.

  19. avatar Pasi Vesala sanoo:

    Tervehdys
    Olen karttanut näitä HS:n ”mielipidepalstoja”, mutta vinkistä tulin katsomaan, kirjoittiko Nyqvist oikeasti niin että minä a) olisin toriparkin kannattaja ja b) minut olisi taputeltu kuliseissa?
    En tiedä kuinka monessa yhteydessä olisi pitänyt kanta vielä esittää, mutta Nyqvistin teksti on täyttä puppua!

    Toivotan teille kaikille hyvää kesää.

    T: Pasi Vesala, Yhlan pj.

  20. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Kerrankin voin kiittää,
    jot siunattu olkoot ryhmäkuri&HäSa blogit!
    😀
    Riitta

  21. avatar Olavi Romppanen sanoo:

    Päevee

    Enhän minääkään muuten näitä seuraa mutta kun vinkkiä sain. Järki käteen nyt näissä – se on selvää ettei kaupungin talous kestä 30 miljoonan lisävelkaa, ja yksityiseltä puolelta siihen apuja tuskin nimeksi saadaan.

  22. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Yhdyskuntalautakunnan äänestystulos noudattaa pitkälti sitä jakaumaa, mikä on ollut näkyvissä heti siitä hetkestä, kun tällä kertaa torinaluspysäköintiä alettiin suunnitella. Ensimmäisessä julkisessa tilaisuudessa raatihuoneen valtuustosalissa tuli jo heti tämän vuosikymmenen alussa esiin se, että kannattajia on vain kokoomuksen vähemmistössä sekä vihreissä.

    Yksikään ei ole livennyt mihinkään suuntaan mielipiteissään, mutta muutama jääräpää eri tahoilta on yrittänyt ajaa asiaa osin surkuhupaisesti ja epäuskottavasti monia eri teitä. Monta vuotta on mennyt hukkaan ja kaupungin vanha keskusta on jatkanut alamäkeään. Mielestäni tästä voi syyttää sitä ympäristöä kuulematonta pientä vähemmistöä, joka on mielessään rakentanut kaupungin elinvoiman ja kehityksen virheellisesti pysäköinnin (lue toripysäköinnin) varaan.

    Kehitys lähtee nyt heti liikkeelle, kun nyt kaupungin hallitus ja sitten valtuusto päätyvät yhdyskuntalautakunnan kanssa samaan järkevään lopputulokseen. Toivon, että päätös tulee olemaan näissä molemmissa yksimielinen ja kaupungin keskustaa lähdetään kehittämään sen vahvuuksien ja Hämeenlinnan omaleimaisuuden kautta.

    Olisikohan nyt kerrankin niin, että enemmistö on oikeassa.

  23. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Valitettavasti näitä kaksilla rattailla ajavia kaupungissamme riittää,
    puolueeseen katsomati.
    En ole ollenkaan varma lopputuloksesta,
    en myös siitä,
    vaikka enemmistö olisi oikeassa,
    – jotta vihdoin oikeus voittaisi.
    Katsotaan, kun ko. keissi on läpäissyt kh:n ja valtuuston, miten käy.
    Vanha sanonta pitää näämmä tässäkin edelleen paikkansa,
    ”Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”
    Riitta

  24. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    Kuten todettu, pysäköintilaitoksen kustannuksissa ongelma eivät ole velvoitepaikat, vaan kaupungin maksettaviksi jäävät pitkä- ja lyhytaikaispysäköintipaikat. Toriparkin matikka on aivan jäätävää: vaikka tilaajajohtaja Salorannan markkinoima 300 paikan varaus olisi muuttunut lopullisiksi velvoitepaikoiksi (ehkä Mikä-Mikä-maassa, mutta ei tässä ulottuvuudessa), olisi kaupungille jäänyt 250 kpl paikkoja á 50.000 € = 12,5 M€. Sellaisiin meillä ei ole varaa.

    Kiitän omasta ja Pro Hämeenlinnan puolesta Pasi Vesalaa hyvässä yhteistyössä tapahtuneesta valmistelusta. Yhdyskuntalautakunnan äänestysluvut kuvastavat hyvin terveen lautamiesjärjen osuutta päätöksentekijöissä, ainakin tässä asiassa. Se ja hyvä valmistelu antavat perustellun syyn uskoa, että ratkaisu kestää kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

    Siltä ajalta kun olen itse seurannut Toriparkin valmistelua, täytyy todeta sen olleen systemaattisinta, pitkäkestoisinta, härskeintä ja älyllisesti epärehellisintä vedätystä, mitä olen ikäväkseni joutunut todistamaan.

    Pari esimerkkiä:
    – montako korkeasti koulutettua konsulttituntia ja varmasti jo kuusinumeroinen määrä euroja on käytetty selvityksiin, todisteluun ja jopa ”taloudelliseen analyysiin”, mutta ei olla saatu selville (kun ei ole haluttu saada), paljonko verrokkiparkit tuottavat, ja mikä on niiden pääomarakenne? Itseltäni siihen meni nettona muutama tunti ja muutama kymppi omaa rahaa.
    – suorastaan huvittavia ovat argumentit, joissa pysäköintilaitos sopii mukisematta yhteen, siihen kalleimpaan paikkaan, jotta Toriparkki vaikuttaisi kohtuulliselta, mutta on kaupunkikuvallisesti täysin sopimaton sijansa itään tai länteen. Helpful hint: maanpäällisen pysäköintilaitoksen ei TARVITSE näyttää marsilaiselta rangaistussiirtolalta – sen ei tarvitse näyttää edes pysäköintilaitokselta.

    Lautakunnan päätös kestäessään mahdollistaa myös keskustan pysäköinnin kehittämisen sekä kaupungin talouden että kivijalkatason yritystoiminnan kannalta kestävällä, asukasystävällisellä tavalla. Hämeenlinnan kaltainen sittenkin pieni kaupunki hyötyy eniten modernin jaetun tilan konseptin mukaan kehitetystä keskustasta.

  25. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    Huomenta

    Heti alkuun Häsan korjaus, äänet jakautuivat 8-2, yhden kokoomuslaisen äänestäessä tyhjää. Kiinnitin huomioni niinikään aamuisen lehden palstoilla huomattavan kiukkuisen Martti Töttölän(vihr) artikulaatioon pysäköinnin tiimoilta.

    Töttölä ihmettelee jutussa, että miksei asiantuntijoiden näkemyksiä nyt oltu lautakunnassa huomioitu ja miten hänen kantansa toriparkin puolesta perustuu näiden asiantuntijoiden kantaan. Hieman tuosta Töttölän ulostulosta kokoomuslaisen käsikynkässä tulee sellainen olo että herra on puollustuskannalla. Töttölä ei vain näytä huomioivan kannanotossaan melko olennaista osaa asiassa laisinkaan, elikä tuota rahoituspuolta.

    Kun on suuri uhka että nämä P OY:n 10 miljoonan vanhatkin velat kaatuvat verotettavien ikeeksi, niin tuntuu suoranaiselta hulluudelta lisätä tätä tuskaa vielä 30 miljoonalla uutta velkaa.

  26. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    YLE hämeen mukaan yhlan päätös ei ollut valtuuston tahdon mukainen, josta syystä asia palautui KH:lle. Onkohan KH:n 8-3 nyt sitten myöskin vastoin valtuuston tahtoa. Veikkaan muuten että demareiden kanta on seuraavassa valtuuston kokouksessa toriparkille myönteinen.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Huomenta Jarmo,

      olen aivan rauhallinen sen suhteen, että Toriparkki on nyt taputeltu manan majoille.

      Helppoa tai halpaa ei tule minkään laitoksen rakentamisesta, mutta suurin pommi lienee purettu.

  27. avatar Kriittinen veronmaksaja sanoo:

    HML kaupunginhallituksen pj. tai muut kokoomuksen ryhmän muut edustajat eivät ole tietääkseni kommentoineet edes millään tavalla mm. Toriparkin selkeästi epärealistiselta näyttäviä kannattavuuslaskelmia. Lähes kaikki muut tahot ja henkilöt olivat ymmärtäneet hankkeen olevan liian kallis ja riskialtis, esitettyjen talouslaskelmien olevan ilmeisen epärealistisia ja sitoutuneen yksityisen investointirahoituksen merkittävän osuuden puuttuvan edelleen. Näyttää siltä, että kokoomuksen edustajat ovat ainoa merkittävä poliittinen ryhmä, joka pitää esitettyjä kannattavuuslaskelmia edelleen realistisina ja luotettavina mm. Toriparkin lyhytaikaisen pysäköinnin tuottavuusarvioiden osalta, vaikka laskelmissa esitetyt tuotot ovatkin liioitellusti moninkertaiset verrattuna vastaaviin toimivinnassa oleviin laitoksiin muissa kaupungeissa ja siihen, että velkaosuuden rahoituskulut on arvioitu tulevina vuosina epärealistisen pieniksi. Olen tähän asti luullut, että erityisesti kokoomuksen riveissä pitäisi olla osaamista talouselämän alueella, jolloin myös he olisivat kyseenalaistaneet ”asiantuntijoiden” tekemät epärealistisilta vaikuttavat laskelmat ja vaatineet heti päivitettyjen kannattavuuslaskelmien tekemistä. Toisaalta, asia näyttää onneksi ratkenneen järkevällä tavalla eli KH:ssa hyväksyttyyn pysäköintiratkaisuun ei enää kuulu Toriparkin rakentaminen.
    HML Pysäköinti Oy tulee mitä ilmeisemmin tarvitsemaan lisää kaupungin taloudellista tukea jo lähivuosina nykyisten parkkihallien velkataakan vuoksi. Kuten Kari Ilkkala kirjoitti jo aiemmin, Pysäköinti Oy joutuu jo nyt käyttämään osan rasitepaikkojen myynnistä saaduista kertatuloista päivittäisen toimintansa pyörittämiseen, vaikka yhtiön tulosta eivät vielä rasita edes nykyisten investointien poistot ja lainalyhennykset. Jos ko. yhtiössä toimittaisiin tavanomaiseen liike-elämän tapaan, niin tuloslaskelmasta ei jätettäisi poistoja ja velan lyhennyksiä alkuvuosina merkitsemättä vuosikausiksi, kuten nyt ”pakkoraossa” on jouduttu tekemään. Tälläinen toiminta on aivan selkeää tuloslaskelman keinotekoista parantelua, mikä kylläkin kostautuu myöhempien vuosien tuloslaskelmissa, mutta taitaa valitettavasti tulla silmille vasta seuraavien kunnallisvaalien jälkeen (jos yhtiön käyttövarat riittävät siihen asti). Pysäköintiyhtiön merkittävä taloudellinen ongelma on siis laitettu muutamaksi vuodeksi ”maton alle” piiloon.
    Pysäköintiyhtiö joutuu käsittääkseni pyytämään kaupungilta lisää taloudellista tukea aivan lähimpinä vuosina, koska muutoin yhtiö ei tule selviämään edes nykyisistä velvoitteistaan. Jos uudet pysäköintiratkaisut heikentävät tulevina vuosina Pysäköinti Oy:n taloustilannetta edelleen nykyistä pahemmaksi, niin kaupunki joutuu omistajana ”lapioimaan” merkittävästi rahaa yhtiöön sen pystyssäpitämiseksi.

  28. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    Huomenta

    Lueskelin aamukahvin seuraksi tuota Sari Raution tarinointia ja tuli mieleeni että kun päätökset nuijitaan yleensä KH:ssa äänin 7-4, niin se on sitten siinä ja se on sitä demokratiaa, mutta annas olla kun päätös on nuijittu jo kahteen kertaan yhlassa ja KH:ssa, mutta kun päätös ei kokoomusta miellytä, niin asia viedään vielä valtuustoon. Jos päätös pysyy samanlaisena, niin vieköhän kokoomus asian seuraavaksi EU:n ratkottavaksi. hah sanon minä

  29. avatar Walkman sanoo:

    Pysäköinnin teoriaa ja olettamuksia.

    Oletetaan että, kuviteltuun toriparkkiin tulee 550 autopaikkaa. Kari I viittaa blogissaan 25.5.2015 P Oy:n olettamukseen 72 % käyttöasteesta. Tämän pohjalta Kari I on laskenut jokaisen paikan tuottavan 11,61 euroa / pv lyhytaikaisesta pysäköinnistä.

    Jos tuntiveloitus on 2 euroa / h niin siitä seuraa olettamus, että jokaisella paikalla käy päivän aikana n. 6 autoa. Jos toripysäköinnin tila on 550 ap niin toriparkissa käy klo 7 – 17 välisenä aikana 3300 autoa. Tämähän on silkkaa olettamusta ja teoriaa. Jotkut ovat pidempiä aikoja ja toiset taas lyhyempiä aikoja. Jokaisen tunnin aikana tulee laskelman mukaan toriparkkiin 330 autoa, eli 1 auto aina 11 sekunnin välein 10 tunnin ajan klo 7 -17 välisenä aikana.

    Olettamuksen ja teorian pohjalta vaikuttaa siltä, että toriparkkiin suorastaan jonotetaan sisäänpääyä.
    Parkista tulee myös ulos 330 autoa tunnissa johonkin osaan kaupunkikeskustaa, teorian ja olettamuksen mukaan. Tarkemmat laskelmat selviävät vuoden kuluessa siitä kun toriparkki on otettu käyttöön. Sunnuntaiset ruuhkat toriparkissa minua kuitenkin hieman ihmetyttää.

Paluuviitteet
Katso mitä muut sanovat...
  1. […] kirjoittamastani Hämeen Sanomissa julkaistusta mielipidekirjoituksesta, joka löytyy myös tästä (klik). Kirjoitin kaikkien saatavilla olleisiin faktoihin […]

  2. […] kirjoitin elinvoimasta mm. näin […]



Jätä kommentti

css.php