KAUPUNGIN TALOUDEN KAIKKI KIVET ON KÄÄNNETTÄVÄ

Kirjoitus on julkaistu 13.06.2015 Kaupunkiuutisten mielipidepalstalla:

LinnanInfra-liikelaitoksen jatkosta esitetään kovin tunteenomaisia mielipiteitä. Tosiasia kuitenkin on, että LinnanInfran hoidettavana oleva toiminta sisältää varovaisestikin arvioiden 20 – 30 prosentin tehostamismahdollisuuden. Rahassa tämä tarkoittaa 3,7 – 5,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alueurakointia ja alihankintaa esimerkiksi Tieliikelaitokselle Lapin vaativissa oloissa tehneenä tiedän, mistä puhun.

Muiden muassa Vasemmistoliitto pelkää, aivan aiheesta, ulkoistamisen haittoja. Niissä palveluissa, joissa kaupunki on alueensa markkinoiden ainoa tilaaja, ulkoistamisella harvoin saavutetaankaan etuja. LinnanInfran kohdalla ongelma on juuri se, että toiminnasta jo lähes puolet on ulkoistettu, mutta hirvittävän tehottomasti. LinnanInfra käyttää näet liikevaihdostaan 47,5 prosenttia eli lähes 9 miljoonaa euroa ulkoisten palveluiden ostoihin. Toimintaa seuraavat alan asiantuntijat tietävät, että yhtä hyvin voisi heitellä satasia tuuleen Turuntien sillalta.

Syy kokonaisuuden tehottomuuteen ei suinkaan ole LinnanInfran työntekijöissä tai alihankkijoissa. Sen sijaan koko ketjua vaivaavat johtamisen, suunnittelun, projektoinnin, sopimusosaamisen, aikataulutuksen, ostamisen ja valvonnan puutteet.

Lääkkeeksi tarjotaan tilaajan osaamisen vahvistamista, mikä onkin kehityksen ehdoton edellytys kaikissa vaihtoehdoissa. Tilaajan vahvistaminen tarkoittaa väkisin myös henkilöstökustannusten nousua, joka tulisi sekin kattaa LinnanInfran toiminnan tehostamisella. Aikaa tavoitteiden saavuttamiseen tarjottaisiin kolme vuotta. Ongelma on, että tätä toimintaa nyt ei vain voi organisoida tehokkaaksi näin – kolme vuotta tarkoittaa vain 10 – 15 hukkaan heitettyä miljoonaa.

Lisäksi ketjusta puuttuu halu ja sen myötä kyky todelliseen, riittävän nopeaan muutokseen. Konkreettinen esimerkki tästä saatiin vuoden 2015 tilausbudjetin ja LinnanInfran palvelusopimuksen teon yhteydessä. Sopimukseen kohdistettiin säästötavoite, joka oli vain 2,5 prosenttia LinnanInfran toimintamenoista. Vastaus oli pyrkimys toteuttaa koko säästö kunnossapidon laatutasoa laskemalla. Miten voimme kuvitella saavuttavamme kolmessa vuodessa 20 – 30 prosentin tehostumisen, jos 2,5 prosentin säästö vuodessa saavutetaan vain tekemällä vähemmän ja huonommin?

Inframme ja rakennuksemme rapistuvat. Jaamme jo nyt ja jatkossa vielä enemmän järjetöntä niukkuutta lapsille ja nuorille, terveyteen ja toimintakykyyn sekä ikäihmisille, elämänlaadusta nyt puhumattakaan. Olemme reilusti ylittäneet kaupungin taloudellisen kantokyvyn tuottamattomilla elinvoimainvestoinneilla niin, että peruspalveluinvestointeihin eivät rahat enää riitäkään.

Päättäjinä meillä ei yksinkertaisesti ole oikeutta läträtä miljoonia tehottomaan toimintaan, jos vaihtoehto on käytettävissä. Nopealla, päättäväisellä toiminnalla rahaa jäisi myös työntekijöiden muutosturvan asialliseen hoitamiseen. Kolmen vuoden päästä rahaa ja tilaisuuksia uudelleensijoituksille ei ole enää senkään vertaa kuin nyt.

13 kommenttia artikkeliin “KAUPUNGIN TALOUDEN KAIKKI KIVET ON KÄÄNNETTÄVÄ”
  1. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Esimerkkinä taas koulurakennuksen korjaustyö, siis HYK:n Tuomelan koulu.
    * Onko tilaaja osannut tilata remontinaikaisen sadesuojauksen?
    * Onko sadesuojaus toteutettu ajallaan ja toimivana?
    * Onko rakennuseristeet ja seinärakenteet kastuneet? Onko näitä jouduttu kuivattelemaan tai purkamaan ja vaihtamaan?
    * Miten rakennusvalvonta on toiminut tämän kohteen korjausrakentamisen kanssa?
    * Onko tilaajavastuu toiminut tässä kohteessa?

    Siis ihan rakennuttamisen perusasioihin vastausta kaipaa ja odottaa Seppo Mäkinen

  2. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Näin se osittain on. ”Syy kokonaisuuden tehottomuuteen ei suinkaan ole LinnanInfran työntekijöissä tai alihankkijoissa. Sen sijaan koko ketjua vaivaavat johtamisen, suunnittelun, projektoinnin, sopimusosaamisen, aikataulutuksen, ostamisen ja valvonnan puutteet.” Syy on nimittäin työntekijöissä ja alihankkijoissakin. Kaikkinainen johtaminen ja valvonta on helpompaa ja kustannuksia säästävää, jos työntekijät ja alihankkijat ovat ammatti-ihmisiä ja omaavat ammatti-ihmisen työmoraalin. Ikävää, niin asia ei aina ole. On työnjohdolle raskasta ja turhauttavaa käydä joka ainut työrupeama tarkastamassa.

    En tiedä kenelle kaupungin organisaatiossa kuuluu esim. Lammin matonpesupaikan ylläpito. Kysymys on pienestä asiasta, mutta hoitotasoa ei voi enää laskea, on parempi sulkea koko ns. ”palvelu”. Nykyisellään äärettömän kallista tehtyyn työhön nähden. Viime vuonna keskellä kesää kyseisellä paikalla oli monen viikon katkos, kun vettä ei tullut muuta kuin ajoittain taivaalta. Tosin paikan hoitovastuussa oleva henkilö sanoi puhelimessa asian olevan korkeimman kädessä. Itse vuosikymmeniä vesien pumppauksessa mukana olleena voin sanoa, että veden tulo on aina ollut matalimman kädessä.
    Tänä vuonna kaupunki oikein lehdessä kertoi matonpesupaikan olevan auki. Auki tuo paikka tosiaankin oli, mutta vettä odoteltiin taas monta viikkoa. Kuluneella viikolla sitten kraanoista alkoikin vettä tulla. Tosin muuten tuo pesupaikka on melkoisessa töryssä.

    Varsinaisesti valvonnan puutteesta, tilatun työn vastaan otossa, kertoo Hämmen Sanomissa viikolla ollut kuva Kantolan heinäpellon heinämaan reunojen viimeistelytyöstä. Siirtonurmipalat oli kuvan mukaan heitelty vähän sinnepäin ja käytävän reunus täysin viimeistelemättä. Kylvönurmikkoa tehdessä tuo käytävän reunus viimeistellään vasta nurmettumisen jälkeen, mutta siirtonurmea tehdessä se hoidetaan nurmen istutuksen yhteydessä. Tuon kuvan mukaan puutteita on ollut sekä urakoitsijan työn toteutuksessa, että tilaajan valvonnassa. Eihän se nyt tosin heinäpellolla niin tarkkaa ole kuinka ne käytävien reunat on, mutta toivottavasti se on otettu huomioon työtä tilattaessa ja hinnoitellessa.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Sunnuntai-iltapäivää,

    Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Hämeen Sanomien toimittaja Iisakki Kiemunki on opastanut, ettei pidä uskoa kaikkea mitä lehdessä lukee.

    Uskomattomalta kyllä vaikuttaakin perjantain 12.6. Hämeen Sanomien juttu Nahkuri-patsaan palauttamisesta paikoilleen. Jutun mukaan patsaan siirto LinnanInfran varikolle ja takaisin maksoi 5.000 €?!

    Katsotaanpas… siirtomatka Palokunnankadulta Suosaarentielle on äbaut 3 km, ajoaikaa kuorma-autolle kertynee kaupunkiliikenteessä max. 10 minuuttia sivu.

    Verolliset hinnat voisivat olla luokkaa:
    – nosturilla varustettu kuorma-auto 1,60 €/km ja 66,00 €/h (sis. kuskin)
    – apumies 35,00 €/h (jutun kuvan mukaan patsasta siirsi kolme miestä…)

    Matkaa kertyi 4×3 km = 12 km eli kustannus 19,20 €.
    Lopulla 4.980,80 eurolla saisi nosturiauton kuskeineen ja sille kaksi kaveria lähes viikoksi.
    Siirtämään patsasta 3 km.

    Uskomatonta, eikö totta?

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo sinun laskelmasi on osapuilleen ja jonkin verran provosoiva. Uskomatonta se ei ole.
      Mitä kaikkea tuo patsaan siirtokustannus sisällään pitää ei näy laskelmassasi. Pintapuolisesti laskettuna asia lienee noin, mutta todellisiin kustannuksiin nähden ei.
      Ensiksi tuo kuorma-autohan ja kuljettaja ei ole odottamassa keikkaa tuolla patsaan lähtöpaikalla, joten kustannuksia saattaa tulla hiukan lisää.
      Miten sitten lienee siirtotyön aikainen vakuutus? Se ei missään tapauksessa sisälly nosturilla varustetun kuorma-auton listahintoihin. Melko kallis tuollainen vakuutus varmaan on. Kuljettaja mikäli on ammatti-ihminen ei lähde noilla taksoilla patsaita siirtelemään. Siinä ei saa pää patsaalta pudota missään vaiheessa, kuljettaja korvaa, jos sattuu niin käymään.
      Onhan se omituista, että patsaan kuljetus maksaa, mutta nuo vastuut siinä sen aiheuttavat.
      Eikö ole kuitenkin yleensä ainakin Suomessa omituista, että ihminen matkustaessaan kaupunkibussissa ei maksa matkastaan kuin euron pari, mutta kuoltuaan häntä kuljetetaan erikoisajoneuvolla liki patsaan kuljetustaksoilla, siinä ei niin pään katkeaminenkaan kaulasta enää haittaisi.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Moi Antti,

        tietysti huomioin kuorma-auton edestakaiset matkat hakiessa ja palauttaessa. Se ei ole tässä lainkaan se pointti.

        Kuljetusliike ei ota vaaranvastuuta tällaisessa keikassa, vaan se ja vakuutusvelvollisuus kuuluu patsaan omistajalle. Se ei tälle keikalle montaa kymppiä maksa.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          En minäkään tuota pointiksi sanonut, mutta laskelmasi kuljetuksista mitään tietämättömälle antaa väärän kuvan.
          Löytyy kuljetusliikkeitä, jotka ottavat vaaranvastuut tuon tyyppisissä kuljetuksissa, välttämättä vakuutusvelvollisuus ei kuulu patsaan omistajalle. On kuljetusliikkeitä, jotka tekevät tuollaisen työn ns. avaimet käteen periaatteella ja jos tilaaja on ajan tasalla hän ainakin pyytää tarjousta saadakseen edullisimman vaihtoehdeon esille.
          Mikä tuossa sitten on se pointti?
          Mikäli tuo siirto Karin laskelmien mukaan on todellinen, niin silloin mielestäni pointti on se, että kaupunginvaltuuston jäsen vaatii siirtokustannukset hyväksyneen virkamiehen, tai työsuhteessa olevan henkilön selvityksen. Tuon jälkeen kaupunginvaltuuston jäsen on velvollinen tarvittaessa esittämään veronmaksajalle factat, millä perusteella patsaan siirto tuli maksamaan mitä sitten tulikin.
          Nyt ei tietenkään pidä vedota siihen, ettei kaupunginvaltuuston jäsen voi vaatia kaikilta kaupungin virkamiehiltä tai työntekijöiltä tilivelvollisuutta. Pykälä pykälältä tuo selvitys on saatavissa veronmaksajalle eli kaupunginvaltuutetun äänestäjälle saatavissa.
          Pidän tätä asiaa sen verran tärkeänä, että sähköpostitse pyydän äänestämääni henkilöä vaatimaan vastuullisilta henkilöiltä selkeän kustannuslaskelman kyseisestä tehtävästä.

  4. avatar Matti sanoo:

    Äläs nyt Kari hintoja ryhdy polkemaan.

    Ehkä 5k€ on ”hiukan” yläkanttiin, mutta on 19,20 € myös alakanttiin.

    Toisaalta jos joku on tehnyt 5000 € sis. alv. sopimuksen patsaan siirrosta, niin eipä tule yllätyksiä. Kokonaisurakka nähkääs.

    Toivomus:
    Linna- Infra voisi käydä poistamassa Aurinkoisen Autokeskuksen mainoksen pylonista. Tilalle voisi laittaa mainoksen Ahveniston maauimalasta. On hieno!!!!

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Matti,

      ei tässä hintoja poljeta, keikasta ei vain saa kilometripohjaista liksaa tuon enempää. Loppu tulee auton ja miesten tuntihinnoista.

      Jos taas on tehty viiden tontun kokonaisurakka patsaan 3 km siirrosta, niin tämä juttu on juuri oikeassa paikassa…

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ilkkala on oikeassa, kuntien työnjohdossa on paljon osaamattomuutta ja ammattitaidottomuutta. Varsinkin jos on nostettu ”pomoksi” pitkän ja nuhteettoman työuran perusteella. Lisäksi vanhastaan ei valioaines hakeudu ko tehtäviin (ulkopuolinen). On vain tärkeä näyttää että minä päätän ”tosta vain”. Syynsä on tietysti työntekijöissäkin-on hyvä ”jurnuttaa”, koska ei ole juurikaan pelkoa potkuista. Tosin 45 työuran aikana kohtasin myös työnjohtoa yksityisellä puolella, joilla ei ollut minkäänlaisia työnjohtajaominaisuuksia. Siellä pelasi varsin pitkälle kaveruussuhteet, kun tehtiin valintoja.

  6. avatar kriittinen veronmaksaja sanoo:

    Herätys arvoisa kaupungin poliittinen- ja virkamiesjohto pitkän kesälevon jälkeen!

    Veronmaksajana haluaisin ehdottomasti tietää, mitä välittömiä ja pidempiaikaisia toimenpiteitä kaupungin poliittinen johto on päättänyt alkaa toteuttaa Linnan Infran hoitamien toimintojen kustannusten leikkaamiseksi lähivuosina? Onko toiminnan tehostamisen ja kustannusten leikkaamisen onnistumiseksi nimetty esim. jokin yrityksen johdon lisäksi ja tueksi erillinen projektiryhmä ja ketkä henkilöt työryhmään mahdollisesti kuuluvat? Onko tavoitelluille kustannussäästöille jo asetettu tulos- ja aikatavoitteet? Tärkein kysymys on mielestäni se, onko Hämeenlinnan päättäjillä olemassa toiminnan tehostamiseen riittävän vahvaa poliittista tahtoa ja vahvaa johtajuutta? Nyt on näytön sekä toiminnan paikka hyvät poliittiset johtajat!

    Kuten Kari Ilkkala pohjatekstissään kirjoitti, v. 2015 Linnan Infran tilausbudjettiin oli tehty vain 2,5 % kustannusten leikkaus ja sekin oli ajateltu saavuttaa vain vähentämällä tehtäviä töitä! Mielestäni tälläistä säästötavoitelukemaa ei olisi saanut edes hyväksyä budjettiin, kun yhtäaikaisesti tiedetään kokonaissäästöpotentiaalin olevan kymmenien prosentin luokkaa. Tälläinen onneton esitys olisi pitänyt palauttaa takaisin Linnan Infran johdolle uudelleen käsiteltäväksi. Ulkopuolisen selvityksen perusteella säästöpotentiaali on siis huomattavan suuri, mutta asiassa Hämeenlinnan kaupungin taholla ja paikallisessa mediassa vallinneen lähes täydellisen hiljaisuuden perusteella voisi kuvitella, että ongelmaa ei olisi enää olemassa tai se yritetään vaieta kuoliaaksi. Eihän asia ole vain näin, eihän?

    Mielestäni useiden kaupungin toimintojen yhtiöittäminen on osoittautunut turhaksi ja myös hukatuksi toimenpiteeksi. Nämä yritykset eivät toimi edelleenkään vapailla markkinoilla ja sen vuoksi mitään erityistä lisäarvoa toiminnassa ei ole saatavissa pelkästään muuttuneen yhtiömuodon vuoksi. Jos jotain hyötyä yhtiöittämisestä halutaan saada, on yhtiöiden toiminnan tavoitteena oltava niiden toiminnan ja tuloksen merkittävä kehittäminen ja lisäksi asiakkaidenn tarpeiden parempi huomioon ottaminen. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla yrityksen johdon valmistelemat toimintasuunnitelmat ja haasteelliset tehokkuus- ja tulostavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseen pitäisi pyrkiä oma-aloitteisesti ja ensisijaisesti ilman johdon ulkopuolista holhousta. Tehtävien ja tavoitteiden määrittelyä pitää tietenkin ohjata ja valvoa poliittisen ja virkamiesjohdon toimesta, varsinkin jos toiminta ja kehitys eivät tapahdu tavoitteiden mukaisesti.

    Toisaalta kaupungin toimintojen yhtiöittäminen on aiheuttanut varmastikin tiettyjen kustannusten nousua, mm. henkilökustannusten osalta. Muodostetuissa yhtiöissä palkkatasoa on nostaa nostaa ylöspäin aiempaa vapaammin monella eri tavoin. Jokaiseen yhtiöön on täytynyt nimittää oma johtajisto, esim. toimitus- talous-, tekninen- ja henkilöstöjohto, jolloin monien entisten päälliköiden ja johtajien palkkataso on voinut nousta huomattavasti näiden nimikemuutosten ansiosta. Yhtiöiden tehtävänimikkeiden nykytilanteesta saa hyvän käsityksen katsomalla netistä kaupungin omistamien yritysten henkilöstön yhteystietoja, jolloin eräiden yritysten kohdalla voi havaita valtaosan henkilöstöstä olevan jonkin toimintojen tai vastuualueen johtajia, päälliköitä tai johtavia erityisasiantuntijoita. Ns. tavanomaisella tehtävänimikkeellä työskentelevää henkilöstöä ei mahdu tälläisten yritysten palkkalistoille enää montaakaan henkilöä.

  7. avatar Jukkis sanoo:

    Komppaan edellistä. Esimerkiksi sopii hyvin tämä Engelinranta Oy. Olisi mukava tietää minkä suuruista palkkaa yhtiön toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho nauttii, ja erityisesti minkälainen työpäivä johtajalla on. Mitä hän siis tekee päivittäin palkkansa eteen?

  8. avatar Jaakko sanoo:

    Olen ihmetellyt samaa kuin julkkis. Mitä ihmettä Engelinranta OY:ssä tehdään vuosikausia, kun ei ole edes kaavaa vielä. Arvotaanko siellä erilaisia vaihtoehtoja vai yritetäänkö kenties jo kalastella uusia asukkaita vaikkei ole minkäänlaista valmista edes suunnitelmissa. Jostain muistan kuulleeni että n. 300 tuhatta on Engelinrannan vuosittainen budjetti, jonka maksamme me veronmaksajat. Tämähän on tätä tuttua Hämeenlinnan kaupungin avointa tiedotuslinjaa.

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jaakko & kumppanit!

    Mitäkö Engelinranta Oy:ssä tehdään?
    Nostetaan kohtuuttoman kovaa palkkaa kuten kaikissa muissakin kaupungin yhtiöissä, tehtävästä joka on saatu, ei kokemuksen eikä ammattitaidon, vaan hyväveli verkon kautta.
    Kyllä siinä kova homma on, ainakin asianosaisten mielestä!

Jätä kommentti

css.php