KOULUPELIAPPELSIINI – ELI MITEN SAIRAIDEN HUVIEN JÄLKEEN TULEE PITKÄ ITKU

https://www.youtube.com/watch?v=y9RyWMbw79s

Arvoton näytelmä taas kerran

Ensimmäinen näytös 12.09.2016

Maanantaina 12.9.2016 Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään mm. kaupungin uudesta toimintamallista, joka astuu voimaan 1.6.2017 lukien.

Uusi Hämeenlinna -tavoitteet ovat:

  1. Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset,
  2. Elinvoimainen asumiskaupunki,
  3. Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous

Em. tavoitteita ryyditetään mm. seuraavilla yleislinjauksilla:

  • Hämeenlinna on jokaisen asukkaan oma kaupunki.
  • Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia lisätään erityisesti palvelutuotannossa.
  • Vuoropuhelu asukasryhmien kanssa on tärkeä osa toimintamallia.
  • Toiminnan läpinäkyvyyttä lisätään.
  • Kaupungin toiminta perustuu ihmisiin- niin kuntalaisiin, työntekijöihin kuin yhteistyökumppaneihin
  • Kaupunkilaisille luodaan mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä oman ja muiden hyvinvoinnin eteen.
  • Tiedon ja uudenlaisten toimintatapojen avulla kaupunkilaiset voivat itse vaikuttaa asioihin entistä vahvemmin. Toimintamalli luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Eikö ole mahtavaa – teiltä kysytään, teitä kuullaan, te vaikutatte, yhdessä tehdään?!

Toinen näytös 13.09.2016

Seuraavana päivänä tiistaina 13.9.2016 Lasten ja Nuorten lautakunta kokoontuu päättämään varhaiskasvatuksen ja alakoulujen palveluverkosta.

Päätösesitys on, ettei Miemalan, Ortelan eikä Myllymäen alakouluja peruskorjata, vaan ne korvataan Visamäkeen rakennettavalla koululla ja siirtämällä Ortelan oppilaat Tuomelaan.

Lisäksi Ahveniston, Kaivokadun, Birger Jarlin kadun ja Torikadun päiväkodit myös loppuisivat.

Valtava määrä lasten, vanhempien ja opettajien perusteltuja, koulujen lakkautusta vastustavia mielipiteitä sivuutetaan kahdella lauseella:

Palveluverkkokysymykset herättävät aina ymmärrettävästi voimakkaita tunteita niin huoltajien kuin myös henkilöstön keskuudessa. Näin on tässäkin tapauksessa.

Pelkistäessään 47 sivua kuntalaisten kannanottoja heitä koskevaan asiaan ”voimakkaiksi tunteiksi”, esittelijä käytännössä käskee koko asianosaisten porukkaa haistamaan p….n ja pyyhkimään jäljet valtuuston juuri edellispäivänä todennäköisesti hyväksymällä uudella toimintamallilla. Mutta ei olla esittelijälle vihaisia, hän tekee vain niin kuin käsketään.

Esitetyn ratkaisun perustelut

Perustelut ovat, että uudisrakennusvaihtoehdossa lautakunta säästää pääomavuokrissa n. 800.000 € vuodessa ja investointi on 3,3 M€ eli alle 7% pienempi kuin peruskorjausvaihtoehdossa.

Perustelu on surkea, mutta yksi asia siitä selviää aukottomasti:

Mihin kaupungin ylin johto on valmis investoimaan 3 M€, ja mihin ei?

Lyhyellä tähtäimellä peruskorjausvaihtoehto voi näyttää uudisrakentamista kalliimmalta, koska peruskorjausinvestoinnit on poistettava nopeammassa aikataulussa kuin uudisrakennusinvestoinnit. Peruskorjauksen jälkeen kiinteistöjen tulisi kuitenkin olla kunnossa, jossa niiden seuraava peruskorjaus on yhtä kaukana, kuin uudisrakennuksen ensimmäinen peruskorjaus. Tällöin investointi- ja peruskorjauseurot ovat rakennuksen elinkaaren kannalta saman arvoisia.

Mihin katosi rakennusten elinkaaritarkastelu? Aijjuu, eihän sitä ole koskaan ollutkaan…

Esittelijän ehdotuksessa ei ole myöskään huomioitu mm. seuraavia kustannuseriä:

  • Visamäen alueelle rakennettava koulu vaatii melunsuojausta, uuden alikulun moottoritien alitse sekä tie- ja katujärjestelyjä. Kaikkiaan alue ei sovellu koulurakentamiseen moottoritien läheisyyden vuoksi.
  • Uudisrakennusvaihtoehdossa väistökustannukset ovat peruskorjausvaihtoehtoa suuremmat.
  • Tilapalvelut joutuu kattamaan saamatta jäävät pääomavuokrat joko hakemalla kaupungilta enemmän
    avustusta tai tinkimällä edelleen lisää hoidosta, kunnossapidosta ja vuosikorjauksista.
  • Käytöstä poistetut rakennukset eivät katoa minnekään, vaan rasittavat kaupunkia vielä paljon ja pitkään.

Merkille pantavaa on myös se, että esim. Ahveniston päiväkodin peruskorjauslaskelmassa uuden rakentamisen neliöhintana käytetään yli 3.000 €/m2, kun uudisrakennuksissa neliöhintana käytetään 2.350 €/m2. Uudisrakentamista ja peruskorjausta ei voi verrata, ellei kummassakin käytetä samaa uudisrakentamisen neliöhintaa. Ainakin korjausvastuukerroin tulisi ilmoittaa.

Kaiken kaikkiaan tilaajapäällikön esitys on erittäin tarkoitushakuinen. Käytännössä vaihtoehdot ovat lähes kustannusneutraalit, ja kysymys on siitä, millainen sanoma kaupunkilaisille halutaan lähettää.

Itse rakennettu ansa

Kun lautakunta joutuu vertailemaan eri palveluverkkomalleja kaupungin omalle liikelaitokselleen maksamien pääomavuokrien perusteella, on syytä tarkastella lähemmin, millaisen ansan kaupunki on surkean kiinteistönpidon ohella itselleen rakentanut. Mistä koostuu tämä pääomavuokra?

Pääomavuokra

Kaupungin palveluiden, kuten koulujen ja päiväkotien vuokranantaja Linnan Tilapalvelut -liikelaitos perii kiinteistöistä hoitovuokran lisäksi ns. pääomavuokraa, jolla on tarkoitus kattaa sekä poistot että kunnossapito- ja korjausvastuut.

Ajatus korjausvastuiden perimisestä vuokrassa on sinänsä oikea. Pitkäaikaisesti sovellettuna rakennukset pysyisivät kerätyillä rahoilla terveellisinä ja turvallisina käyttää, eivätkä perus- tai korvausinvestoinnit aiheuttaisi järjettömiä heittoja pääomavuokriin ja tarpeetonta sotkua esim. Lasten ja Nuorten lautakunnan talouteen.

Korjausvastuuta on vuokralaisilta eli eri lautakunnilta peritty vuoden 2011 alusta lukien useita miljoonia vuodessa. Käytännössä tästä rahasta ei ole kuitenkaan päätynyt latin latia kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoon tai vuosikorjauksiin, vaikka raha näkyy lautakuntien käyttömenoina. Miksi?

Korvaus peruspääomasta

Alkaen vuodesta 2011, kaupunki on joka vuosi perinyt Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselta 5.968.000 € korvauksena peruspääomasta. Kuntalain esitöiden mukaan peruspääoman korvauksen tulisi vastata kunnan pitkäaikaisen rahoituksen hintaa, joka Hämeenlinnassa on suojauksineen n. 2 – 2,2%.

Tilapalveluilta perittävä korvaus on yli nelinkertainen eli 8,81 % (tilausbudjetissa lukee 9%, mutta tämä onkin hämeenlinnalaista matikkaa).

Suomeksi, kaupunki perii budjettinsa paikkaamiseksi Tilapalvelut -liikelaitokselta pois sen rahan, jonka tämä kerää lautakunnilta tilojen kunnossapitoon ja korjauksiin!

Kone käy nyt takaperin!

Kaupungin kannalta järjestely on nollasummapeliä, mutta lautakuntien käyttömenoja se rasittaa, ja paljon.

Jyvitettynä pääomavuokraa maksaville neliöille (2014 taso), korvaus peruspääomasta on n. 3,2 €/m2/kk!

Koska rahaa ei käytetä tarkoitukseensa, vaan kerätään takaisin kaupungille, on siitä ainakin tuo 2,2% ylittävä osuus eli 2,4 €/m2/kk liikaa. Esimerkiksi Ortelan koulussa tämä tekee laskennallisesti yli 38.000 € vuodessa eli yli 26 % kokonaisvuokrasta.

Tähän asti korvaus peruspääomasta on ollut kiinteä summa kiinteästä peruspääomasta. Jos nyt vaikka Lasten ja Nuorten lautakunta säästää vähentämällä vuokraamiaan neliöitä, Tilapalveluiden kaupungille maksettava korvaussumma ei siitä laske.

Kone käykin nyt takaperin:

  • Tilapalvelut ei kerää pääomavuokraa maksaakseen korjauksia, vaan maksaakseen kaupungille korvauksen peruspääomasta.
  • Lautakuntien talous rasittuu ja ne kokevat tilansa kalliiksi, koska hinnassa on ilmaa, jota vastaan ne eivät saa mitään. Esim. Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalveluita pidetään kalliina – no on ne kai näin laskettuna kalliita!Oman tuotannon hintaa pidetään keinotekoisen korkealla, jotta palveluiden hankkimista yksityisiltä voidaan paremmin perustella – ja etenkin demarit seuraavat katseella, kun heitä hoopotetaan.
  • Kun lautakunnat vähentävät kalliiksi kokemiaan neliöitä, Tilapalvelut ei voi siirtää saamatta jääneitä pääomavuokria muiden vuokriin, vaan joutuu kattamaan erotuksen muusta toiminnasta.
  • Lisäksi Tilapalveluille jää tyhjien kiinteistöjen poistot ja peruslämpö katettaviksi.

Lopputulos:

  • Mitä enemmän lautakunnat ”säästävät”, sitä vähemmän Tilapalveluilla on rahaa kunnossapitoon ja korjauksiin, sitä surkeammaksi tilat käyvät, ja sitä varmemmin ne päätyvät purkuun.
  • Lautakunta näyttää säästävän, kaupunki ei todellakaan säästä.

Kaupungin talousahdingon syyt

Syitä ahdinkoon on käytännössä yksi: ylimitoitetut, kaupungin kestävän kehityksen ja taloudenpidon kannalta turhat ja jopa vahingolliset investoinnit. Ne ovat kasvattaneet velkojen lisäksi myös käyttömenot tasolle, jota on käytännössä erittäin vaikeaa sopeuttaa laskevaan tulotasoon.

Jokainen voi mielessään listata lähes loputtoman jonon tällaisia investointeja tai muuten rahaa syöviä mustia aukkoja.

Sairaan hauskaa on pidetty koko 2000-luku – nyt on pitkän itkun vuoro.

Kaupungin nyt notkahtava verotulotaso on seuraus eikä syy, ja toimii vain kriisin laukaisimena. Notkahdus on johdonmukainen tulos tehdyistä valinnoista ja ihmisten arjen yhä hankalammaksi tekemisestä. Seurauksena kaupungin väestömäärä pysyy samana tai supistuu, mutta heikkenee rakenteellisesti veronmaksukyvyltään. Veronmaksukykyisimmät ihmiset voivat valita missä asuvat, eivätkä muuta Hämeenlinnaan tai muuttavat pois.

Tämä näkyy paitsi kuntaveron tuotossa, joka laskee nyt 1,2%, mutta erityisesti yhteisöveron tuotossa, joka romahtaa lähes 20%.

Yksi syy yhteisöveron laskuun on se, että paikallisten yritysten liikevaihdon siirtyessä isojen kauppaketjujen liikevaihtoon, iso osa yhteisöverosta karkaakin sen jakoperusteiden vuoksi muualle. Miksiköhän vuonna 2015 kävi näin verrattuna vuoteen 2014???

Vastaavasti, alempien tuloluokkien heikkenevä ostovoima ei enää kannata paikallisia yrityksiä.

Tuleva ei naurata

Kokdemin nykyisellä politiikalla ei ole enää mitään mahdollisuuksia korjata suuntaa niin, etteivätkö valtion sedät ja tädit tule muutaman vuoden päästä kylään.

Pidettäisiin heitä odotellessa edes täällä vielä asuvista huolta, ovat töissä sitten missä tahansa.

37 kommenttia artikkeliin “KOULUPELIAPPELSIINI – ELI MITEN SAIRAIDEN HUVIEN JÄLKEEN TULEE PITKÄ ITKU”
  1. Mahdottoman hyvä analyysi tilanteesta!

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Tämähän kuulostaa ihan demokraattiselta päätöksenteolta!

      Yksi esittää asiaa ja toinen heti perään komppaa, ”kannatetaan” ja homma selvä päätetään hyväksytyksi jos vastaväitteitä ei ilmene salissa.
      Jos ilmenee, niin sitten keskustellaan , väitellään, riidellään, mustamaalataan muut ja kun homma on viety päätökseen niin äänestetään siitä yhdestä ainoasta vaihtoehdosta..

      Ja thats it.. päätetty.

      Ja kaikkein parasta asiassa on se että kansalaiset maksaa, tuli sitten Susi tai Karhu…

    • avatar Anne H-L sanoo:

      Kari olet ottanut hyvän teeman väestömäärän laskun tai samana pysymisen. Miten tulisi lisätä vetovoimaa Hämeenlinnaan on hyvä aihe pohdittavaksi. Hämeenlinnasta on lähtenyt työpaikkoja esimerkiksi Länsi-Suomen Huoltorykmentin lakkauttamisen myötä, jokista vähenevää työpaikkaa kohti nelinkertainen määrä kuntalaisia ”pois muuttaa” alueelta näin teoreettisesti tarkasteltuna.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Uusi toimintamalli astuu voimaan 1.6.2017. Viisaat poliitikot tekevät näämmä pösilöimmät päätökset tänä vuonna, ikään kuin se ei koskisi tulevaisuutta. Jos pesää siivoavat jotkut muut kuin nykypäättäjät voivat he sanoa mainoksen sanoin ”En se minä ollut se oli Pirkka”. Luulisi, että ne päättäjät, jotka ovat kunnan tähän jamaan ajaneet eivät nukkuisi öitään kunnolla ei nyt eikä tulevaisuudessa. Jos ei ymmärrä, että on tehnyt jotain väärin ja yrittää korjata sitä ns vippaskonstein on lopputulos yleensä vielä karmeampi. Tätä kohti ollaan Hämeenlinnan utopiakaupungissa menossa hyvää vauhtia. Mutta onhan luvattu että kaupungin työntekijöiden työpaikat on turvattu oli työtä eli ei.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jatkan vielä edelliseen. Olin pitkiä aikoja ns jälkilaskennassa. Esimerkinomaisesti, jos johonkin oli budjetoitu 1000€ saattoi llopullinen kustannus olla vaikka 1700€ kun kaikki mahdolliset sivukulut joita ei etukäteen huomioitu otetaan huomioon. en käy tätä enempää avaamaan, mutta jos jotain halutaan on tapana tehdä arvio niin kevytrakenetiseksi kuin mahdollista. Tämä pätee nimenomaan rakentamiseen.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ruutukaavassa on ollut päivähoitoa vuodesta 1931.

    Kuvitellaanpa Engelinrantaa vuonna 202?, jolloin ensimmäinen talo on markkinoinnissa.

    Hämeenlinnaan muuttoa harkitseva lapsiperhe innostuu, että hienoa, asunto ihan keskustassa linja-autoaseman vieressä, ei tarvita autoa! Hmnjamnjamnjaa, missäs on lähin päivähoitopaikka?

    Vaihtoehto 1: Okei, vien tenavat Birger Jaarlin kadulle ja olen bussissa puoli tuntia myöhemmin, toimii!

    Vaihtoehto 2: Eiku hei, jos lähden aamulla kävelemään tenavien kanssa Kaurialaan, minulta menee reissuun tunti ennen kuin olen takaisin dösäasemalla. Jos me tarvitaan joka tapauksessa auto, niin täytyy löytyä halvempi paikka, kun nuo autopaikatkin on järjettömän kalliita tuolla…

    Kenen me toivomme / kuvittelemme muuttavan keskustaan? Onko kaikki tarkoitettu eläköityneille? Rakennetaanko Engelinrantaan ensiksi päiväkoti odottelemaan lapsiperheitä, vai rakennetaanko päiväkoti sitten kun siellä asuu tarpeeksi lapsiperheitä? Kumpaakaan ei tule tapahtumaan…

    • avatar Voiko mäyräkoiran luontoon päästää sanoo:

      Jos nykyiset merkit pitävät paikkansa on virkamiesten tavoitteena lisätä yksityistä varhaiskasvatusta. Ikävää vain, että varsinaiset hallinnolliset kulut jäävät edelleen kaupungin harteille – kunnan tehtävä kun on valvoa ja järjestää kuntalaistensa varhaiskasvatuspalvelut. Jos yksityinen järjestää täysin julkisen kanssa vastaavaa kelpoisuusehdot täyttävää, pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta – ei hintavertailussa voi olla eroa muussa kuin seinissä! Yksityisillä palveluntarjoajilla on yhä enemmän pyritty lisäämaan alle kolmevuotiaiden hoitoa – hyvä niin. Edelleen kuitenkin erityisvarhaiskasvatuksen kaatuvat kunnalle ja haluanpa nähdä sen yksityisen, joka tulee järjestämään lasten ympärivuorokautista hoitoa…

  5. avatar erkki terälä sanoo:

    Karin analyysi näyttää jälleen kerran, miten tärkeää on, että saamme erilautakuntiin edustajiksimme muualla kuin yhteiskunnan suojatyöpaikoissa leipänsä tienaavia, ( tienanneita) ihmisiä. Mitä korkeammassa virassa ihminen on käytellyt toisten rahoja, sitä kauemmas on häneltä kadonnut suhteellisuuden taju niiden suuruuteen. Jouduin aikoinaan kiistaan levyseppä urakoitsijalla teettämäni työn hinnasta ja selittäessäni sitä
    enson tytäryhtiön paikallisjohtajalle, hän kysyi paljonko levyseppä sitten laskutti, kun vastasin, että 1400 mk, sain vastaukseksi pilkallisen hymyn ja kommentin ” ai minä luulin neljätoistatuhatta ”

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Lammilla seisotetaan vanhaa vanhainkotia lähes tyhjillään, kun nykyajan vanhukset eivät pääse kyseisestä rakennuksesta riittävän ripeästi ulos. Kymmeniä vuosia vanhukset pääsivät tuosta rakennuksesta tarvittaessa ulos, he tosin olivat oppineet liikkumaan omin avuin lapsesta lähtien.
    Samaan aikaan suunnitellaan hyvinvointikeskusta lähelle, sitä ei kukaan kerro mitä lähelle. Hyvinvointikeskusta suunnitellulle ahtaalle tontille esitellään kaupungin virastoissa kaavamuutosta, jotta keskus voitaisiin hyvillä mielin rakentaa. Samat suunnittelijat (virkailijat, poliitikot) eivät ota mitään kantaa mitä vanhalle vanhainkodille tehdään. Sitä kuulemma vuokrataan, mutta kenelle ja mistä ripeäkinttuiset vuokralaiset, siitä ei ole kaavoituksessa mainintaa. Lasten käyttöönkään tuo rakennus ei sovellu, nykyajan päivittäinen liikuntamääritys saattaisi ylittyä, joten ylirasituksen takia rakennus ei sovellu lasten käyttöön. Lämmitys siellä talossa lienee pakko pitää päällä.
    Vanha vanhainkoti ei oikeastaan sovellu kenelläkään, se on on niin kaukanakin, eteläpäädystä on talon mitta pohjoispäätyyn, se on Lammin kokoisessa kaupunkitaajamassa liian pitkä matka.

  7. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Hartolassahan tehtiin hienoja vanhustentalo-ratkaisuja viime vuonna..

    Mitäpä mieltä olette.

    Hartolan keskustan tuntumassa oleva vanhusten palvelutalo muutettiin terveyskeskukseksi ja vanhukset siirrettiin asumaan entisen terveyskeskuksen viereen rakenneltuun uuteen kompleksiin ja lisätilaa vanhuksille saneerataan vanhan terveyskeskuksen tiloista.
    No saunaa tai muuta sen kaltaista ei rakenneta nyk. vanhustentaloon, vaan vanhusten(jotka kykenevät) pitää käydä saunassa uuden terveyskeskuksen tiloissa.. Homma varmaan hoitunee taksikyydillä asukkaiden itse maksamana? Samoin on asia jos vanhus tarvitsee lääkäriä, lääkäri ei pääse terveyskeskukselta käymään vanhustentalolla vaan vanhuksen pitää mennä taksilla tms. terveyskeskukselle, siis sinne keskustaajamassa olevalle entiselle palvelutalolle..
    Uuteen terveyskeskukseen saneerattiin tilat lääkäreille, mutta lääkäriä ei Hartolassa ole paikalla kuin muutamana päivänä viikossa, niinä päivinä jolloin lääkäriä ei ole, täytyy mennä Sysmään ja jos ei silläkään ole, niin Lahteen ja kohta varmaan kun SOTE juomingit saadaan päätökseen ja se toteutuu, niin ehkä Helsinkiin tai Tampereelle…

    Hirmu mielenkiintoisia yhtälöitä.

    Jos aikoo sairastua Hartolassa, niin ei pidä kovin akuuttiin sairauteen sairastua, ainakaan viikonloppuna , eikä edes torstain-perjantain aikana, sillä voi tulla pitkä reissu, kun pitää etsiskellä paikkaa jossa saisi vaikkapa pikaista hoitoa pään suonitukokseen tms vakavammanpuoleiseen lastentautiin.

    Tai jos vaikka sattuu liukastumaan viikonloppuna ja katkaisemaan jalkansa tai kätensä, niin eikun meneppä vaan Lahteen PÄKSin polille, odottelemaan ja istuksimaan räkätautipotilaiden sekaan imemään viiruksia vielä lisätaudiksi…

    Pelottaa……..

  8. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Taisi päättää lasten ja nuorten lautakunta sittenkin toisin. Eli koulut korjataan ja uudisrakennusta ei tule. Odotan kiinnostuneena, mikä on seuraava siirto tässä pelissä, joka on jatkunut jo pitkään.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Huomenta,

      niin teki, yksimielisesti vielä. Lasten ja nuorten lautakunta kykenee itsenäiseen asioiden arviointiin silloin, kun se vain saa oikeaa tietoa. Esim. lukioverkkosekoilussa oli vahvat voimat liikkeellä huolehtimassa siitä, että lautakunta ja jopa valtuusto pidettiin pimennossa eri ratkaisujen todellisista edellytyksistä ja seurauksista.

      Ruutukaavan tyhjentäminen päivähoidosta on silti dramaattinen vetovoimavirhe, jonka korjaaminen tulee kalliiksi. Vastuu jää aina veronmaksajille.

      Jos pitäisi lyödä viskiveto, peli ei päättynyt loppuvihellykseen, vaan kaupungin johto ottaa päätöksen hallitukseen. Se veto olisi miellyttävä hävitä, mutta kh:n pöydän ympärillä istuu porukkaa, joka kykenee ohittamaan minkä tahansa tosiseikaston. Joka ei ole kh:n päätöksentekoa itse kokenut, ei voi ymmärtää mistä puhun – jos johonkin asiaan on olemassa typerin ja vahingollisin mahdollinen ratkaisu, asiat etenevät sitä kohden vääjäämättä kuin mustan aukon vetämänä. Kokkarit tekee niinkuin Isosuo haluaa ja demarit niin kuin Iisakki haluaa. 7-4 tai 8-3,

  9. avatar Lasse sanoo:

    Lautakunnalta inhimillinen päätös, ja kaupungin maineen ja vetovoiman kannalta myöskin viisas ratkaisu. Ilkkalan tavoin veikkaan valitettavasti että kie-tio kävelee hallituksen kalosseilla päätöksen yli – näinhän meneteltiin muunmuassa Ruunumyllyn koulu-asiassa ja monessa muussa. Näyttää usein siltä että ohjakset ovat parin, kolmen ihmisen käsissä koko kaupungissa, eikä valitusoikeutta ole. Diktatuuria, urkkijoita ja ilmiantajia, toisinajattelijoiden diskriminointia ja tiedotusvälineiden suvereeni käyttö vallanpitäjien pyrkimysten pönkittämiseksi. Pitäisikö kaupunki nimetä nyt Pohjois-Hämeenlinnaksi ?

  10. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro!
    Lanulalle iso kiitos itsenäisestä ja inhimillisestä
    päätöksestä!
    Katsomostakin katsottuna, on selvää, että
    kh:n klikki miettii parhaillaan päät punaisina,
    miten kaataa lanulan kauaskantoinen päätös.
    Kunnallisvaalit ovat vahvasti henkilövaalit,
    on mielenkiintoista seurata, miten suuren riskin tulevat
    tietyt ehdokkaat ottamaan, jos kävelevät yli
    yhteisen edun – jälleen kerran.
    Riitta

  11. avatar Walkman sanoo:

    Jos ko. lautankunnan päätös muutetaan kaupungin johdon toimesta ehdotan ko. lautakunnan lopettamista ja miksei myös muidenkin lautakuntien. Kun kaupungin johdossa on ylivertainen tieto, taito, äly ja ymmärrys niin miksi enää pitää lautakuntia jarruttamassa hyvää pöhinää ja kehitystä.

  12. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Walkman!
    Siihenhän nämä yli-ihmiset ovat ”pöhinällään”
    pyrkineet viime vuodet monin silmänkääntö-tempuin,
    pissimällä yhteiseen nuotioon…
    Riitta

  13. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    No mutta hei,

    on tässä vielä toivon kipinä…

    Uskon kaupunginjohdon ottavan lanulan päätöksen itselleen ja jyräävän sen. Viskivedon lyöjiä ei ole ilmoittautunut, mutta perheen sisäinen skumppaveto on päällä (vaimo vieläkin uskoo, ettei kukaan olisi niin tyhmä…).

    Koska kh:n pöydän ympärillä MIKÄÄN ei ole niin tärkeää, kuin osoittaa että persut yleisesti tai Kari ja Lulu erityisesti ovat väärässä, tai eivät kuitenkaan oikeassa, tai ainakaan enempää oikeassa kuin kokdem, tai vaikka olisivat oikeassa niin ei sitten kuitenkaan tehdä kuten ehdottavat, koska kokdem, niin EHKÄ vain osoittaakseen minun olevan väärässä, eivät otakaan lanulan päätöstä.

    Skumppapulloveto vaimon kanssa on diili, jossa voin vain voittaa…

  14. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Kari!
    Tuo loppu-päätelmä käväisi minunkin mielessäni.
    Jospa puolueissa myös pohditaan,
    olisikohan järkevintä jossakin mutkassa vaihtaa
    pomo, kuin hävitä koko kentällinen.
    Iloitse siis siitä ettet ole Pohjois-Koreassa,
    täällä toisinajattelijat vain hyllytetään.
    Riitta

  15. avatar Susanna sanoo:

    Niin veikkaan minäkin, että kaupunginhallitus ei jätä tätä tähän. Ja äänestystulos menee juuri niikuin aina – tai siis niinkuin ennustit 🙁

  16. avatar Tapsa sanoo:

    Olinpa muuten melkoisen yllättynyt, kun lukaisin tämän päiväisen KU:n, jossa käsiteltiin valtuuston kokouksen sisältöä. Yllättynyt siksi, kun vertailin Hämeen sanomien vastaavaa selostusta kokuksen kulusta. Häsan kannanotossa kun ei mainittu halaistua sanaa kokouksessa käsitellyistä taloudellisista ongelmista mm. kantolan tapahtumapuiston, pysäköintiyhtiön ja linnan kehityksen osalta. Häsan jutussa pyöriteltiin ainostaan hallintouudistusta ja muuta liirunlaarumia. Tällainen ongelmien salailu on kyllä Hämeenlinnan keskeisimmältä tiedotusvälineeltä anteeksi antamatonta. Jutun kirjoittanutta Sari Oksalaa on taatustu ohjeistettu ennen jutun kirjoittamista.

  17. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lueskelin minäkin tänpäivästä Kaupunki-Uutista, nyt kun niitä taas saa Lammilla. Keskiviikon lehden saa vain hakemalla kaupan (S-market tai K) tuulikaapista. Kesäkuusta elokuullehan lauantaisin se ei ilmestynyt ja keskiviikon nummeroa tuotiin kai se sama määrä kuin talvisinkin jonka lomalaiset oitis korjasivat kauppareissuillaan talteen, joten enpä kesällä montaa lehteä ole tavannut. Ties vaikka olisivat olleet täynnä Karin ja Lulun kirjoittamia juttuja ja haastatteluja heistä?
    Tänpäivästä lukiessani tuli tunne, mähän olen tän aiemminkin lukenut, mutta mistä?
    Karppinenhan kirjoitteli samat asiat kuin Kari jo aikaa sitten pysäköintilaitoksen kohtalosta blokissaan, kas kummaa?
    Aivan selvää plakitaatiota!

  18. avatar Tapsa sanoo:

    Kummasti tosiaan muistutti Karin ennusteita nuo Karppisen madonluvut varsinkin pysäköinti OY:n osalta. Jospa Karppinen tarjoilee nyt Ilkkalan tarjoamia mansikoita, kunhan ensin juudasteli hänet kavalasti. Pysäköinti OY:n pääomittaminen verovaroista 13 miljoonan budjettivajetta uhkaavasta organisaatiosta ei kyllä kuullosta järin rohkaisevalta, mutta veronkorotuksilla ja kunnan palveluiden karsimisellahan tästä taas kai selvitään. Kadunmiehestä tuntuu muuten kohtuullisen oudolta ettei tuota 13 miljoonan vajetta käsitelty valtuustossa mitenkään. Sen verran suuresta summasta on kyse, että luulisi nyt jos koskaan olevan kriisipalaverin paikka. Merkille pantavaa on ettei kiemunki tai rautio ole kommentoineen vajetta laisinkaan.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Reportterina toimi ”Juudas Kavaltaja” apunaan hääri ”Kaikkien Kaveri”!

    • avatar Tilanne ei ole lainkaan hallinnassa sanoo:

      Rautio ja Kiemunki haluavat olla esillä ainoastaan silloin, kun se on heidän oman etunsa mukaista. Ikäviä asioita ei edes kommentoida ja vielä vähemmän niitä nostetaan valtuuston esityslistalle asioiden oikeilla nimillä.
      Kaikki Häsaa selailleet muistavat aiemmin tänä vuonna nähneensä tyhjässä valtuustosalissa otetun ryhmäpotretin Kiemunki, Rautio ja kaupunginjohtajat. Ilmeet olivat ryhmällä kovin maireat, kun he kilvan kehuivat kaupungin taloustilanteen auvoisuutta ja lujaa talousasioiden osaamista. Nyt onkin Kiemungin ja Raution suunnalta koettu täydellinen mediahiljaisuus kaupungin taloustilanteen osalta, kun taloutta tiedetään uhkavan v. 2016 lopuilla ennätysmäinen 13 M€ vaje. Selitykset ja ongelmien verhoaminen muille juurisyille ei onnistu enää, kun karmaiseva totuus nyt ja jatkossa on paljastumassa.

      Johdon työhuoneissa taatusti suunnitellaan uutta rajua juustohöyläyslistaa pää punaisena. Kaikesta muusta leikataan, mutta johtajiston määrää ei leikata ja palkkoja sekä palkkioita nostetaan. Se on nykyjohdon todella itsekäs ja täysin perusteeton linjaus, mikä osoittaa psykologisen pelisilmän olevan totaalsiesti kateissa. Onhan se aivan käsittämätöntä johdon suulla edes esittää palkkioiden korotuksia tilanteessa, kun ollaan aivan nesteessä kaupungin talouden ja peruspalveluiden pystyssä pitämisen suhteen. Osamaksulinjalla eläminen ja investoiminen (=fiinimpi nimi osamaksulle on elinkaari-investointi) tulee takuulla jatkumaan edelleen siihen asti, kun emme enää pysty maksamaan edes osamaksueriä.

      Nyt olisikin oiva hetki lopettaa pilvilinnatalouteen investointinsa perustanut ja surkeasti talousasiansa hoitanut Pysäköinti Oy ja laittaa Keinu- ja Kaivoparkkien kiinteistöt myyntiin. Näin voitaisiin hankkia kaupungille lisävaroja rahakirstun vuotojen tukkeeksi.
      Ensimmäiseksi parkkihalleja voisi tarjota ostettavaksi loistavan hankeidean aikanaan räätälöineelle konsulttiyritykselle. He vakuuttivat yhdessä Pysäköintiyhtiön johdon kanssa valmistelluissa laskelmissa käyttöasteen ja tuottojen olevan niin hyvät, että investointikulut saadaan maksetuksi melko nopsaan. Nyt tilanne näyttää siltä, että edes 100 vuotta ei meinaa piisata parkkihallien velkojen maksamiseen.
      Myös Kantolan tapahtumattomuuspuiston alueen voisi laittaa välittömästi myyntiin vaikkapa teollisuutonteiksi. ”Puiston” kallis siirtonurmikko ei ole päässyt kovasta käytöstä kulumaan eikä ole rokki montaa kertaa alueella raikunut. Kantolan maa-alueen myynti kaupungille kovaan hintaan oli kovin kannattava kauppa myyjäosapuolelle, joka pääsi samalla näppärästi eroon aiheuttamastaan saasteongelmasta.

      Syy, miksi talousvajetta ei käsitelty lainkaan viimeisessä valtuustossa, johtuu puhtaasti esityslistan laatijan mielihaluista. He eivät laita esityslistalle mitään asioita, joista ei haluta puhua ja edes myöntää julkisesti ”hys hys-asioihin” liittyvien suunnattomien ongelmien olemassaoloa.

  19. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Tapsa!
    Nykyiselle valtuustolle 13 miljoonan vaje on ihan liian
    vaikeasti hahmoteltavissa oleva summa.
    He ovat tottuneet ymmärtämään vain tilinsä kokoisia hävikkejä.
    Olen kuullut omaisilta aivan uskomattomia tositarinoita ”säästöistä,”
    joilla rokotetaan, lapsia, vanhuksia ja mm. psykiatrisen osaston potilaita.
    Ko. potilaiden pitää saamani tiedon mukaan,
    itse kustantaa tiettynä aikoina kaffeensa ja
    keittää se myös ihan ite.
    Alimitoitetun osaston hoitajille jää melkoinen vastuu valvoa,
    ettei fyysisiä vahinkoja satu, tai tulipaloa syty ko. osastolle.
    Järki hoi, äly älä jätä!
    Vajeen synnyttäjät, tietty vaikenevat Tapsa…
    Riitta

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Olen aiemminkin kirjoittanut että moinen vaje ei synny tuosta vaan. On syntynyt useamman vuoden aikana. Kun piilotellaan ja salaillaan sekä toivotaan parasta ennemmin tai myöhemmin kupla puhkeaa. En ymmärrä millanen talousjohto ja tilintarkastajat tässä kunnassa ovat, se jos havaitaan jotain eikä uskalleta sitä päättäjille kertoa on syvää ammattitaidottomuutta. Se että visioidaan loistavaa tulevaisuutta ei onnistu ellei tunneta todellista nykytilaa. Utopistit eivät kuulu kaupungin johtoon. Yksityisessä yrityksessä, missä ei päästä veronmaksajien kukkarolle olisi jo usealle pomolle lähtölaskenta alkanut tai ymmärtäneet itse lähteä. Olen myös sanonut, että valtiota ja kuntia (samoin kuin yrityksiä) on hauska johtaa hyvinä aikoina, ei paljon älliä tarvita kunhan pannaan menemään ja kehutaan itseä. ja estottomasti. Juustohöyläsäästämisellä ei muuta kuin kasvatetaan ongelmia. Olin kuulevinan tuossa tunti sitten Radio_Hämeessä uutioidun, että Hml suunnitelee orkesteriostotoiminnan rahoituksen lopettamista. Samalla voidaan lopettaa Sibelius ja itsenäisyysfantasiat sun muu toisarvoinen. Tartteeko ulkoilureittien ja latujenkaan ollla ympärivuorokauden käytössä. Kunnassa täytyy vihdoinkin siirtyä realismin aikaan. Täällä unohdettiin tosiasiat SCC: n myötä.

  20. avatar Lasse sanoo:

    Kantolan ACDC konsertin jälkeen Häsan toimitus hehkutti asiaa kuukausikaupalla ja väläyteltiinpä mitä mielikuvituksellisimpia 11 miljoonan lappuja veronmaksajien näkökentässä. Nyt parin vuoden ja parin konsertin jälkeen, olisi enemmän kuin reilua että Häsa kertoisi ainakin kantolan puiston nykytilan ja todelliset tuotot verokirstuun, joita ei reaalimaailmassa ole olemassakaan. No, näinhän ei tietysti tule tapahtumaan, koska Häsan oma poika ja koko puisto-idean isä, iisakki kiemunki valmistautuu jo hyvää vauhtia vaaleihin.

  21. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Tänpäiväsen Keski-Häme-lehden mukaan Lammikin on hämeenlinnalaistunut vaikka on aina tiedetty jotta huomattava osa lammilaisia on aina ja yhä kasvavassa määrin vastustanut Hämeenlinnaan pakkolittämistä.

    Lammi on saanut omat homeongelmat kouluihinsa joten täytämme nyt siltäosinkin kuulumisemme Hämeenlinnan kaupunkiin.

    Konnarin koulun osalta on selvälvästi havaittivissa syykin seinän kastumiseen ja homeongelmaan. Tarkkailun ja huollon puute ja tehtyjen korjausten työnlaadun valvonnan laiminlyönti.

    Vanhan-ajan talonmiehen aikaan ei moista olisi päässyt syntymään.

    Pasaapelin kohdalla ongelmat johtuvat vanhan rakennuksen tekotavoista, monessa osassa tehtyjen saneerausten taso ja valvonta. Rakennushan kuuluu samaan sarjaan jo puretun edellisen Hakkalan koulun kanssa ja oli väärin lähteä sitä aikanaan väkisin korjaamaan, mutta sehän oli Lammin silloisen kunnanjohtajan päähänpinttymä ja hän sai alun korjauskierteelle joka yhä jatkuu.

    Huvittavinta jutussa on asiantuntijan esiintyminen. Linnan Tilaajapalvelujen rakennustekninen asiantuntija Mika Metsäalho joka tuntuu tietävän aivan tarkalleen miksi vauriot ovat syntyneet ja mistä homeongelmat johtuvat.

    Miksiköhän moinen herra ei ajoissa sitten kertonut mitä seuraa huonosti korjatuista kohteista? Jos juuri hänen hommaansa se ei olisi on varmaan Hämeenlinnan suuressa virkamieskaartissa se henkilö jolle ko homma kuuluu!
    Kenelle?
    Näinhän niitä homekouluja saadaan aikaan ihan terveistäkin rakennuksista ja kaikenmaailman valvojat ja konsultit vaan kerää palkkioita tekemättömistä töistä!

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi Erkki,

      Mika on kuin kylän ainoa palomies kun kaikki muut on tuhopolttajia.

      Tilapalvelut on vuosikaudet kertonut päättäjille mikä on pielessä ja mitä pitäisi tehdä. Kukaan päättäjä ei voi väittää, etteikö tietäisi korjausvelkaamme ja kunnossapidon vajavaisuutta. On ollut budjettivalmistelusta vastaavan ja esittelevän virkamiehistön kokdem-avusteinen tietoinen valinta ohjata investoinnit muuhun.

      Kysyt miksei kerrota ajoissa mitä seuraa mistäkin. Esim. talousjohtaja Jussi Oksa on kertonut suunnilleen joka kerran päättäjille esiintyessään, että investointivauhtimme on ollut kestämätön. Hänen asemassaan ei sitten voi tehdä muuta kuin odottaa, putoaako jollakulla kolikko. Edeltäjänsä Ismo Uusitalo oli minun aikanani jo täysin alistunut.

      Mitä tarkoittaa, että investointivauhtimme on ollut kestämätön samaan aikaan, kun omat kiinteistömme ovat rapistuneet vaarallisiksi työpaikoiksi?

      Se tarkoittaa, että taloutemme olisi ollut natisemassa siinäkin tapauksessa, että emme olisi investoineet mihinkään muuhun, kuin jo olemassa olevan kiinteän omaisuuden turvallisessa käyttökunnossa pitämiseen.

      Kiinteää omaisuutta ja investointitaloutta on koko ajan tarkasteltava kokonaisuutena, jotain jota meillä ei vain osata, vaikka jotkut poliitikot aina hiljentävät muut puhumalla kokonaisuudesta ikään kuin se olisi heidän hallussaan, muttei juuri nyt ole aikaa vihkiä tietämättömämpiä tähän mystiseen asiaan.

      Se kuuluisa elinkaariajattelu edellyttäisi, että mihin tahansa investoidessa mietitään, mitkä ovat kohteen omistamisen ja käyttökunnossa pitämisen kokonaiskustannukset, tarvittaessa aina korvausinvestointiin asti ja siitä eteenpäin, tai purkuun. Koko omaisuussalkun vaikutusta talouteen pitää seurata myös, sillä kerran tehtyjä investointeja ei saa peruttua, ja niiden paine vuosikatteeseen voi kasvaa kestämättömäksi. Jos talous kyykkää, tehdyistä investoinneista ei voi tinkiä, ja sitten alkaa höylä tai kirves heilua itse toiminnassa.

      On siis investoitu aivan liian paljon ja vääriin asioihin. Niin tekevät firmat menevät yksinkertaisesti nurin, kaupungissa veronmaksajat maksavat niin kauan kuin jaksavat. Meillä halukkaiden maksajien virta on tyrehtynyt tehtyjen valintojen vuoksi. Niin yksinkertaista se on.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      En tiedä mistä tuo Erkki nuo tietonsa repii, mutta vahvasti näyttää siltä, että kyseessä on paljolti juorupuheet. Juorut ovat sellaisia, että ne muuttuvat todeksi, kun niitä riittävän moni riittävällä hartaudella eteenpäin vie.
      Millaiseen tutkimukseen Erkki viittaa kertoessaan huomattavasta osasta ja yhä kasvavasta määrästä? Onkohan nuo kaikki kyseiseen kalluppiin vastanneet olleet tietoisia siitä mikä olisi Lammin vaihtoehto ollut sen liityttyä aikanaan Hämeenlinnaan.
      Koulujen rakennusajat heittänevät jonkin verran Erkin tietolaarissa. Itse olen käynyt aikoinani yhteiskoulua, joka oli rakennettu 1950-luvun loppupuolella ja kantoi nimeä Lammin yhteiskoulu. Hyppäsin tuosta opinahjosta pois 1967 keväällä, päästötodistuksessanikin lukee Lammin yhteiskoulu oikein leimalla varustettuna. Tuon koulun pihapiirissä tai ihan lähelläkään ei ollut muita koulurakennuksia.
      Sittemmin tuo Lammin yhteiskoulu nimettiin Hakkalan kouluksi ja vierelle on rakennettu Pasaapelin koulu. Sitä en tiedä nimettiinkö Lammin yhteiskoulu Hakkalan kouluksi ennen Pasaapelin koulun rakentamista vai jälkeen, mutta saman ajan rakennuksia ne eivät ole olleet koskaan. Tuo rakennus, jossa Lammin yhteiskoulu toimi on purettu ja tilalle on rakennettu uusi koulurakennus, joka kantaa nykyään Hakkalan koulun nimeä.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Saat Antti ihan vapaasti saivarrella!

        Lammin keskikoulun, myöhemmin yhteiskoulun rakennus seisoo edelleen lestisläisten rukoushuoneena, asiallisesti sanerattuna aivan terveenä rakennuksena.
        Hakkalan koulu on rakennettu korvaamaan tätä koulua mutta peruskouluuudistuksen myötä siitä tulikin yläaste, nykyinen yläkoulu.
        Minulle sen ajan rakennukset joissa toteutettiin jotain muuta kuin vanhaa hyväksi todettua harjakattoa ovat samalta ajalta ja yhtä huonoja. Rakennusvuosi voi olla 1950-1970 luvulta. Toinen yhteinen piirre on maavarainen lattia alakerassa ja kosteuseristeiden puute sokkelissa, samoin salaojituksen puute, sekä sisäpuolisen lattian vähäinen jopa negatiivinen korkeus ulkopuoliseen maanpintaan. Myös muita puuteita on, mutta ethän sinä Antti niistä ole kiinnostunut.

        Lupasit taannoin olla kommentoimatta minua, mutta Sinä Antti et siis ole sanasi mittainen mies!

        Lammin liitymisetä Hämeenlinnaan olen tarpeeksi jo sanan säilää heiluttanut aikanaan, se siitä.
        Huomattava osa ihmisistä mielestäsi tiesi taannoin jonkun kauppaliikeksekuksen sijannin Hämeenlinnassa vaikka emme sinulta mitään todisteita siihen saatukaan.
        Se siitä!
        Kommenteistasi Antti tulee mieleeni edesmenneen Silpolan Sakun kysymys: ”Oletkos Sinä Antti käynyt mitään koulua sitten kansakoulun?
        Minä kuuntelen ihmisiä!

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Pohjaton suohan se on kun hameväen juorupuheita rupeaa oikomaan, eli paras se olisi olla kommentoimatta. Ajoittain tulee kuitenkin oiottua, ettei ne asiat ihan nyt niin ole kuin paikalleen jääneen rammarin neulan ääni antaa ymmärtää.
          Saku kylläkin tiesi tarkkaan mitä koulua minä olen käynyt, 5 vuotta taaperrettiin Lammin yhteiskoulussa samalla vuosiluokalla ja siihen aikaan puhuimme yhteiskoulusta, emme Hakkalan koulusta.
          Tuosta kauppaliikekeskuksen sijainnista en saa sitten mitään selvää, millaisia todisteita minun siitä olisi pitänyt antaa?

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Tjaha Antti ja Erkki, Erkki ja Antti, kuinka päin vain,

            yleensä annan kaikkien kukkien kukkia, mutta nyt pyydän siirtämään keskinäisen nokittelunne muulle foorumille. Kiitos etukäteen, ja muutenkin keskustelu siirtyy osaltani kohta eteenpäin muihin aiheisiin.

  22. avatar Eero sanoo:

    Jos Kari vielä sallii, niin kommentoisin hieman tuota Hämeenlinnan virallisen orkesterin asiaa sen verran että kiemunki/rautio näyttää tehneen orkesterille niin sanotusti katajiston leirintäalueet. Orkesterin ehdotuksiin ei vastata mitenkään ja tahtotila näyttää olevan se että orkka häipyisi hevon kuuseen ehdotuksineen. rautiohan kielsi koko asian eikä näyttänyt ymmärtävän ollenkaan miksei hän itse ole vastannut orkesterin vetoomuksiin laisinkaan – että näin aidosti ja avoimesti siis hän.

  23. avatar Tapsa sanoo:

    Tämän päiväinen Pravda oli näköjään laitettu pehmustamaan Lanulan ylikävelyä lähikoulujen tappamisessa. Rautio jo ehätti epäsuorasti tämän vahvistamaankin. Hän oli kovin huolissaan seuraavasta pommista. Jos näitä koulurakennuksia olisi huollettu ja niiden kuntoa reaali- aikaisesti rokkipuistikoiden sijaan seurattu, ei pommia varmastikaan tarvitsisi odottaa.

  24. avatar Jouni Simula sanoo:

    Terve Kari. Kiteytit mielestäni olennaisen siinä, että täällä Hämeenlinnassa asuvista tulee pitää huolta, ovat he töissä sitten missä tahansa. Maksukykyisen asukkaan menettäminen on kallista. Uuden hankkiminen menetetyn tilalle tekee siitä vielä kalliimpaa.

    Katson asiaa niin sanotun ”pendelöitsijän” näkökulmasta. Voisi sanoa, että pendelöitsijät ovat oma ”kansanryhmänsä” kantahämeenlinnalaisten joukossa. Me pendelöitsijät emme tulleet Hämeenlinnaan tekemään töitä. Työpaikkamme ovat muualla. Tulimme tänne vain asumaan. Olemme tulleet tänne lapsiperheille turvallisen ympäristön ja hyvien kulkuyhteyksien takia. Me tuomme veroeuromme tänne. Me kulutamme palkkamme täällä ja omalta osaltamme ylläpidämme yrittäjyyttä ja luomme kantahämeenlinnalaisille työpaikkoja. Aika hyvä tilanne, joka on saatu aikaan ihan vain asumalla. Älköön siis kukaan viekö meiltä pois hyvän asumisen edellytyksiä.

    Pendelöitsijät ja kantahämeenlinnalaiset muodostavat ikään kuin symbioosin, josta kumpikin osapuoli hyötyy. Jos tämä tila rikkoutuu, häviäjänä on aina kantahämeenlinnalainen. Me pendelöitsijät löydämme aina uuden kodin jostain muualta radan varrelta.

    Viime aikojen uutiset ovat olleet kannaltamme huolestuttavia. VR:n lobbaus on epäonnistunut. Koulukiista herätettiin henkiin, vaikka alakouluista oli juuri tehty iso periaatteellinen päätös. Onneksi kaupungissa on kuitenkin voimia, jotka pitävät huolta siitä, että lapsiperheille tärkeät palvelut ovat kunnossa. Sitä osoitti lanulan esitys. Alakoulujen pitää olla siellä, missä on pieniä lapsia.

    Lanulan esitys oli mielestäni lähtölaukaus uudelle luottamuksen, avoimuuden, kommunikoinnin ja hyvinvoinnin Hämeenlinnalle. Päinvastoin kuin virkamiesten esitys, lanulan esitys on viimeistä pilkkua myöten kaupungin uuden strategian mukainen.

    Voisin Kari tarttua leikkimieliseen vetoosi siitä, miten lanulan esityksen käy jatkossa, ellei asia olisi mielestäni liian vakava. Se koskettaa koululaisten, heidän perheidensä ja alueiden muiden sidosryhmien kautta tuhansia hämeenlinnalaisia. Helpotuksen huokaus ja ilo tuntui tunkevan koko kaupungin läpi, kun lanulan esitys tuli julki. Sillä mennään. Ei sitä kukaan voi enää muuttaa.

Jätä kommentti

css.php