HÄMEENLINNA TOSIASIOIDEN EDESSÄ

18.05.2015 kirjoitin elinvoimasta mm. näin (klik):

Mitä elinvoima tarkoittaa? Yksi määritelmä on selviytymisen tai vahvan terveen kasvun kyky. Elinvoimaisella kaupungilla on kyky kestää epävarmuutta ja kasvaa kestävästi, palvelutarpeet riittävästi ja laadukkaasti tyydyttäen. Epävarmuuden kestokyky tarkoittaa tervettä taloutta, jossa on liikkumavaraa yllättäviä tilanteita varten.

Hämeenlinnan kasvun ja elinvoimahankkeiden olisi siis pitänyt parantaa elinvoimaa. Päinvastoin, kasvun myötä ja hanke hankkeelta kaupunki on velkaantunut. Hankkeiden paisuttamat pääoma- ja käyttömenot ovat kiristäneet peruspalveluiden rahoituksen äärimmilleen. Korjausvelka on räjähtänyt käsiin.

Kirjoitus on ollut seinällä vuosikausia

Vuonna 2012 kirjoitin kaupungin talouden rakenteen perusteella myös, että kokdem -johdon opein alijäämiä ei saada katettua, vaan Hämeenlinnan alijäämä uhkaa kasvaa 40 miljoonaan euroon. Esitin mm. että sairaanhoitopiirin alijäämät tulee kirjata kaupungin tulokseen ja taseeseen. 2013 keväällä jätin vuoden 2012 tilinpäätökseen eriävän mielipiteen asiasta. Silloin haukuttiin, vuonna 2015 shp:n alijäämät sitten kirjattiin ja itkettiin.

Tuon 2012 laskelmani jälkeen jokaisen vuoden 2012-2016 tilinpäätöksiin on sisältynyt tai tulee sisältymään satunnaisia, kaupungin omaa toimintaa kuvaamattomia eriä (HAMK:in yhtiöittäminen, vuokratonttien myynti, ennakoimattomat heittelyt valtionosuuksissa, vero- ja rahoitustuloksissa). Tällaisia eriä on ollut sen verran paljon, että onpa kuultu ylimmältä luottamushenkilöjohdolta jo sellaisiakin kannanottoja, ettei tarvitse niin nuukaan laskea, kun aina tulee jotain. Toivo on huono strategia.

Kun nämä kaupungin oman toiminnan tasoa ja laatua kuvaamattomat erät siivoaa pois, on kaupungin toiminnallaan aikaansaama alijäämä 2016 lopussa – ta daa – 40,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 kirjoittelin myös (klik), että VATTin (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkimustuloksiin perustuvan valtion virkamieskaartin doktriinin (oppijärjestelmän) mukaan valtio siirtää verotusta lisääntyvässä määrin itseltään kunnille. Ja juuri näin on käynyt valtionosuusuudistuksen myötä. Uusin osoitus tästä ovat menetykset, joita kilpailukykysopimus tulee aiheuttamaan Hämeenlinnalle, noin 4 M€ vuodelle 2017.

Julkisella taloudella (valtio + kunnat) on 10-15 % kestävyysvaje. Se ei korjaannu sillä, että valtio paikkaa oman taloutensa romuttamalla kuntien talouden, mutta toiminta on sinänsä loogista, että kuntien hommaksi jää päättää mistä leikkaavat tulojen vähetessä. Nehän ne ovat hyvinä aikoina päättäneet, mihin rahansa tuhlaavat.

Eikö me tykätäkään klassisesta musiikista?

Elämänlaatulautakunnan (Elala) päätöksistä noussut älämölö on nyt uusin esimerkki siitä, miten hakoteillä päättäjät ja median harhauttamana myös yleisö ovat kaupungin talouden toiminnasta. Kukaan ei tunnu ymmärtävän tai haluavan ymmärtää, miksi orkesterivierailuilta leikataan määrärahat pois. Lautakunnan jäsenten nimiä (päitä) vaaditaan esille (vadille) ja joku toimittaja arvelee päätöksen johtuvan siitä, etteivät kaupungin päättäjät pidä klassisesta musiikista?!

Käyttötalouden ahdinko nyt johtuu menneistä ylimitoitetuista investoinneista. Lautakunnan kehyksessä on sisään leivottuna kaikki ne peruuttamattomat menot, jotka aiheutuivat jäähallien remonteista ja laajennuksista, monitoimihallista, tekonurmesta, maauimalasta, teatteri-investoinneista, superkalliista Verkatehtaasta jne. Elalan menot on lukittu sisäisiin palveluostoihin, avustuksiin ja vuokriin. Jotta mm. Verkatehdas ja liikuntayhtiöt pysyisivät pystyssä, niiltä täytyy ostaa palveluja ja maksaa niille kalliita vuokria. Kalliit ratkaisut johtavat käyttäjämaksuissa tilanteeseen, jossa maksujen nosto johtaa käytön ja tulojen vähenemiseen. Jos taas Elala vähentää hankintojaan näiltä omilta yhtiöiltä, niiden menot tulevat kaupungin vastattavaksi muuta kautta – pakoreittiä ei yksinkertaisesti enää ole.

Elalan vuoden 2015 ulkopuoliset ostot olivat 834.217 € eli 5,5 %  ja ulkoiset vuokrat 491.877 € eli 3,2 % Elalan kokonaiskustannuksista. Kaikki muu oli omaa hauskaa, josta leikkaaminen ilmestyisi menona muualla kaupungin taloudessa. Elalalta on nyt vain rahat loppu, piste, ja ainoat kaupungin tasolla oikeaa säästöä tuottavat kohteet ovat ulkopuoliset ostot ja vuokrat.

Kun julkisuudessa on ollut erilaisia idiootti-investointeja, kuten toriparkkia puolustavia kommentteja tyyliin ”Raha ei ole pois homekouluista tai vanhustenhoidosta”, niin kyllä idiootti-investointeihin ja niiden käyttömenoihin sidottu raha vaan on poissa niistä.

Joten kun hyvät ihmiset ja median edustajat keuhkoatte Elalan nyt tekemistä päätöksistä, niin syyttäkää niitä kokdem -luottamus- ja virkapäättäjiä, jotka ovat koko 2000-luvun vuorovedolla ja yhteisymmärtämättömyydessään yli-investoineet kaupungin nurkkaan. Erityisessä ja kollektiivisessa vastuussa ovat ex-kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, jotka, kuntien siirryttyä kirjanpidossaan sovellettuun liikekaavaan 90-luvun lopulla, ovat rääkänneet ja antaneet rääkätä kaupungin talouden raunioiksi.

Kasvu ≠ elinvoimaa

Hämeenlinnassa on mm. ihannoitu Tampereen nostokurkia, miten siellä on pöhinää. Olen vuosikausia kirjoittanut myös siitä, että vallitsevassa taloudellisessa toimintaympäristössä (jolle kunnat eivät vain mahda mitään) ja nykyisillä kulurakenteilla kestävä kasvu on mahdotonta. Syynä on se, että väestön ikääntyminen ja muuttoliike kaupunkiin muuttaa väestön sosioekonomista rakennetta niin, ettei mihinkään investointeihin jää nykyisellä kulurakenteella rahaa. Tampereen väkiluku on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta keskimäärin 0,97 % vuodessa. Samaan aikaan Tampere investoi kuin huomista ei olisikaan – kolmessa vuodessa 2013 – 2015 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on revennyt lähes puoli miljardia pakkaselle. Ja miten on väestön tilanne kehittynyt?

Kun vuonna 2006 jokaista 16 tamperelaista kohden oli yksi toimeentulotukea saava kotitalous (ka. 2 henkeä), niin viime vuonna suhdeluku oli laskenut 13 tamperelaiseen per ttt-kotitalous. Muutoksena tämä tarkoittaa, että jokaista viittä (5) uutta tamperelaista kohden kaksi (2) on päätynyt tarvitsemaan toimeentulotukea. Väestö ja menot kasvavat, investointeja tarvitaan palveluihin, tulot eivät kasva lähellekään samassa suhteessa.

Samaan aikaan ikärakenne muuttuu rajusti. Alle 15 vuotiaiden ja työikäisten 15-64 vuotiaiden osuus väestöstä laskee ja yli 64 vuotiaiden kasvaa jyrkästi. Tehdyille investoinneille ei – vain – löydy – enää – maksajia!

Alle 15-vuotiaat Hämeenlinna ja Tampere

15-64-vuotiaat Hämeenlinna ja Tampere

Yli 64-vuotiaat Hämeenlinna ja Tampere

Ulkomaalaisten osuus Hämeenlinna ja Tampere

Tähän väliin: toimeentulotuen tarvitsemisessa ei ole mitään hävettävää, eikä tässä jutussa ole siitä muuten kyse, kuin että väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset eivät tuota uutta veronmaksukykyä. Sekä kasvukaupungeissa ja niiden väleissä on yhä enemmän ihmisiä, joille asuinpaikka ei tarjoa mitään järkevää tekemistä. Asiaa hoidetaan tekemällä ”vihapuheesta” laitonta – ensin viedään ihmisiltä ihmisarvo ja sen jälkeen oikeus valittaa siitä. Hyvä tulee.

Kuten kuvaajista näkyy, Hämeenlinnan kehityskulku on täysin Tampereen tilannetta vastaava, joskin pääosin huonompi. Myös meillä ttt-kotitalouksien määrä kasvaa samassa suhteessa, työikäisten määrä suorastaan romahtaa ja senioreiden määrä kasvaa kohisten. Seniorikansalaiset ovat tulonsaajia ja kuluttajia, mutta selvää on, että kun palkansaajat vaihtuvat eläkeläisiin, verotulot laskevat ja rahan kierto talouden läpi hidastuu.

Missä se elinvoima nyt on?

”Elinvoimaisella kaupungilla on kyky kestää epävarmuutta ja kasvaa kestävästi, palvelutarpeet riittävästi ja laadukkaasti tyydyttäen. Epävarmuuden kestokyky tarkoittaa tervettä taloutta, jossa on liikkumavaraa yllättäviä tilanteita varten.”

Yllättävä tilanne, jonka ei olisi pitänyt olla yllättävä tilanne, on nyt, eikä liikkumavaraa ole yhtään. Väestön kyky maksaa veroja on lasku-uralla ja valtion toimet julkisen talouden rakenteiden muuttamiseksi välitetään kuntiin rahahanojen kiristämisenä.

Tosiasia on, ettei parin viime vuosikymmenen virheitä korjata enää millään. Se väestö, joka tällä hetkellä suostuu asumaan Hämeenlinnassa, on kultaakin kalliimpaa, ja siksi heistä on pidettävä huolta. Jos he viihtyvät, tänne ehkä muuttaa muitakin. Ennen kaikkea on vältettävä uusia idioottimaisia, kaupungin talouden lainalaisuuksista piittaamattomia virheitä, joiden seurauksena palvelut kuristetaan pois ja jäljelle jää vain velka.Save

Save

120 kommenttia artikkeliin “HÄMEENLINNA TOSIASIOIDEN EDESSÄ”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ilman näitä Ilkkalan käppyröitäkin olen jo vuosia ihmetellyt seuraako kaupungin johto ikärakenteen kehitystä lainkaan. Työntekijät eläköityvät ja harva täällä ikänsä asuneista muuttaa pois, verotulot laskevat. Yhteen aikaan ihailtiin pääkaupunkiseudulta muuttaneita eläkeläisiä koska asunnon hinnat ovat halvemmat täällä kuin Helsingin seudulla. Kuka täällä hyötyi heistä eniten. Rakennusliikkeet ja kiinteistövälittäjät. Eläkeläiset osaavat myös vaatia ja tarvitseevat yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluja. Kaupunki on myös menettämässä kulttuurikaupungin maineensa, josko se on koskaan kovin korkea ollutkaan. Tavallista suomalaista keskitasoa. Sibelius alkaa olla loppuunkaluttu fantasioineen. Eräät musiikkiasiantuntijat sanoivat taannoin Häntä käsittelevässä tv-sarjassa, että Sibeliuksen suosituimmat sävellykset olisi syytä jättää joksikin aikaa rauhaan, jotta niiden arvostus nousisi. esim Finlandian soittaminen on kärsinyt mielestäni inflaation, en pysähdy kuutelemaan kuin ehkä itsenäisyyspäivänä.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tää ei nyt kuulu tähä, mutta kun viittasin Teeman Sibelissarjaan en maalta olla mainitsematta. Eilen tuli samalta kanavalta Aulangon 25 min matkailumainos (Savupiippu), joka perustui löyhästi Sirkka Sarin 1940-luvun putoamiseen savupiippuun (tässä pitäisi ilmeisesti käyttää traagiseen). Siitä ilmenei hyvin mitä Hotelli oli silloin ja mitä nyt. Silloin ravintolasali oli täynnä ja ilo ylimmillään. Nyt näytettiin yksinäisiä ruokailijoita ja yhtä golf-kärryn vetäjää. Myö kylpylä tuli esiin puistot näkötornit sun muut. Sai ilmeisen vähän katsojia, koska samaan aikaan tuli Posse, missä katsoja saattaa nähdä PPP: pyllyn ja Viivin tisun. Sehä se nykykulttuuria onkin. Tosin tyypillisesti ei edes mainittu, että Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa ja että kuvaukset tehtiin aikanaan Hauhon kaupunginosassa.
    Tämä vain kuriositeettinä.

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mistä johtunee se, että minulta vaaditaan osallistumista jonkun korkeakulttuuria, tai korkeaurheilua harrastavan henkilön (henkilöiden) harrastusten kustannuksiin?
    Omiin harrastuksiini en ole milloinkaan vaatinut enkä vaadi ulkopuolisia maksajia, itse harrastukseni maksan.
    Jos haluan mennä jääkiekkoa katsomaan, maksan tietenkin kustannukset, sama koskee musiikkiesityksiä kuten teatteriesityksiäkin.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi Antti,

      itse asiassa maksat koko ajan mahdollisuudesta mennä katsomaan jääkiekkoa tai teatteri- tai musiikkiestystä. Maksamasi lipun hinta on murto-osa tuon mahdollisuuden ylläpitämisen kustannuksista.

      Toisaalta se on perusteltua, koska muuten kaikki em. kokemukset olisivat vain todella varakkaiden saavutettavissa. Toisesta reunasta olemme huomattavasti ylimitoittaneet näiden mahdollisuuksien puitteet paikkakunnan ja seudun kantokyvyn suhteen, jolloin ankeiden aikojen koittaessa sisältöön ja toimintaan ei jää enää rahaa.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kari
        Tiedän maksavani mahdollisuudesta, mutta, kun en tarvitse tuota mahdollisuutta. Tiedän senkin, että maksamani lippu on murto-osa tuon mahdollisuuden ylläpitämisen kustannuksista.

        En pidä ajatuksesta, että mahdollisuudesta pitää maksaa ja jotkut sitten jotka käyttävät mahdollisuutta rutisevat ettei kaupunki tue riittävästi noita kulttuuri-, tai urheiluelämyksiä. Minua ei haittaa vaikka nuo elämykset olisivat mahdollisia vain varakkaille, maksakoot, jos niitä haluavat. En minä ole vaatimassa yhteiskunnalta harrastusteni eteen yhtään mitään, kuperkeikkaa saan heittää niin paljon kuin sielu ja ruumis sietää. Miltä kuulostaisi vaatimus kaupungille, katettu lämmin kuperkeikkarata?

        Eikös sitä ole Suomeenkin ollut ainakin jossain vaiheessa tekeillä kerjäämisen kieltävä laki. Nämä kaikki ovat kerjäläisiä, jotka eivät pysty itse harrastuksiaan itselleen kustantamaan.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    konkretisoidaan nuita käppyröitä hieman. Työikäisten eli 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä tasaantui vuosiksi 1995 – 2009, jolloin heidän määränsä kasvoi väestön kasvun myötä. Tuona aikana määrällinen huippu osui vuoteen 2010, josta alkoi jyrkkä alamäki.

    Vuodesta 2010 vuoteen 2015 työikäisten määrä on laskenut n. 1.350 hengellä. Samana aikana yli 64-vuotiaiden määrä on kasvanut n. 2.550 hengellä. Vuosittain alle 15-vuotiaista siirtyy työikäisiin 250 – 300 henkeä vähemmän, kuin työikäisistä yli 64-vuotiaisiin.

    Vajeen täyttäminen työikäisillä maahanmuuttajilla on kaunis ajatus, mutta on käytännössä osaltaan vain lisännyt vähäosaisuutta: myös Hämeenlinnassa jokaista viittä (5) uutta hämeenlinnalaista kohden yksi kotitalous (ka. 2 henkeä) lisää on turvautunut toimeentulotukeen. Keskimäärin ttt-menot per tukea saanut kotitalous olivat 2.435 € (2015). Tampereella vastaava luku oli 2.529 €, Helsingissä 3.523 €, Espoossa 3.698 € ja Vantaalla 3.709 € (Suomen korkein luku).

    Seuraavan viiden vuoden aikana n. 4.500 – 5.000 hämeenlinnalaista työikäistä varttuu eläkeikään. Toisessa päässä mitä nuorempi ikäluokka, sitä pienempi se on kooltaan.

    Tässä toimintaympäristössä ja näillä kaupungin palvelutuotannon kuluilla, kymmenien tai muutaman sadan uuden asukkaan vuosittaiseksi houkuttelemiseksi käytetyt miljoonapanostukset muuttuvat lähes 68.000 täällä jo asuvan hämeenlinnalaisen laskevaksi palvelutasoksi ja viihtyvyydeksi. Tulos näkyy nyt asukasluvussa, väestön sosioekonomisessa rakenteessa ja verotuloissa.

  5. avatar Tapsa sanoo:

    Pääkirjoittaja penää tänään sunnuntaina päättäjiltä vastuullisuutta. Valitettavasti kirjoittaja on vain vuosia myöhässä. Häsa oli kokdemin kanssa muunmuassa juhlimassa kantolan rokkipuiston erinomaista 3,6 miljoonan investoinita samaan aikaan kun kaikki kaupungin koulut homehtuivat käsiin. Nyt puiston suhteen ollaan oltu aika hissukseen, eikä sen taloudellisesta tilanteesta ole julkisuudessa puhuttu enää mitään. Kun valtuuston kokousta seuraa netistä, huomaa ettei investointi kovin viisas nyt sitten ollutkaan. Puiston suurin hyöty lienee ollut se, ettei kiemungin tarvinnut lähteä mielimusiikkiaan maailmalle kuuntelemaan.

  6. avatar riitta myqvist sanoo:

    Moro!
    Päättäjien pitkän linjan silmänkääntötemput perustuvat
    taikurien vanhaan konstiin hoitaa juttu kädellä,
    jota yleisö ei näe.
    On vältettävä todellista infoa, joka vetoaisi
    älyyn.
    Selittelyt painotetaan vahvasti viihteen pilvilinnoihin,
    niin yleisö pysyy kartalla.
    Sitä voisi kutsua jopa poliittiseksi itsetyydytykseksi.
    Riitta

  7. avatar Eero sanoo:

    Muistatteko muuten yhtään nykyisen hallinnon hanketta, joka olisi ollut taloudellinen suxee Hämeenlinnassa. Minä en muista. Kaikki ovat langenneet enemmän tai vähemmän veronmaksajien maksettaviksi.

  8. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Eero!
    Kelasin melko pitkälle historiaa,
    eipä tullut mitään mieleeni,
    paitsi yksi suxee ylitse muiden, toi SCC.
    Siitä saimme ilmaista mainosta kuukausitolkulla,
    ihan valtakunnallisesti.
    Hämeenlinna tuli todella tunnetuksi.
    Kaverit kautta Suomen naureskelivat,
    – Siinä Hölmölässäkö sä nykyään asut?
    Kaipaamasi taloudellinen suxee Eero, on karannut kaupungin käsistä
    aikas kauas…
    Ylä- ja alamäkee hiihdetään, -ilman pitoa.
    Riitta

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Riitta,

      Hämeenlinnassa on satoja ja tuhansia menestystarinoita, joista ei HäSa kirjoita – yrityksiä, yrittäjiä ja muita puurtajia, jotka eivät ole käsi ojossa kunnan kukkarolla – toivoen vain, että tarvittavat palvelut pelaavat silloin kun niitä tarvitaan, ja muuna aikana kunta ja kehitysyhtiö pysyy pois tieltä eikä HPK:sta soiteta rahaa kerjäten.

      Kaupungissa ei mielletä olleenkaan millainen hyttysenpaska kunnan ”elinkeinotoiminta” on seudun oikean elinkeinotoiminnan rinnalla – kaupungin alueella toimivien, pitkälti yli 4.000 yritysten toimipisteen liikevaihto on yli 4 miljardia! Meillä luullaan, ettei mistään tule mitään ilman kaupunkia. Kaupungin ”elinkeinoinvestoinnit” on kuin jäätelökioskin kauppias lämmittäisi ulkoilmaa ostosähköllä menekkiä lisätäkseen.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Riitta!
      Se SCC myötä tullut mainos ei tullut ilmaiseksi. Siihen uppos niin paljon kaupungin rahaa jottei sitä ole tohdittu vielä edes kertoa.

  9. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Kari, sydämeni sykkii näille puurtajillemme,
    ”jotka eivät ole käsi ojossa
    kunnan kukkarolla.”
    Olen aikoinaan ehdottanut mm. Hellstenin Tapsalle, miten ko. yrittäjien
    toimintaa esiteltäisiin edes kaupungin sivuilla…
    No…
    Olethan itse puolustanut näkökantojani jossain netti-levellillä,
    kirjoittaessani blogissani yritystoiminnan sosiaalipummeista
    tämänkin kaupungin ns. ”bisnes-kuvioissa.”
    Enköhän ole tehnyt selväksi täällä vuosien varrella, mitä
    ajattelen kaupungin ”elinkeino-investoinneista.”
    Hyttysenpaskaa ja osaamattomuutta,
    kuittini ei perustu olettamukseen, vaan todella pitkään
    bisnes-kokemukseen,
    tiedät sen.
    Riitta

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kuuntelin tuossa muutama tunti sitten kunnan taloustirehtöörin karua tekstiä kunnan taloustilanteesta. Jos oikein kuulin, minua ihmetytti eniten Hänen sanomansa, että Kiky nostaa alijäämää 4 miljoonalla eurolla. Eihän kikyn pitäisi vielä tänä vuonna vaikuttaa, vai odotettiinko täällä tuossakin asiassa ihmettä. Kyse lienee hallituspuolue kokoomuksen taannoisista lupauksista sairaanhoitajille, joka pullautti koko kuntasektorin palkat hallitsemattomaan nousuun, alalla jonka tuottavuus on olematon.
    Totean edelleen, että en voi käsittää minkälaista talouspolitiikkaa kokdem enemmistö on vuosikaudet harjoittanut ja ovatko he uskoneet ihmeisiin. Sen kyllä ymmärrän, että demarit käyttävät helmitaulua laskelmissaan, mutta ainakin takavuosina uskottiin , että kokoomuksella on jonkinmoista taloustietämystä. lienee myytti. Meille on tiedossa verojen ja maksujen korotuksia.
    Sisääntuloteille voisi laittaa mainostaulut: tervetuloa Hämeenlinnaan kohoavien verojen, huonosti hoidettujen kiinteistöjen ja kalliiden asuntojen kaupunkiin. Pelastakaa meidät kokdem valtuustoryhmät aisankannatajineen . Ja vielä samaan tauluun Kiemungin ja Raution korvasta korvaan hymyilevät kuvat. Se olisi inhorealismia parhaimmillaan.
    JK: Janakkalassa ei tunnuta tietävän VR:n aikeista siirtää puunlastauspaikka Turenkiin. Ratapihaa olisi laajennettava huomattavasti, että kuinkahan tosissaan VR on.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Lauri,

      meillä on kaksi mustaa aukkoa: nykyisyys ja tulevaisuus.

      Tänä vuonna (nykyisyys) tilausbudjetti pettää, koska verotulojen tilitykset romahtivat ja menot totuttuun tyyliin ylittyvät, eikä mistään (vielä) ole tullut mitään yllätyspottia. Kiky ei vaikuta tämän vuoden alijäämään.

      Kaupungin menot tuppaavat seuraamaan yläoikealle suuntaavaa polkua, jolta ne eivät hevin poikkea alaspäin. Kun tulojen polku lähtee oikealle vaakasuoraan tai alaviistoon, syntyy melkoinen, alati suuremmaksi aukeava hauenleuka.

      Ensi vuoden budjetti (tulevaisuus) on siten lähtökohtaisesti valmiiksi tämän vuoden alijäämän + menojen nousupaineiden – veronkorotusten verran pakkasella. Ja nyt tuli siis tieto, että kilpailukykysopimus lisää ensi vuonna uhkaavaa alijäämää tuolla 4 miljoonalla.

      Viime valtuustossa 12.9. valtuutetut tulivat luvanneeksi, ettei uutta Hämeenlinnaa sorvattaessa ketään irtisanota. Kenenkään kantti ei kestänyt sanoa muutosesitykseksi asti, ettei sellainen lupaus ole tässä tilanteessa mahdollinen.

      Kaupungin menot ylittävät budjetin säännönmukaisesti palveluiden ostoissa. Jos ketään omia ei kerran aiota irtisanoa ja talous meinataan saada tasapainoon, tarkoittaisi se ostettavien palveluiden rajua kotouttamista. Semmoista ihmettä ei kokdemiltä nähdä. Kokdem tykkää omasta palvelutuotannosta, kun se on järjettömän kallista (Linnan Infra) ja ulkoisista palveluntuottajista, kun niiden menokehitystä ei voida säätää.

      Hämeenlinna on maan kalleimpia asumiskaupunkeja ja kuntaveroprosenttimme keskiarvon yläpuolella. 12 – 15 M€ budjettivajeen kattaminen maksuja ja veroja nostamalla se vasta elinvoimapolitiikkaa olisi.

  11. avatar Jouni Simula sanoo:

    Terve Kari. Katson elinvoimaisuutta niin sanotun ”pendelöitsijän” näkökulmasta. Voisi sanoa, että me pendelöitsijät olemme muodostaneet oman ”kansanryhmämme” tänne kantahämeenlinnalaisten keskuuteen. Me emme tulleet Hämeenlinnaan tekemään töitä. Työpaikkamme ovat muualla. Me tulimme tänne vain asumaan. Olemme tulleet tänne lapsiperheille turvallisen ympäristön ja hyvien kulkuyhteyksien takia. Me tuomme veroeuromme tänne. Me kulutamme palkkamme täällä ja omalta osaltamme ylläpidämme yrittäjyyttä ja luomme kantahämeenlinnalaisille työpaikkoja. Aika hyvä tilanne, joka on saatu aikaan ihan vain asumalla. Älköön siis kukaan viekö meiltä pois hyvän asumisen edellytyksiä.

    Pendelöitsijät ja kantahämeenlinnalaiset muodostavat ikään kuin symbioosin, josta kumpikin osapuoli hyötyy. Jos tämä tila rikkoutuu, häviäjänä on aina kantahämeenlinnalainen. Me pendelöitsijät löydämme aina uuden kodin jostain muualta radan varrelta.

    Viime aikojen uutiset ovat olleet kannaltamme huolestuttavia. VR:n lobbaus on epäonnistunut. Koulukiista herätettiin henkiin, vaikka alakouluista oli juuri tehty iso periaatteellinen päätös. Onneksi kaupungissa on kuitenkin voimia, jotka pitävät huolta siitä, että lapsiperheille tärkeät palvelut ovat kunnossa. Sitä osoitti taannoinen lanulan esitys. Alakoulujen pitää olla siellä, missä on pieniä lapsia.

    Uskon vahvasti, että virkamiesten ehdotuksesta täysin poikkeava lanulan esitys on lähtölaukaus uudelle luottamuksen, avoimuuden, kommunikoinnin ja hyvinvoinnin Hämeenlinnalle. Lanula osasi katsoa kokonaisuutta ja selvästi ymmärsi, mitkä oman toimialueen toimenpiteet tukevat Hämeenlinnan elinvoimaisuutta.

  12. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Luin aamun Hesarista, että on ensimmäistä kertaa tehty kansainvälinen tutkimus siittä, että jos kunnan työntekijä osallistuu kunnan päätöksentekoon jokaisen tällaisen kuntapäättäjän vaikutus kunnan kulurakenteeseen on 1 %, luku vaikuttaa hieman suurelta, mutta lisäisin vaikutuspiiriin myös päättäjän lähisukulaiset. Kuka nyt omaa hyväänsä haluaisi heikentää. Tutkituissa kunnissa työntekijöiden edutus päätöksenteossa oli keskimäärin 26%. Hämeenlinnan lukua en tiedä.
    Mitä tulee kunnan tekemään päätökseen, ettei työsuhteisiin kajota ihmetyttää minua suuresti. Jos työsuhde on betonoitu, kuka haluaa laittaa kaikkeaan peliin (osaamisessa,ideoinnissa, ahkeruudessa yms) Tätä mietin kun KU:ssa olikirjoitus Keskussairaalan heikosta ruuan laadusta. Valmistauduin jo vastahyökkäykseen, koska ajattelin, että nämä valittajat ovat niitä, jotka kotonaan syövät herenekeiton ja maksalaatikon lämmittämättä suoraan pakkauksesta. Vuonna 2009 (1kk) ruoka sairaalassa oli jopa erinomaista 2015 keväällä (2kk) vaihtelevaa, muta pääosin syötävää. Sain valistuksen, että syksyllä 2015 ruokapalvelu oli siirtynyt Tekmelle en enää ihmetellyt. Toimialajohtajien kauniista puheista huolimatta, jos henkilökunta ajattelee, että se on yksi ja sama mitä niille teemme.. Eivät voi mitään, sitä on syötävä mitä eteen kannetaan jos haluavat hengissä pysyä. Omat koululaisemme oppivat inhoamaan perunamuusia heti kouluun mentyään. itse olen nyt eläkkeellä alkanut viihtyä yhä enemmän keittiössä, omaksi ja vaimon iloksi. Ei ruuan laitto mitään rakettitiedettä ole, Koska en ole ammattilainen pyrin tekemään sen minkä teen mahdollisimman hyvin. Ei laitosruoankaan mitään kurmeeta tarvitse olla, mutta maku on tärkeintä.

    • avatar Riitta Nyqvist sanoo:

      Moro Lauri!
      Walleniuksen Miki/RH kyseli äsken RH:n toimittajan
      kokemuksia, tämän testattua viikon vanhuksille vietyä
      mikroruokaa.
      Toimittaja ”Mä olen kurkkuani myöten täyteen tätä
      neutraalia ateriaa.”
      Eipä ravintoterapeuttikaan kehuskellut harmaata
      mössöä, jota toimittaja arvioitutti hällä.
      Kiitos Radio Häme!
      Suorittava porras tekee sellaista mössöä,
      jota pomo käskee tehdä.
      Jos pomolla olisi arvot kohdillaan, hän
      tekisi selväksi poliittisille päättäjillemme
      ettei tällaista seitsemän päivää perunaa voi
      vanhuksille syöttää säästösyistä.
      Nämä vanhukset ovat vielä sitä sukupolvea, jotka ovat
      tottuneet tekemään ja syömään maukasta kotiruokaa aikoinaan.
      Jäljet johtavat tässäkin Raatihuoneelle.
      Kaupunkilaisten tasa-arvoinen kohtelu on aina vaarassa,
      valtuutettumme kokoontuessa Raatihuoneella.
      Avuttomilta viedään viimeisetkin omanarvontunnon rippeet.
      Riitta

  13. avatar Eero Lahti sanoo:

    Pari huomiota Häsan sivuilla esitettyyn. Ensinnäkin toimitus ei ainakaan ylireagoi kaupungin taloudelliseen tilaan, vaan pyrkii aina madonlukujen yhteydessä ALLEVIIVAAMAAN, että muissa kaupungeissa ja maakunnissa menee myöskin huonosti, eikä asiat näin ollen ole missään nimessä ainakaan paikallisen kokdemin syytä. Näin toimii siis antisparraten meidän vallan vahtimme. Sitten kiinnitin huomiota eilisessä yleisönösastossa kirjoittavan Helena Lehkosen (kok) tarinointiin. Hallinnon uudet iskulauseet; ”asukaslähtöisyys” ja ”palvelut lähellä ihmisiä”, eivät kai voi olla enää enemmän valheellisia. Kokdemin toimet osoittavat ettei kuntalaisia kuulla juuri muussa kuin roskisten sijoittelussa – nuoret eivät saaneet päättää edes skuuttipuistonsa sijainnista, muusta nyt puhumattakaan. Terveyspalveluita ja koululaisia pakataan mahdollisimman suuriin kokonaisuuksiin ja palvelut halutaan mahdollisimman kauas kuntalaisista. YLE Hämeen mukaan Hämeenlinnan seudulta on tämän vuoden puolella kaikonnut 300 henkeä eikä ihme, niin tympeän ylimielisesti Hämeenlinna asukkaitaan kohtelee.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Kukahan tätä kuntaa on johtanut viimeiset 30-40 vuotta kuin kokdem-akseli ja heidän jäsekirjaperusteisesti valitut ammattijohtajat. Ei ole mikään selitys että ei ole väliä että meillä menee huonosti kun naapurillakin menee. Minua ei henk kohtaisesti lohduta yhtään se, että jos minulla menee huonosti naapurillani menee vielä huonommin. tai päinvastoin. Olen aina sanonut ja sanon edelleen, että ymmärtämättömät päättäjät ja yhteiset rahat on mahdollisimman huono yhdistelmä. Olen seurannut tämän seutukunnan politiikkaa sanotaan nyt 50 vuotta. usein poliittiseen päätöksentekoon pyrkivät henkilöt, joilla on suunnaton pätemisentarve.

  14. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Piiri pieni pyörii uusissa pomoruletissa.
    Tuttujen toimialajohtaja-ehdokkaiden valitsijoina toimivat,
    aina valmiit uhrautujat, Rautio&Kenakkala&Isosuo.
    Ko. ratkaisun luovuus on kääntäen verrannollinen lusikkansa
    soppaan pistäneiden kokkien määrään. (Murphyn laki)
    Ps. Toisaalla HäSa ”uusi” maakuntajohtajamme suree Kanta-Hämeen
    kansainvälisyyden sokeaa pistettä.
    Lentokenttä puuttuu.
    Kirstulassa on maailmallakin brändättyä pinta-alaa ja
    parkkihallien katoilla laskeutumispaikkaa.
    Niihin on hyvä sikarikkaiden ulkomaalaisten pörräillä
    koptereillaan Hämylinnaa pelastamaan.
    Riitta

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      No niin Riitta.
      Toivottavasti uuden maakuntajohtajan ajattelu paikallisesta lentokentästä on nimityksen tuomaa jälkihuumaa. Pirkkala ja Helsinki-Vantaa ovat säällisen matkan päässä tästä Etelä-Suomen napakaupungista. Tosin en näe mitään syytä, että rehellisiä rahamiehiä paikkakunta mitenkään suuremmalti kiinnoistaisi. Lisäksi jos on keskittänyt ajatuksiaan muuhunkin kuin urakehityksensä edistämiseen on valistunut henkilö havainnut, että Finnavialle tuottaa vaikeuksia saada nykyinenkin lantokenttäverkosto toimimaan. Viimeisenä keinona kyseinen lafka lopettaa toiminnan tukemisen malmin lentokentällä. Harvoin suojeltua kohdetta halutaan niin voimallisesti saada tonttimaaksi kuin todella upeaa Malmin kenttää, missä pienentotoiminta on vilkasta. Mutta tässäkin asiassa raha puhuu, niinkuin lähes kaikessa kuntien rakennustoiminnassa. Helsingillä on omistuksessaa ennestään samalla etäisyydellä satoja hehtaareita kaavoittamatonta tonttimaata sekä peltoja että metsää.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Terve Lauri,

        valitettavasti Malmin lentoaseman alue tai rakennukset eivät ole suojeltuja. Alue on merkitty Museoviraston RKY 2009 (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) luetteloon, ja sellaisena merkitty maakuntakaavaan. Merkintä ei ole suojelupäätös, vaan tarkoitettu huomioitavaksi alemmilla kaavoitustasoilla.

        Viime vuoden loppupuolella Malmin lentoaseman ystävät ry teki lain rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/498 mukaisen esityksen Malmin lentoaseman suojelemisesta rakennuksineen ja lentokenttäalueineen. Allekirjoittaneella oli kunnia ideoida ja laatia ko. hakemus yhdistyksen tiimin avustamana. Museovirasto suhtautui hakemukseen suopeasti, mutta suojelupäätökset vahvistetaan ympäristöministeriössä. En ole tällä hetkellä perillä hakemuksen käsittelyvaiheesta.

        Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti (EIBI) ovat valinneet Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta 2016. Sen alasajaminen on ollut käsittämättömän härskiä toimintaa, kansainvälinen kulttuuriskandaali ja lisäksi aluetaloudellista itsemurhaa.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Joo mä sekoitin tohon EIBIn valintaan. Museovirastohan suojelee pikapäätöksellä vihreidenesityksestä Itäkeskuksen seiniä., koska kauppakeskuksia on suojeltu niin vähän. Lentokenttiä ilmeisesti runsaasti. Siis Suomessa.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Huomenta,

            pitää vielä tarkentaa… Museovirasto ei suojele mitään, vaan on lausunnonantaja. Suojelupäätös tehdään tasosta riippuen kunnan tai kaupungin asemakaavassa tai ympäristöministeriön toimesta.

            Itäkeskuksen ”seinien suojelussa” ei ole kyse siitä pitääkö ne korjata (laki vaatii pitämään koko ajan turvallisena), vaan siitä, että ne pitää korjata entisenlaisiksi, eikä jonkin muunlaisiksi. Suojelupäätöksissä kantavana ajatuksena on, että entisenlainen toiminta kohteessa pysyy mahdollisena. Itäkeskuksen toiminta kauppakeskuksena ei vaarannu siitä, että se korjaa julkisivunsa alkuperäisen mukaisiksi.

            Joissakin muissa kohteissa suojelupäätös voi tarkoittaa tilannetta, että entisenlainen toiminta ei kykene kustantamaan kohteen suojelua. Silloin ollaan pulassa. Malmin kohdalla sen suojeluarvo perustuu pitkälti sen jatkuvaan toimintaan lentoasemakäytössä, ja kun lentotoiminnalta viedään härskin kähminnän avulla edellytykset, niin retoriikkaa kuuluu, että koska ei ole lentotoimintaa, ei ole suojeltavaakaan.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Nou Hätä!
        Ei Hämeenlinnan tarvitse omaa lentokenttää alkaa rakentaa koska sellainen meillä jo on.
        Lammin pakkoliitettyä Hämeenlinnaan sen lentokenttäkin Evolla siirtyi osaksi Hämeenlinnaa.
        Partiolaisten kesäisen leirin tiimoiltahan sinne rakennettiin jo ”lennonjohtotorni” vai mikä ”brandeburkin portti” se rakennushirvitys mahtaa olla kentän päässä.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Onhan Parolassakin lentokenttä, ainakin meikäläinen soti siellä 1972-1973.. Pitkältä aukealta vaikutti.

          • avatar Erkki strömberg sanoo:

            Parola on tietääkseni Hattulaa joka ei ole Hämeenlinnaan.
            Sehän olisi Parola-Hämeenlinna kenttä sitten, eihän sellainen sovi. Naapurikunta taas ratsastaa ”emokunnan” palveluilla.
            Kyllä Hämeenlinnan ”pipipäitten” on kenttä saatava, esitin vain miten me maksajat sen halvimmalla toteuttaisimme.
            Eihän kentän tarvii iso olla, puheet vaan.
            Eihän Euroopan suurimmassa autokaupassa ole yhtään autoa vielä myyty, eikä rautakauppakeskittymässä myyty naulaakaan vaikka valmista piti oleman jo 2013, joten ei kentälle tarvii yhtään konetta laskeutua.
            Niitä voi sitten halukkaat Tuulosessa kattella.

  15. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Vielä kuntien hillitön halu saada suuria rakennushankkeita vireille pikaisesti johtunee siitä, että tulossa on useat vaalit, joihin puolueet tarvitsevat rahoitusta. Miljardiliikevaihtoa pyörittävistä yrityksistä saadaan aina siirretyä rahaa tähän toimintaa tavalla tai toimella. Mikään ei ole vuosikymmenissä muuttunut niinkuin tämä veronkieroa tutkinut verohallinnon huippuasiantuntija sanoi, rakennustoiminta on Suomen korruptoituneinta liiketoimintaa.

  16. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kari
    Onkos sinulla tietoa Hämeenlinnaan liittyneiden kuntien liitoksesta. Kuinka moni niistä on pakkoliitetty ja mihin? Eikö kuntien hallinnossa ole tehty demokraattisia päätöksiä Hämeenlinnasta?
    Aika ajoin törmää tuohon mielestäni virheelliseen käsitykseen pakkoliitokseen nykyisessä Hämeenlinnassa, jos ei nyt näissäkin keskusteluketjuissa jokaisessa niin joka toisessa kuitenkin.
    Kunnallishallinnossa niin kuin yrityshallinnossakin on selkeä sääntö, päätös, kun tehdään siinä pysytään. Uusi päätös voidaan tehdä, jos on tarpeellista, mutta ei jäädä rutisemaan ja vääristelemään päätöksiä.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Antti,

      en lähde sinun ja Erkin väliin asioita selvittelemään.

      Kunnallishallinnon laatua ja demokraattisuutta voi arvioida vaikkapa sen perusteella, jos samasta asiasta äänestetään useamman kerran peräkkäin, kunnes kertojen välillä suoritetut painostustoimet riittävät kääntämään tarpeeksi monen pään tuloksen muuttamiseksi toiseksi. Onko silloin kyseessä ”tarpeellinen” uusi päätös ja demokraattinen sellainen?

      Päätöksiä tehtäessä lähdetään siitä missä ollaan, mutta samalla pitää kyllä tehdä kaikille selväksi sekin, miten siihen on tultu. Jokin vastuu pitää Hämeenlinnan suohon survoneillakin toilailuistaan olla.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kari
        Kunnallishallinnon laadusta ja demokraattisuudesta tietenkin vastaavat myös nuo päänsä kääntäneet. Saattaa olla, että ensimmäisessä äänestyksessä he eivät ole ymmärtäneet mistä on kyse, laajempi tutustuminen asiaan on saattanut kääntää pään, ei mikään painostus. Silloin lienee kysymys tarpeellisesta ja demokraattisesta päätöksestä. En usko, että vanha Hämeenlinna, tai valtio pakottivat Hämeenlinnan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen liittymään pakolla. Valtio käytti kylläkin ”porkkanrahoja”, mutta ei pakottanut. Pienten kuntien hallintotyöskentely, yli-investointeineen vuosien varrelta ajoi taloudelliseen pakkoon. Hämeenlinnalla näyttää jatkossa olevan sama edessä, jakaneeko sitten Helsinki, Lahti ja Tampere sen keskenään ja taas on poru pakkoliitoksista, vaikka itse on liitos aiheutettu.

        Sitä en suinkaan vastusta etteikö Hämeenlinnan suohon survoneilla pitäisi vastuuta olla tekemisistään. Kunnallishallinnossa asia vaan helposti unohdetaan, varsinkin se isäntäväki sen unohtaa ja sitä käyttävät rengit ja pehtoorit hyväkseen. Millä ihmeellä se porukka pistetään vastuuseen, joka osti Kantolasta saastuneen maa-alueen ylihintaan maan sotkeneelta omistajataholta ja rakensivat kalliin heinämaan peitelläkseen investointivirhettään? Tuo vain yhtenä esimerkkinä, varsinaiset isännät eivät sitä mitenkään noteeraa he eivät siitä vastuuseen ketään vedä ja unohtavat tiedotuspäälliköiksi hamuavien virheet. Kas nuo tiedotuspäälliköiksi pyrkivät osaavat omalta kohdaltaan asian aina positiiviseksi muuttaa, jos ei muuten niin ”huonosti menee muuallakin” ja se puree isännistöön.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Seurasin naapurikunnasta tätä Lammin liitospäättämistä ja tulin tulokseen, että appiukkoni sanoin on kahdenlaisia voittoja, rehellisiä ja ns Pyrrhoksen voittoja. Siihen en ota kantaa voittiko vai hävisikö lammilaiset kaupassa. Itse katson kuitenkin muuttaneeni Lammilla 2010, vaikka silloiset työkaverit vitsailivatkin Laten halunneen kaupunkilaiseksi..Ei kuulu tähän, mutta Espoossa tai Vantaalla oli kymmenisen vuotta sitten joku vahingonkorvausoikeudenkäynti, jossa lautamiehiä vaihdettiin 3-4 kertaa, jotta saatiin yksimielinen lautamiespäätös kumoamaan ammattituomarin päätösesityksen. Se on sitä pelin politiikkaa

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Ei kuntaliitoksissa kuten ei monessa muussakaan liitoksessa, tai liitossa pidä ajatella voittajaa, vaan sitä kuinka edetään liitoksen jälkeen.
            Avioliittoakaan ei pidä perustaa jomman kumman voiton tavoittelulla, toisen kustannuksella. Vaikka onhan niitä reittä pitkin ilmeisesti rahakkaaseen liittoihinkin päätyneitä, en osaa sanoa niiden onnellisuudesta.

  17. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Maakuntajohtajan mielestä Kanta-Hämeen pelastaa
    aggressiivisempi ote, jolla saadaan asukaspako kääntymään.?!
    Meillä on vuosikaudet ajettu alas asukkaiden peruspalvelut
    erittäin aggressiivisin ottein.
    Temppu ei onnistu ”liimautumalla” Hesaaan ja Manseen,
    ei haikailemalla puuttuvaa lentokenttää ja satamaa.
    Nyt tarttis tehdä avoimesti ja aidosti jotakin,
    paskanpuhumisen sijaan.
    Ps. ”Siisti pitää olla sanoi kissa hietikolla
    raapi päälle tarpeenteon
    pienen sievän santakeon.”
    (Lauri Viita, – Moraali)
    Kommenttini innoittaja/ H. A.-A:n Uutisjuttu, HäSa
    Riitta

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Ainoat runoilijat joiden tekstiä olen vaivautunut lukemaan on Viita ja Arvo Turtiainen. Niissä on salatotuuta ja kätkettyä ironiaa.

  18. avatar Eero sanoo:

    Kyllähän Hämeenlinna on nyt niin pahassa jamassa, ettei moni paikallismedian lisäksi sitä oivalla vieläkään. 13 millin miinus yhdistettynä kikyn 4 milliä syövään vaikutukseen on myrkkyä, puhumattakaan siitä että lähemmäs sadan miljoonan korjausvelka on vielä kolkuttamassa seuraavien vuosien päässä. Kun tähän yhdistetään vielä koko ajan kiihtyvä muuttotappiokierre, kriisikunnaksi julistaminen on vain ajan kysymys. kokdem on juhlansa juhlinut ja nyt on maksun aika. Harmi vain että laskun maksaa aina veronmaksaja.

  19. avatar Walkman sanoo:

    Kivaa pöhinää on kaupungin yrityksissä riittänyt , paitsi rokkipuistossa ja parkkihalleissa. Maksetaan tämä 13+4 milliä sähkörahoista ja siivotaan kunta kuntoon ja pidetään huoli, että se myös pysyy kunnossa.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Sähkörahat ovat olemassa mutta vakuutena ilmeisesti, joten niitä ei voi käyttää jos ei maksa velkaa pois siltä osalta jonka vakuutena ovat.
      Helppoja nakkeja ei ole!

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Terve Walkman ja Erkki,

        Vakuuksista: kunnat eivät anna rahoituslaitoksille vakuuksia, tytäryhteisöille korkeintaan omavelkaisia takauksia. Kunnan velkojen vakuutena on aina sen verotusoikeus – mitä ikinä se sössiikin, niin se voi aina periä ne rahat kuntalaisilta veroina.

        Sähkörahat: K.s. edellä, eivät ole vakuuksina. Sen sijaan, vuosia on ollut tilanne, että kaupunki on saanut sijoitetuista sähkömiljoonista suurempaa tuottoa kuin mitä on joutunut maksamaan korkoa lainaamistaan miljoonista. Sähkömiljoonien tuotot ovat pönkittäneet kaupungin rahavirtaa ja tuloslaskelmaa. Nyt tilanne on keskuspankkien arvopapereiden osto-ohjelman vuoksi muuttumassa niin, ettei hyväksyttävissä olevilla riskeillä ole enää saatavissa entisenkaltaisia tuottoja. Kaupungin sijoitusomaisuuden tuotot miinus lainojen korot on painumassa negatiiviseksi, joka rassaa entiseen verrattuna rahavirtaa ja tuloslaskelmaa.

        Kriisikuntakriteereissä seurataan mm. alijäämää. Sähkörahoilla, vaikka niillä voidaan maksaa menoja, ei voida kattaa alijäämiä.

        Otan esimerkkierkin: Erkillä on taskussaan 20 €. Tänä vuonna hänellä on menoja 100 €, mutta tuloja vain 80 €. Erkki pystyy maksamaan menonsa tuloillaan ja taskussaan ennestään olleella 20 €:lla, mutta silti Erkki tekee tänä vuonna alijäämää 20 € (80 € tulot – 100 € menot), ja hän joutuu tulevina vuosina tienaamaan enemmän kuin kuluttaa kattaakseen tuon 20 €.

        Eli vaikka meillä on rahaa yli 90 M€ sijoitusomaisuutena, teemme silti alijäämää, joka on katettava. Hameenlinnan pillipiiparipari Hellstén ja Isosuo ovat lurituksellaan johdattaneet kaupungin lapset velkavuoren sisään, jonne he sitten katosivat.

        • avatar Walkman sanoo:

          Hyvä että Kari jaksaa kertoa näistä kunnallistalouden ja -politiikan kiemuroista meille, tai ainakin minulle joka / jotka emme ole asioista niin kovin hyvin perillä. Käsitykseni mukaan kuntataloutta ohjaavassa ja kenties määräävässä lainsäändännössä on korjattavaa.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Kiitos Kari oikeanlaisesta tiedosta!
          Ymärtääkseni sähkörahat kumminkin vaikuttavat yksityisten rahoituslaitosten antamiin lainoihin kun tavallaan takaajalla, omavelkaisella takaajalla on vaikkapa samassa laitoksessa sähkörahat talletuksena.
          Jos sähkörahat syötäisiin pois voisi rahahanat umpeutua.
          Ymmärsinköhän nyt oikein?
          Toisaalta Kari, minulla on vain pieni eläke joka juuri ja juuri riittää päivittäiseen olueen ja muihin tällaisiin tärkeisiin menoihin, silti talous pysyy tasapainossa on nääs vaimollakin eläke nykyään.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Terve Erkki,

            ei ne kuntien rahoitusomaisuudet vaikuta pankkien lainanantoon mitenkään, koska kuntahan voi koska hyvänsä käyttää varansa miten haluaa.

            Oli kunta miten kuralla hyvänsä, pankin riskiksi ja siten oman pääoman lisätarpeeksi lasketaan nolla.

            Tosin pankit taitavat pikkuhiljaa hillitä lainanantoaan kunnille, ja rahoitusvastuu siirtyy enenevässä määrin kuntien keskenään takaamalle Kuntarahoitukselle. Järjestely on kuin EU:n ”vakausjärjestelyt”, persaukiset takaavat toisiaan.

  20. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Omituisinta ihmisen käyttäytymisessä on se,
    kun hän saa valtuudet ja vapauden
    äänestäjiltään/valitsijoiltaan tehdä
    päätöksiä yhteisen hyvän puolesta,
    hän matkii muita.
    Tätä voisi kutsua jopa lintutieteelliseksi aksioomaksi.
    Kanan aivoilla on mahdotonta nousta kotkien jengiin.
    Riitta

  21. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro!
    Toi Karin,
    ”Järjestely on kuin EU:n ”vakausjärjestelyt,”
    persaukiset takaavat toisiaan,”
    on ihan hervoton kiteytys ja niin totta.
    Tosta pitäisi jo antaa jonkinsortin
    Nobeli.
    Riitta

  22. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Kiemunki on ollut näistä kunnan mittavista talousongelmista hipi-hiljaa, eikä lehdistökään ole häntä näistä tohtinut juuri ahdistella. Toisin oli taannoin kun näytti ihan siltä että kertaerien jälkeen kunnan talous olisi plussalla. Silloin Kiemunki paistatteli kyllä lehtien palstoilla makeillen loistavasta tilanteesta. Jos Kiemungissa olisi nyt yhtään miestä, hän tarjoutuisi itse selvittämään asiain tilaa, ja sitä miksi näin surkeassa jamassa ollaan. Näinhän ei tietysti tapahdu, vaalitkin on jo niin likellä ja tämä mukamas valtavirtaa vastaan uija muisteleekin varmasti mieluummin kantolan puiston rokkikonserttejaan kotonurkissa.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Kiemunki ei ole mikään talousasiantuntija, tokko tajuaa edes miten on tähän tultu, silloin on parempi olla hiljaa kuin mennä munaamaan itseään selityksillä. Kun on housuissa niin on housuissa. Mustaa on vaikea selittää valkoiseksi.

  23. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Tauno!
    Kaikkien kannalta paree vaan ettei Iisakki
    ala ”itse selvittämään asiain tilaa.”
    Tästä kalliista kupletista puuttuu enää
    Raution repla
    ”- Opiksi on otettu ja nyt lähdetään
    puhtaalta pöydältä eteenpäin.”
    Riitta

  24. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Hämeenlinnan kehitys oli samanlainen kuin monen kriisikunnan. Tuli Rautaruukki, Polarcup, oli Autoteollisuus, tuli Konecranes, Kummila maan suurimpia (ja arvostetuimipia) rakentajia. Väestörakenne kasvoi työtätekevillä. Monipuolista rakennustoimintaa oli rahoittamassa vahvat pankit, Kanta-Hämeen Alusäästöpankki etunenässä. Hämeenlinnan posti oli varmaan yksi maa suurimmista. Mikäs täällä oli kaupunkia johtaessa ja poliitikkojen polleillessa. Vaaran merkkejä ei huomattu edes ensimmäisessä lamassa. No Kummilan uusi johto ryssi senkin taitamattomuudessaan konkurssiin. Kantapankki meni mukaan fuusioon, pakotettuna vai tyhmyyttään? en tiedä.
    Autotehtaan vaikeudet alkoivat. Ensimmäiset Asuntomessut olivat menestys, toiset ei niinkään(kaupungin johto haukkui asiantuntijat, jotka pitivät aluetta epäkäytännöllisenä-johdollahan on paras tietämys?). pankkitoiminta alkoi kuihtua samoin vilkkain rakentaminen. Keskustan annettiin pikkuhiljaa kuihtua, Aulanko menetti Restelin hoteissa entisen loistonsa. Ketään ei tuntunut kiinnostavan tuo 10-15 vuoden ajanjakso ja sen merkit. Uutta teollista toimintaa ei kuntaan tullut. Tiiriön kauppakeskittymä kyllä kasvoi. Sitten keksittiin Goodman, mikä sekin on vain tavallinen tusinakauppakeskus. Kuntaliitoksetkin menivät pieleen, koska Janakkala ja Hattula olisi pitänyt saada mukaan. Kun menneiden vuosien välinpitämättömyyttä ja ylimielistä johtamista havahdutaan nyt korjaamaan tulee se superkalliiksi kuntalaisille. Olisi vissiin paempi hakeutua vapaaehtoisesti kriisikunnaksi enempien vahinkojen välttämiseksi, siis nöyrtyä. Tästä jäi kymmeniä asioita pois, mutta vain tunkio paranee kääntelemällä, kuntatalous ja huono johtaminen ei.

  25. avatar Express sanoo:

    Pakko se on myöntää että munittu on ja pahan kerran sittenkin, mutta se on pääasia että saatiin rokkibändit kantolan lavalle

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Kantolan tapahtumapuiston rakentaminen perustui puhtasti siihen, että eri tuotantoyhtöt saivat höynäytettyä päättäjät uskomaan, että näitä tarvitaan, koska Stadionkin menee remonttiin. Nyt samat tahot sanovat, että megatähdet eivät tule tänne, koska Venäjälle ei voida jatkaa. En ole mikään selvännäkijä, mutta varoittelin tästä jo silloin kun asia oli suunnitteluvaiheessa. En ymmärrä missä umpiossa kunnan päättäjät elävät, eivätkö he seuraa maailman menoa. En tarkkaan tiedä mikä taho laittoi myös tämän parkkitalobuumin liikkeelle ja millaisin valheellisin laskelmin, syylliseksi ei ole kukaan halunnut ilmoittautua.
      vasemmiso-oppositio huutaa kurkku suorana, että osinkojen sijaan yhtiöiden tulisi rakentaa lisää seiniä ja palkata henkilökuntaa. Kaikkien tiedossa on maailmantalouden heikko tila ja kasvunäkymät, joten ammattijohtajat eivät tähän ryhdy. Vain kuntasektorilla on varaa rakentaa kannattamatonta ja palkata niitä ylläpitämään henkilökuntaa, maksajahan on varma me veronmaksajat. Eikä päättäjillä ole minkäänlaista pelkoa irtisanomisesta niinkuin ei henkilökunnallakaan. Idiootit.

      • avatar riitta nyqvist sanoo:

        Moro Lauri!
        Muistan tuon Kantola-koohotuksen.
        Sain useammaltakin taholta rajut haukut.
        Olin kehityksen jarru, hevi-/rock-vihamielinen jne.
        En saisi arvostella Kantolaan upotettavaa rahaa,
        enkä väittää julkisesti, että raha olisi pois peruspalveluista.
        Kantola oli heidän mielestään kullanarvoinen sijoitus,
        samassa kansanvalistus-sessiossa
        heitettiin Madonnakin kehiin.
        Kyseisillä kohkaajilla ei ollut, eikä ole senkään vertaa
        taustatietoja viihdebisneksestä, sen lainalaisuuksista
        kuin minulla.
        Ikuisena rokki-mimminä olen sitä mieltä,
        että se maksaa, joka haluaa kuunnella omaa mielimusaansa.
        Verovarojen ensisijainen tehtävä on pitää peruspalvelut siedettävällä
        tasolla myös Hämeenlinnaan liittyneissä kunnissa.
        Riitta

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Lauri,

        tuotantoyhtiöitä oli yksi, Live Nation, joka ”konsultoi” kaupunkia suunnitelmien tekemiseksi. Kiemungin mukaan meidän piti oleman siitä kiitollinen.

        Kantolan yhteydessä todisteltiin, että on olemassa erilaisia kulttuuri- ja tapahtumatoiminnan aluevaikutusten laskentamalleja. Esitin, että yhtä sellaista olisi oikeasti käytetty Kantolan vaikutusten laskemiseksi. Lupailtiin, että lisätietoja ja laskelmia tulee – niitä ei koskaan tullut. Käen pulju ei niitä halunnut / pystynyt tuottamaan.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Olen ennenkin kirjoittanut, kun tapasin lomamatkalla erään kaupungin kuntapäättäjän (ilmeisesti demari). Heidän kaupungilleen Ritaluoman autotalohanketta oli tarjottu, eivät tarttuneet sen utopistisuuden takia. Lisäksi heillä oli monikymmenvuotinen vakiintunut tunnettu kulttuuritapahtuma. Kertoi ettei sillä ole vaikutusta kunnan veroprosenttiin. Toivotteli vain Hämeenlinnan päättäjille hieman hymyillen onnea. Kerroin, etten voi kertoa noita toivotuksia kun en ketään sen kummemmin tunne.

  26. avatar Walkman sanoo:

    Odottaisin joidenkin investoinneista (ehkä väärä sana, kun raha ei tuota) / hankinnnoista ehkä oikeampi, päättäneiden henkilöiden esiintuloa kuntamme taloudellisesta tilanteesta. Onko sellaisia vai onko vastuu kollektiivinen? Siis niidenkin jotka vastustaneet hankintoja. Eikö ole olemassa tahoa jolla on kanttia sanoa, että nyt mokasin tai me jotka ajoimme näitä hankkeita mokasimme. Saavathan em. asioista päättäneet henkilöt melko runsaasti negatiivistä palautetta tässä blogissa, Vai onko mahdollisesti niin että, kun Persut on ”heitetty sivuun” niin, luottamus-, hallinto- ja byrokratiahenkilöt eivät katso edes tarpeelliseksi puolustautua mitenkään? Toisaalta Suomessa on hiljaisuutta pidetty myöntymistä ja hyväksymistä ilmaisevana. Pahoin pelkään, että tämä tilanne on tullut joillekin kaupunkimme päättäjille yllätyksenä ja se on todella huolestuttavaa.

  27. avatar Eero sanoo:

    Voi sanoa että vuosien rellestys Hämeenlinnassa alkaa realisoitumaan nyt ja pulassa ollaan. Tämä totaalisen sekopäinen kantolan rokkilavahan on kiemungin hanke, jonka hän halusi väen vängällä kaupunkiin. Vaikuttimina on ollut varmasti paitsi se että herra pääsee kotikaupungissaan katsomaan maailman luokan hevirokkia, mutta myöskin kalasteluna juurikin tämän rokkikansan ääniä. Lasku tästä ilveilystä on meille veronmaksajille täysin kohtuuton. Nyt olisi erittäin tärkeä saada seuraavissa vaaleissa valtuuston johtaja vaihtoon. Tehtyjä järjettömyyksiä ei saa enää tekemättömäksi, mutta tulevaisuus olisi ainakin turvatumpi. Toivoa myös sopii että Kari Ilkkala lähtee seuraaviin vaaleihin mukaan.

  28. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    nykyisen Keinuparkin 3,5 M€ lainalle annettu kaupungin takaus käsiteltiin hallituksessa 27.4. ja valtuustossa 11.5.2009 ilman muutosehdotuksia. Kuvaus: ”Pysäköintirakennus tulee palvelemaan jo kaavoituksessa määrättyä pysäköintivelvoitetta Verkatehtaan, Maakunta-arkiston ja viereisen liikerakennustontin osalta. Ko. pysäköintilaitoksen toiminta on suunniteltu siten, että sekä Verkatehtaan, kaupunginteatterin että muiden asiakaspaikkoja tarvitsevien toimijoiden asiakaspysäköinti voidaan hoitaa ko. tiloissa.”

    Minkäänlaisia arvioita tai laskelmia hankkeen vaikutuksesta pysäköintiyhtiön talouteen ei esitetty ainakaan kaupunginhallitukselle tai valtuustolle. Yhtiön hallituksessa oli tuolloin pj:nä Vesa Kaloinen ja jäseninä Irene Järveläinen, Pekko Oksanen, Kalevi Salonen, Soupios Georgios ja Seppo Vekka.

    2010 suoritettiin käsittämätön konkelo, jossa Hämeenlinnan Pysäköinti Oy muutettiin Keinuparkki Oy:ksi, ostettu yhtiö Lammin Liikuntakeskus Oy muutettiin Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:ksi, jonka omistukseen Keinuparkki Oy siirrettiin ja samalla perustettiin uusi Kaivoparkki Oy.

    21.6.2010 kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman Kaivokadun pysäköintilaitoksen toteuttamisesta, ja että tontti luovutetaan Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:lle erikseen myöhemmin päätettävällä tavalla, missä yhteydessä varmistetaan hankkeen kokonaistaloudellisuus.

    22.11.2010 kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin pysäköintitoimintojen siirtämisen Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:lle. Päätöksen yhteydessä ei esitetty mitään laskelmia yhtiön taloudesta.

    17.1.2011 kh hyväksyi 7,7 M€ lainan takauksen Kaivoparkki Oy:lle. Minkäänlaisia arvioita tai laskelmia hankkeen vaikutuksesta pysäköintiyhtiön talouteen ei esitetty ainakaan kaupunginhallitukselle tai valtuustolle. Yhtiön hallituksessa oli tuolloin edelleen pj:nä Vesa Kaloinen ja jäseninä Irene Järveläinen, Pekko Oksanen, Kalevi Salonen, Soupios Georgios ja Seppo Vekka.

    12.9.2011 kaupunginhallitus vuokrasi Kaivokadun tontin Kaivoparkki Oy:lle. Kaupunginhallituksen oman 21.6.2010 päätöksen mukaan hankkeen kokonaistaloudellisuus olisi pitänyt varmistaa tässä yhteydessä (ks. edellä). Kh:lle ei esitetty minkäänlaisia arvioita tai laskelmia hankkeen vaikutuksesta pysäköintiyhtiön talouteen.

    11,2 M€ siis investoitiin ja taattiin verovaroin ilman, että päättäjät näkivät tai edes kysyivät kerrassaan minkäänlaisen laskelman perään, miten ja millä oletuksilla pysäköintiyhtiöiden talous tulee kehittymään.

    Mitä siihen sitten voi enää sanoa, hiljaiseksi vetää.

    • avatar Matti sanoo:

      Kyseessä on visio. Pysäköintivisio. Visionääri ei kaipaa laskelmia.

      • avatar Riitta Nyqvist sanoo:

        Moro Matti!
        Totta, visionääri ei kaipaa,
        mutta laskun maksavan kaupunkilaisen pitäisi kaivata.
        Myös valtuutettujemme Raatihuoneella
        pitäisi kaivata, jopa suorastaan vaatia.
        Kyllähän se kertoo paljon mm. kaupungin bisnespuolen hallitusten jäsenistä,
        ja ”Käen puljun” asenteesta, kyvyistä, ammattiylpeyden puutteesta,
        jos valtuutetulle ei toimiteta tämän pyytämiä tietoja.
        Valtuutetun aktiivisuuden seurauksena
        Troikan naurettavia syytöksiä julkisuudessa mm. kiusaamisesta?!?
        Tulee joidenkin tumpeloiden kohdalla miettineeksi,
        olisiko fudujen välttämisen motiivina iso repullinen
        ”hiljaista tietoa,” jota ei haluta
        asianomaisten paljastavan potkujensa jälkeen.
        Ei kai nyt sentään.
        Riitta

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kun asioita hoidetaan Karin esittämillä faktoilla, täälläpäin sanotaan ”Voi herran pieksut sentään”

  29. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Toivottavasti kaupunkimme ikioma
    tuotantoyhtiö Lama Nation ajetaan
    alas ensi kunnallisvaaleissa.
    Siitä olisin hyvin kiitollinen.
    Riitta

  30. avatar Eero sanoo:

    Uuden sairaalan asemapaikka puhuttaa taas. Häsa uutisoi että SHP:n ja tontin hallinnoiman puolustusvoimain kesken käydään neuvotteluita elokuussa. Sittemmin Häsa ei ole katsonut asiakseen neuvotteluiden kulusta enää kertoa, mutta kiemunki kertoi juurikin facebookissa neuvotteluiden edenneen hienosti ja asian olevan hanskassa. Pitäisiköhän jonkun nyt tarkistaa asia puollustusvoimilta, onko neuvotteluita yleensäkään käyty ja asian laita näin vai puhuuko kiemunki pehmoisia, niin kun hänellä tapana usein on.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Onko tuo facebook jokin virallinen tiedotuskanava, jossa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja informoi kaupunkilaisia? Mihin unohtuu pienosakkaat, joilla ei ole facebookia? Kuka ajaa pienosakkaiden etuja? Ei taida Kiemunkista olla pienosakkaiden edun ajajaksi.
      Käsitykseni mukaan facebook on lähinnä juorukanava.

  31. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Antti!
    Kysymyksesi facebookin syvimmästä olemuksesta,
    sai sisälläni uinuneen kyökki-filosofin pohtimaan
    fb:n eri kerrostumia.
    Itselleni riittää meili melkoiseen tunnekirjoonkin.
    Ymmärrän niitä, joille naamakirja on nopea tapa
    päivittää tärkeimmät kuulumiset ympäri Tellusta.
    Sitten on niitä, jotka nousuhumalassa purkavat
    tuntemuksiaan päivittäisestä kakalla käymisestä vitutukseen.
    Kunnes kankkunen panee katumuksen ja peruutusvaihteen päälle.
    ”Mopo karkasi…”
    Oma ryhmänsä ovat poliitikot joiden feissari toimii rippituolina,
    jotta samat synnit voi taas puhtaalta pöydältä toistaa ”opiksi on otettu”
    liturgialla.
    Oma uskonlahkonsa sekin.
    Mitenkä kommenttini profiloituu Karin blogi-sisältöön…
    Nipin napin riman yli.
    Riitta

  32. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Kari kiittäen mieltä lämmittävästä kuitistasi!
    Tuosta ”mihin tahansa blogiin,”
    voisin lyödä vetoa, mutta kenen kanssa?!?,
    kymmenen vuotta vanhasta savunmakuisesta Laphroaig
    viskistä,
    jot ei sentään ihan ”mihin tahansa blogiin” kaivata
    prosenttitaidettani kaupunkimaisemaamme maalaamaan.
    Oletan ettei Iisakin, Sarin tai …
    Riitta

  33. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Riitta Hyvä!
    Me blokien lukijat kaipaamme ja odotamme persoonallisia kommentejasi ihan kenen tahansa blokiin.
    Ehkäpä Karinkin näin päin asian ajatteli?
    Mutta kuten tiedät ”ei helmiä kannata sioille heitellä”!

  34. avatar riitta Nyqvist sanoo:

    Kiitos Eki!
    Leikittelin Karin innoittamana ajatuksella, jotta kirjoittelisin
    prosenttitaide-kommenttejani turhaan ko. asiaa
    ymmärtämättömille tahoille.
    Se on ihan liian outo ja uusi asia heille&konsulteilleen.
    Hämylinnan pikkupiiri on tehnyt parhaansa
    tuhotakseen mm. Engelinrannan, Ahveniston,
    keskustan, torin yms historiallista maisemaa.
    Aulangon ainutlaatuisuuden viher-tuho on vasta lähtökuopissa.
    Vetosin aikoinaan, että Tiiriön takana oleva pieni vihreä keuhko,
    Lintumäki säilytettäisiin, sekin tuhottiin totaalisesti betonihirviöllä.
    Asukkaat kertoivat minulle tuostakin farssista varsin erikoisen
    taustatarinan.
    Meillä on merkilliset kuviot myös lupamenettely-arpajaisissa.
    Kaikella on hintansa, mutta millään ei ole
    mitään arvoa.
    Riitta

  35. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Sopisiko Hämeenlinnan valtahallintoon jesuiittojen periaate ”tarkoitus pyhittää keinot” Tänään Posti toi kierrätykseen siirrettäväksi lehdykän ”Arjessa mukana”. Siellä oli loppupuolella kirjoitelma ”Uusi Hämeenlinna on ihmisten kaupunki”. Kaunis ajatus, mutta näillä hallintomalleilla ja henkilöillä ei onnistu. Ja oikein taiteilijan visualisointi uudesta Hämeenlinnasta. Olenko kyyninen, ei onnistu. Kuntalaisilta halutaan esityksiä ja ideoita hankkeeseen, halutaanko vastuu siirtää muualle kun omat päät on tyhjää täynnä.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo lehtinen oli aivan turhanpäiväinen korulauseiden esitelmä. Kaikki ne virkamiehet ja poliitikot, jotka ovat osallistuneet kyseisen lehtisen toimittamisen pitäisi välittömästi ohjata hakeutumaan tuottavaan työhön. Milloinkahan nuo poliitikot ja virkamiehet ymmärtäisivät laatia lehden ”Pyhässä mukana” sellaiseen lehteen sopii nuo korulauseet. On käsittämätöntä etteivät edes poliitikot ole huolissaan kaupunkilaisten pyhäpäivien vietosta, arjesta vain jaksetaan höpistä.
      Olisi se HUIKEAA, kun kaupungin johtava eliitti hehkuttaisi kaupungin asukkaiden asukaslähtöisestä, asukasystävällisestä pyhäkaupungista, vai olisiko se HUIKEAA.
      Mitenkä taiteilija olikaan kuvitellut VR:n junan kulkevan kaikkien noiden mutkien kautta, no se oli taiteilijan vapautta.
      Ps. Kirjoitin nykymuodin mukaan HUIKEAA, kaikki on nykyään HUIKEAA, en ole oikein selvillä mitä se tarkoittaa.

  36. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Moro Antti ja Lauri!
    Käväisi otsalohkossa sama ajatus, kuin Antilla
    vain ”arjessa mukana,”
    Toisaalta viikonloppu-taksojen mukaan
    kimppa-hengailusta laskuttaisivat tuplat kaupunkilaisilta.
    Lauri ”kyynisyytesi” on mielestäni arkirealismia.
    Yläreunassa tässä krypisessä ”kasvukäytävässä” kiitää pendolino
    pysähtymättä – ohi Hämylinnan.
    Mystisin lause kuvakollaasissa on
    ”Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous.”
    Onkohan kohde varmasti oikea?!?
    Tämäkin tilaus olisi kannattanut kilpailuttaa eskarilaisilla,
    olisi ollut enempi arki- ja näppi-tuntumaa ko. taiteilijoilla.
    Riitta

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Tervehdys,

      osallistuminen Hämeenlinnan hallintoon on tarjonnut loppumattoman virran surrealistisia kokemuksia, jotka ehkä parhaiten muuttaa näkyviksi Dalin kuulu vuoden 1939 maalaus (klik) ”Muistin pysyvyys” (”The Persistence of Memory”).

      Tämän Paroc-vuorivillateema tuli kh:lle valmiina, pyytämättä ja yllättäen. ”Brändityön” esittelyssä kävi selväksi, että siinä oli pohdittu kaikkia muita sidosryhmiä, paitsi sitä ilmeisintä: kaupunkilaisia. Juuri mikään ei vahingoita brändäystavoitteita pahemmin, kuin uusien ”asiakkaiden” kalastelu mielikuvilla ja väitteillä, jotka nykyiset ”asiakkaat” kokevat täysin eri tavalla.

      Tuo kuolematon ”Resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous” on peräisin sessioista, joilla valtuusto osallistui Uuden Hämeenlinnan strategiatyöhön. Kyse on luusta, jonka kokdem heitti vihreille, jotta pysyvät tyytyväisinä ja kokevat vaikuttavansa kaupungin asioihin. Työ koostui pääasiassa em. kaltaisten lausahdusten pohdinnasta, sekä äänestyksistä mitkä sanat ja missä järjestyksessä esiintyvät kaupungin strategiassa ja tavoitteissa. Strategiatyö saatiin sitten tammikuussa oikeammille urille allekirjoittaneen ja Sarin kahdenkeskisen rakentavan palaverin tuloksena – asia josta riitelevä persu ei tietenkään meriittiä saa.

      Sitten tuohon kestävään talouteen… lainaan tähän soveltuvin osin vuosi sitten budjettivaltuustossa pitämäni puheen meidän ”kestävästä” taloudesta. Lukiessanne muistakaa tämän vuoden ennustettu alijäämä n. 12 M€, ja että siitä lähes puolet koostuu käyttömenojen ylityksistä:

      ===============================================
      Englannin kielessä on käyttökelpoinen mutta vaikeasti käännettävä termi ”spin doctor”. Kun korrekti Suomi kääntää termin poliittiseksi neuvonantajaksi, todellinen mielikuva on poliittinen silmänkääntäjä tai sanan pyörittäjä. Hyödyllisen esimerkin antaa George Orwell, joka teoksessaan Vuosi 1984 ”kuvaili kuinka Eurooppaa hallitsee Totuuden ministeriö, jossa poliittiset neuvonantajat selittävät, miten Rauhan ministeriön käymä sota sujuu aina hyvin.”

      Tämä esimerkki kuvaa melko osuvasti sitä virallista puhetapaa, jolla Hämeenlinnan taloudesta puhutaan. Meillä on ikioma Totuuden ministeriö, otsikoitiinhan nyt käsillä oleva budjetti julkistuksen yhteydessä sanaparilla ”Kestävä elämäntapa”. Paljon on hyristelty myös sitä, miten olemme saaneet käyttömenojen kasvun kuriin. Totuus on toinen.

      Vuosi sitten nostin esiin neljä tärkeää kohtaa matkalla kohti kestävää kuntataloutta. Näistä ensimmäinen oli, että meidän on muodostettava uusi tavoitekuva siitä, millainen kestävä kuntatalous on. Ilman tuota tavoitekuvaa emme voi uskottavasti puhua kestävästä elämäntavastakaan.

      Miten olemme tässä onnistuneet?

      Vuosi sitten hyväksymämme tilausbudjetti edellytti toimintakatteen LASKEVAN 0,1 %. Tällä hetkellä ennustamme vuoden 2015 toimintakatteen KASVAVAN 3 % viime vuoteen verrattuna. Ilman vuokratonttien myynnistä saatua n. 7 M€ budjetoimatonta lisätuloa toimintakatteemme olisi kasvanut yli 5 %, eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna!

      Ilman vuosien 2013 verotilitysmuutosta, 2014 HAMK’in yhtiöittämistä ja 2015 vuokratonttien myyntipottia Hämeenlinnalla olisi tämän vuoden lopussa kertyneitä alijäämiä lähes 30 M€ ja velkaa n. 11 M€ nykyistä enemmän. Talouden tervehdyttäminen ei voi perustua omista toimista riippumattomiin kertaeriin.

      Tilausbudjetin sivun 28 talouden tasapainotusohjelma keskittyy veronkorotuksella avitettuun yli/alijäämän hallintaan. Kestävä kuntatalous tarkoittaa kuitenkin ennen kaikkea rahoitustasapainoa. Vuosikatteella tulisi pystyä kattamaan nettoinvestoinnit, vain siten velka ei kasva.

      Tasapainotusohjelmassa kaupungin velan ennakoidaan kasvavan 261 M euroon 2018 loppuun mennessä. Tosiasiassa 2018 loppuun mennessä meillä on lisäksi ainakin 48 – 50 M€ sellaisia konserniyhtiöiden velkoja tai kaupungin taseen ulkopuolisia velkoja, joita maksetaan suoraan kaupungin käyttömenoista tai viimeistään vuosikatteesta. Esimerkkeinä jäähalli, palloiluhalli, Ahveniston maauimala, uimahalli, Kantolan tapahtumapuisto ja Nummen koulu.

      Todelliset kaupungin rahavirrasta katettavat velat eivät lopu tähänkään. Kaupungin rakennusten korjausvelka on 49 M€ ja perusparannustarve 97 M€. Poistuvat kohteet on tässä jo huomioitu. Lisäksi esim. tiestössä piilee 16,5 M€ korjausvelka ja 38 miljoonan korjausvastuut.

      Rakennuskantamme normaalikin kuluminen on sellaista, että kuntoluokan vähittäinen nosto 68 % -> 75 %, korjausvelan pienentäminen n. 15 M€ ja perusparannustarpeen kääntäminen edes hienoiseen laskuun vaatii vuosina 2015-2030 yhteensä n. 200 M€ investoinnit. Tämä tarkoittaa nykyisen investointitahdin jatkumista ainakin seuraavat 15 vuotta. Lukuun ei sisälly vielä lainkaan täysin uusien kohteiden investointeja.

      Rakennusomaisuutemme krooninen ongelma kuitenkin on, että se kuluu normaalia nopeammin hoidon ja kunnossapidon alibudjetoinnin johdosta. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen hoito- ja kunnossapitomäärärahoista puuttuu varovaisestikin arvioiden 2-4 M€/vuodessa.

      Tämä ei ole sattumaa. Tilapalvelut ei koskaan pääse esittämään edes johtokunnalleen, saati kaupunginhallitukselle asti sellaista budjettia, jolla rakennuskannan asianmukainen hoito ja kunnossapito voitaisiin turvata. ”Tasapainoista” budjettiesitystä sorvaava virkamiehistö on käynyt jo aikaisemmin niistämässä tilapalvelun tarpeet. Ja näin Totuuden ministeriö voi kertoa, että Rauhan ministeriön käymä sota sujuu hyvin.

      Tällainen toiminta on äärimmäisen vastuutonta. MRL mukaan ”Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset.” Rakennuksistamme huikeat 1/3 kärsii sisäilmaongelmista! Tämä ei ole yllätys, sillä rakennuskannan lukumäärästä 41 % ja neliöistä 33 % on kuntoluokaltaan alle 60 %!

      Totuuden ja rauhan ministeriön käymän sodan uhrit syntyvät joka päivä kouluissamme, päiväkodeissamme ja virastoissamme. Lapsia, naisia tai miehiä ei tässä sodassa erotella.

      Arvoisat valtuutetut, Hämeenlinnan kestävää elämäntapaa ja kestävää kuntataloutta ei voida rakentaa tasapainottamalla kunnan yli/alijäämää, vaan rahoitusta. Kestävää elämäntapaa ei myöskään voida rakentaa työntekijöidemme saati lapsiemme terveyden kustannuksella. Edellä esitettyjen lukujen valossa, velkaantumisen pysäyttäminen ja rakennuskannan kunnon kääntäminen parempaan suuntaan edellyttäisi vuosikatteen olevan varovaisestikin laskien 20 M€ parempi vuosina 2016 – 2020. Siis joka vuosi!

      Miksi on niin tärkeää pysäyttää velkaantuminen?

      Tulevan soteratkaisun myötä kuntien, myös Hämeenlinnan, talous supistuu jopa puoleen nykyisestä. Erittäin suurena riskinä on, että soteratkaisun myötä kuntien velat eivät kuitenkaan vähene ainakaan samassa suhteessa. Tämä tarkoittaa, että vaikka talous puolittuu, vuosikatteen tarve ei puolitu. Jos vuosikatteen kasvattaminen on vaikeaa nykyisestä talouden rahavirrasta, puolet pienemmästä taloudesta sen kasvattaminen on monin verroin vaikeampaa ja kipeämpää. Kun sote-ratkaisussa lisäksi halutaan estää kokonaisveroasteen kasvu, on kuntien liikkumavara verotulojen kasvattamisen suhteen kutakuinkin lopussa.

      Joka tapauksessa, jos pelkällä ali/ylijäämätavoitteella ohjaamme kaikki liikenevät rahat käyttömenoihin, velkaantumisemme ei pysähdy ennen kuin ulkopuolinen shokki pysäyttää sen. Siksi meidän on muutettava tavoitetta alijäämän välttämisestä rahoitustasapainoon.

      Arvoista valtuutetut, viime vuonna asetimme toimintakatteen kasvun tavoitteeksi -0,1 %. Omin toimin saimme todellisen kasvun taittumaan 5,5 % -> 5 %. Ensi vuodeksi asetamme toimintakatteen kasvun tavoitteeksi -0,2 %. Tavoite on oikea, mutta olemmeko keinojen suhteen juurikaan sen viisaampia, kuin vuosi sitten?

      Tässä kohden esitin 750.000 € siirtoa Linnan Infran ostopalveluista kaupungin rakennusten hoitoon ja kunnossapitoon. Ei kelvannut.
      Lisäksi esitin, että Linnan Tilapalvelut velvoitetaan laatimaan selkeät tavoitteet rakennusten korjausvelan ja perusparannusvelan pienentämiseksi ja selkeät numeeriset mittarit tavoitteiden ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Ei kelvannut – valtuusto ei halua tietää, ohjata tai mitata rakennusten kunnon kehittymistä ja parantamista.

      Lopuksi vielä pari vapaasti käännettyä lainausta Orwellilta:
      ”Nenän edessä olevan näkeminen vaatii jatkuvaa kamppailua.”
      ”Jos vapaus tarkoittaa ylipäätään mitään, se tarkoittaa vapautta kertoa ihmisille se mitä he eivät halua kuulla.”

      =====================================================

      Ehkä Paroc-teema sittenkin kuvaa parhaiten kaupunkimme puolivillaista osaamista ja touhua.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Olen ennenkin sanonut, että ainakaan riviedustajat eivät ymmärrä taloudesta hölkäsen pölläystä. Kärkipoliitikot sen minkä haluavat ymmärtää tai on heille edullisinta ymmärtää. Sitäkään en ymmmärrä kuinka välinpitämättömät tilintarkastajat kunnalla on. No tilintarkastajahan ei lopultaan ole vastuussa mistään. Tilintarkastajan tittelin lopussa HTM tai KHT ei merkitse mitään. Se ei ole takuu minkäänlaisesta ammattitaidosta. Tapasin työelämässä ainoastaan yhden todella pätevän tilintarkastajan. Muutaman viheltäjänkin, joita Hämeenlinnassa kovasti korkealle arvostettiin.

  37. avatar Walkman sanoo:

    Tämänkin blogin kommentoitsijat koostuvat muutamasta, varsin harvalukuisesta, aktiivisesta, asioista sekä niiden taustoista kiinnostuneista kansalaisista. Suurta osaa Hämeenlinnalaisista ei valitettavasti tällä foorumilla tavoiteta. Tämä tavoittamattomien joukko ei ehkä tiedä, ole kiinnostunut ja / tai uskoo edelleen vanhaan ja koettuun kunnallisvaaleista toiseen toistuvaan asetelmaan kunnallishallinnossa. En tiedä miten kotikaupunkimme taloustilanne tavoittaisi kansalaiset ja ymmärryksen tilanteen katastrofaalisuudesta.

  38. avatar Eero sanoo:

    Niin tilannehan ei ole surkea ainoastaan taloudellisesti, vaan monesta muustakin syystä, joka taas sitten syventää talouden kierrettä. Voi olla hieman kärjistäenkin sanottu, mutta moni ongelma kulminoituu valtuuston nykyiseen johtajaan, hänen asennevammoihinsa ja kyvyttömyyteensä monessakin suhteessa. Urheilu ja humppa humppa ovat valitettavasti hänen prioriteettiensä kärjessä ja se kostautuu nyt monessa. Kiemunki on kiristänyt selkeästi otettaan vallan kahvassa viime vuosina ja nauttii täysin siemauksin tilanteesta juurikaan välittämättä mistään muusta. Hän luottaa ilmeisesti siihen valheelliseen mielikuvaan kapinallisesta kujakollista, jonka hän on tietoisesti luonut, ja joka on häntä kantanut vaalista toiseen – joskin viimeiset eduskuntavaalit sitten menivät jo penkin alle – moni ehkä näki valheen taakse.

  39. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Jonkun olisi pitänyt mm. demareissa huolehtia siitä
    ettei kävisi niin kuin antiikin Kreikassa,
    jossa jumalat antoivat ihmiselle hybriksen,
    tietäen että tämä tuhoaisi itse itsensä.
    Politiikassa uskotaan ja ihannoidaan tyyppiä,
    joka sanoo julkisesti jotakin,
    tarkoittaen kuitenkin ihan muuta.
    Ei Iisakki ole ainoa troijalaisemme,
    muutenhan nämä silmänkääntötemput
    eivät olisi onnistuneet.
    Riitta

  40. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Politiikka on siitä kiero laji, ettei vastuuta tarvitse kantaa oikein mistään niin kauan kun osaa hämätä äänestäjiään sopivasti. Politiikka kerää kylkeensä usein myöskin sellaista väkeä, joka käyttää sitä helpon leivän ääreen pääsemiseksi ja haalii kaikki mahdolliset puheenjohtajapaikat itselleen. Kyllä soisi että kaupungissa vaikuttaisi myöskin ei-leipäpappi- poliitikkoja, joiden oikea tavoite olisi meidän yhteisen hyvän edistäminen – niin siis oikeasti päättävistä poliitikoista.

  41. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Moro Tauno!
    Poliittisen narratiivin vastuun kantaa aina kuulija.
    Jos päättävillä poliitikoilla on Vantaan lentokentän kokoinen
    ego, syntyy kallista ja rumaa jälkeä.
    Eipä uskoisi, että ihmisen aivot synnyttävät joka päivä
    10 000 kantasolua, jotka jakautuvat kahtia…
    Riitta

  42. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Huomenta

    Olisiko kantolan rokhik puiston kokoinen ego kuitenkin lähempänä totuutta. Mutta kyllä asia on niin, että Hämeenlinna on ajautumassa nyt voimakkaasti sivuraiteelle ja noin yleisellä tasolla voisi todeta että muiden maakuntien kasvukeskusten tilanne näyttää paremmalta kuin meillä. Jok` ikisen käppyrän suunta on nyt Hämeenlinnassa aleneva. Nyt kysytään luonnollisesti syitä tähän ja yleensä katsotaan että yleisten syiden ohella johtajilla on vastuu kehityksen suunnasta. Vaikkei kuntaa organisaationa voi suoraan verrastaa yritykseen, niin johtamis-taidoilla luodaan kuitenkin molemmissa menestyksen tai tuhon siemenet.

  43. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Sovitaan niin Tauno!
    Joku demareista on varmaankin kannustanut
    Iisakkia, taputtanut olkapäälle, kuitannut toverihengessä,
    -Iisakki, olet meille tärkeä, teitpä sitten
    millaisia mokia tahansa.
    Riitta

  44. avatar Walkman sanoo:

    Olen naiviudessani tullut siihen tulokseen kotikaupunkimme huolista, että muutamat ”avaintekijät” poistuvat näyttämöltä ja jättävät suursiivouksen niille joilla ei ole mitään tekemistä tämän katastrofin aikaansaamisessa. Se on kuin epäonnistunut projekti (suuressa) yrityksessä; ”Syylisten etsintä, syyttömien rankaiseminen ja niiden palkitseminen jotka eivät osallistuneet koko projektiin”. Kun ”avaintekijä” lähtee muille markkinoille, siis johonkin mukavaan työpaikkaan, niin läksiäisiksi pidetään kahvi(konjakki)kakkutilaisuus ja puhutaan mukavia ko henkilöstä ja toivotetaan onnea ja menestystä tulavaisuudessa uuden rakentajana. Jotkut ovat salaa tyytyväisiä kun päästään eroon tästäkin tunarista.

    Ps olen ollut kyllästymiseen asti ”ilmaisen viinan bileissä” siksi konjakki on suluissa. Jos jollekin tarjotaan kunnan puolesta muutama paukku, en ole kateellinen.

  45. avatar Eero sanoo:

    Osuisipa Walkmanin ennustus oikeaan, vaikka jäisikin sotkut muille, niin kuntalaisten kannalta olisi kuitenkin edullisempaa että suuntaa muutettaisiin ja alettaisiin oikeasti hankkimaan kaupunkiin uusia yrityksiä ja työpaikkoja, eikä vain ruikutettaisi kuinka junat ei pysähdy Hämeenlinnassa. Jos ja kun nyt käy niin että veroprosenttia hinataan ylös hyvin mittavassa määrin, ainakin meikäläisen suunta on Janakkala. Auton omaavana minulle on aivan sama asunko Hämeenlinnassa vai Turengissa, mutta valtuustojohtajan hevirock konsertteja minä en aio jäädä makselemaan.

  46. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Onnittelut Iisakille uudelle uralle!
    Riitta

  47. avatar KoskaTuleeEkaSkandaali sanoo:

    Maailmassa monta, on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa…

    …Henkilökohtaisista ominaisuuksista hän nostaa esille diplomaattisuuden, empaattisuuden, aloitteellisuuden, joustavuuden ja myönteisyyden….

    Tuossa Hanna Salminen analysoi hyvää viestintäjohtajaa
    http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/uutisarkisto/uutiset/2014/11_24_salminen.html

    Mahtavat yliopistossa väitellä mitä sattuu, kun Iisakin valinta ei ihan taivu yllä olevaan määrittelyyn.

  48. avatar riitta Nyqvist sanoo:

    Moro!
    Iisakki on viestintäjohtajana paljon vartijana.
    Hänellä on ko. organisaation brändi,
    imago ja maine handussaan.
    Suomessa aletaan pikkuhiljaa oppia,
    kalliin akilleen kautta, että nopea reagointi, avoimuus
    ja rehellisyys ovat avainsanat viestinnässä.
    Siinä on ehkä uudella viestintäjohtajalla
    jonkinsortin asennemuutoksen paikka.
    Riitta

  49. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Mitenkä lienee viestintäjohtajalla tarpeellinen tuo matemaattinen ajattelukyky, siihen ei Hanna Salminenkaan analyysissään puutu.
    Tänään Hämeen Sanomissa Iisakki Kiemunki kertoo keskittyvänsä tehtävään 110- prosenttisesti. Joko Iisakki tai hänet valinneet henkilöt eivät ymmärrä matematiikasta mitään, tai sitten sillä ei ole mitään merkitystä.
    En usko, että tuollaista yliluonnollista persoonaa on olemassakaan, eikä häntä ainakaan kannattaisi valita mihinkään tehtävään. Ihminen pystyy 100-prosenttiseen kykyyn hoitaa oman tasoisia tehtäviään, mutta ei yhtään yli.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Kerrankin olen Antin kanssa samaa mieltä.
      Ei sellaista ”turboa” ole keksitty joka tuottaisi 110 %.
      Sehän olisi ikilikkuja!
      Vaikka kyseessä on mielikuvista, todellisuus voi jopa ylittää 50% jos hyvin käy!

  50. avatar Eero sanoo:

    Valitsikohan kiemunki itsensä viestintäjohtajakasi, koska eikös SHP:n valtuuston puheenjohtaja ole avain asemassa valitsemass piirin viestintäjohtajaa pestiin, no sanoisin ettei parasta miestä valittu nyt kyllä tällä haavaa.

  51. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Eero, valitsi tai ei, ei kai sillä ole enää mitään väliä.
    Iisakki on nyt vastuussa ainoastaan,
    vain ja ainoastaan, oman tilinsä kuittaamisesta.
    Meillä on vielä monenmoista päällikkö-valintaa, joita ovat
    ”aina valmiit” sarit ja isosuot,
    puhtaalta pöydältä,
    erittäin avoimesti tsekkaamassa tuttuja kamuja,
    kaupungin ”uusien” pomojen virkaan.?!?
    Siitä olisin tällä erää enempi huolissani.
    Riitta

  52. avatar Buy two, get three sanoo:

    Hyväksi kaupungin politiikalle, huonoksi sairaanhoitopiirille.

    Osaako kukaan kertoa, ketkä henkilöt ovat Kiemungin valinnan päättäneet?

    Mies on julkisesti kertonut lehtihaastattelussa valehtelevansa niin paljon kuin mahdollista ja väittänyt kaikkien tekevän niin. Samoin hänellä on tuomio päällä, mistä on valittanut. Eikö kyseessä ollut jokin yksityisyyttä koskevan tiedon levittämisestä? Kaiken huipuksi vielä pienien lapsien, ei poliittisen riita-kumppanin?

    On siinä CV:tä viestintäpäällikön tehtävään….

    Kaikki tolkun ihmiset ymmärtää ja somessa, häsa blogissakin tämä ennustettiin, että ennen kuntavaaleja, poliittisen itsemurhan julistanut ja sen lopulta tehnyt Kiemunki, on pakko laittaa sivuun.

    Aivan kuten kopiokone-jäähalli-Hassisen kävi.

    Aika moni varmasti seuraa Iisakin toimia uudessa tehtävässä?

    Mahtaako hän suuronnettomuustilanteessa viestiä, että ”hoidon piirissä on nettinatseja, vee är in mai äs, folihattu ja tupauuno.” ”Vetäisin tyyppiä sisävesillä turpaan”.

    Oikeastaan kompakti paketti, murjoo leukaperiä, antaa diagnoosin ja lopuksi hoitaa tiedottamisen.

  53. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    On pakko myöntää, että odotan
    ihan hikarina uuden viestintäpäällikön ulostuloa
    mediassa.
    Toivottavasti Iisakin kynä ei tylsy ”penaalissa.”
    Riitta

  54. avatar Eero sanoo:

    Jos tiedot siitä pitävät paikkansa, että kiemunki jättää kaikki puheenjohtajuutensa luottamustoimissa, alkaa myöskin demokratia toimia vihdoin toivotulla tavalla. Nyhän Kiemunki heiluttelee nuijaa vähän joka palilla ja on lisäksi pää-äänenkannatamme toimittaja. Kun tällainen etten sanoisi aikas pahalta haiskahtava tilanne purkautuu, on tässä onnittelujen aika koko kaupungin puolesta

  55. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Eero!
    Mikäli YLE:n Radio Hämeen alueuutisiin 7.10. on uskominen
    ja miksi emme uskoisi,
    tiedot pitävät paikkansa.
    Riitta

  56. avatar Rita Luoma sanoo:

    En oikein ymmärrä tätä negatiivista suhtautumista tapahtumapuistoon ja jäähallin remontteihin. Kantolan konsertit ovat olleet menestyksiä ja ne ovat lehden mukaan tutkitusti tuottaneet miljoonia kaupungin kassaan. Samoin HPK tuottaa joka kausi miljoonia kaupungille. Paljon parjattu kiikkupuistokin on tuonut Aulangolle sata tuhatta uutta kävijää. Siitä jää jo jotain kaupunginkin kassaan. Ja uusi oppimisympäristö Tuomelassa. Siellä oli heti ensimmäisenä päivänä ulkomaalainenkin ihastelemassa onnistunutta toteutusta. Tässä vain muutamia esimerkkejä kelluvia taloja odotellessa. Paljon muutakin luovaa on toteutettu. Lukekaa lehtiä hyvät ystävät! Kuinka paljon huonommin kaupungin talous voisikaan olla ilman näitä rohkeita toteutuksia.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Nuo miljoonat lienevät enemmänkin uskon asia.
      Miksi kaupungin kassaan pitää rahaa jäädä?
      Mitä luovaa on Kantolan heinäpellossa, ilmastoa saastuttavilla koneilla ajetaan pitkin kesää heinää nurin?
      Mitä luovaa on HPK:ssa?
      Mitä luovaa on kelluvassa talossa? Maailmasta löytyy aina jostain päin ihminen, joka ihastelee ensimmäistä näkemäänsä ihmettä.
      Lukekaa hyvät ihmiset luontoa kuinka paljon luontoa tuhotaan kelluvilla taloilla, rockipuistoilla ja lämmitettävillä ja jäädytettävillä pelikentillä.
      En näe mitään luovaa Ritan tuomissa esimerkeissä ja epäilen niitä miljooniakin, ainakin tulopuolella.

    • avatar Lauri Levanto sanoo:

      Kantolan konsertit ovat tuoneet kaupungin kassaan sen, mitä konserttipaikasta on maksettu vuokria, ja se tuskin on miljoonia. Myöskään HPK:n maksamat hallivuokrat eivät taida olla miljoonia.
      Isot konsertit ovat tuottaneet rahaa kaupungissa toimiville hotelli- ja ravintolayrityksille.

  57. avatar Maire Aaltonen sanoo:

    Missähän on ne konserttipuiston ja HPK:n tuomat tutkitut miljoonat? Niillä ei ainakaan ole ollut vaikutusta siihen, että lapseni käy parakkikoulua ja veroprosentti on tuntuvasti nousussa. Lehtiä lukiessa hyväuskoinen voi tietenkin kuvitella miljoonansa ja jatkaa luovaa ajattelua.

  58. avatar Walkman sanoo:

    Useimpien (kunnallis)politiikkojen luovuus on (nyt puuttuvien) verovarojen käyttöä. Onneksi on muutamia poikkeuksiakin.

  59. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Jos Rita Luoman mainitsemat miljoonat nyt lämmittäisivät kaupungin kassaa, tuskinpa vain oltaisiin nyt historiallisen suuren budjettivajeen ikeessä. Aina vedotaan uusiin ja rohkeisiin ideoihin, mutta jos näillä rohkeilla ideoilla ollaan suossa, niin ei se ihan hirveästi lämmitä. Kyllä uutta ja innovoivaa suunnittelua voi käyttää kaupungin kehittämiseksi, mutta tällä pitää olla jonkinasteinen realistinen pohja, eikä vain haikailua, uskoa ja toivoa että kaikki menee hyvin. Tällä uskolla ja toivollahan lähdettiin Sari Raution mukaan muunmuassa kantolan puistikkoa rakentamaan ja nyt ollaan tilanteessa, jolloinka siellä ei enää mitään tapahdu, mutta hoitokustannukset juoksevat hamaan tulevaan.

  60. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro Tauno!
    Harvinaista herkkua HäSa/9.10.
    Kokoomusnuorten pj. Henrik Järvisen
    haastattelu ”Kokoomusnuoret:
    Kaupungin työntekijöillä ei asiaa
    hallitukseen.”
    Henrik Järvinen ”- Kaupunginhallituksen jäsenten
    sekä varajäsenten tehtävä on valvoa
    kaikkien kuntalaisten etua.”
    Näinhän ei ole toimittu.
    Riitta

  61. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Rita Luoma (ehe ehe) kirjoitti ”Lukekaa lehtiä hyvät ystävät!” puolustaen kaupungin investointeja, kuten Kantolan tapahtumapuistoa tuottaviksi, vihjaten päälle ”Kuinka paljon huonommin kaupungin talous voisikaan olla ilman näitä rohkeita toteutuksia.

    Ongelma on, että mitä enemmän nykyään lukee Hämeen Sanomia, sitä vähemmän tietää mistään asiasta.

    Kantolan tapahtumapuiston ”tutkitut” tuotot olen käsitellyt perusteellisesti täällä (klik) ja täällä (klik). AC/DC:n vaikutus kaupungin vuosikatteeseen jäi max. muutamaan kymppitonniin.

    Ja sitten nämä HPK:n tuottamat ”miljoonat” kaupungille! Kyseisessä HäSa:ssa suurella riemulla julkaistussa laskelmaisessa tehdään samat tahalliset virheet kuin kaikissa tämän tyyppisissä tarkoitushakuisissa laskelmissa: lasketaan iloisesti yhteen alueella maksetut palkat ja palkkiot, matkakorvaukset, kunnallisverot maksetuista palkoista, käyttökorvaukset, tuotteet ja palvelut, seuratuki, Hämeenlinnan ulkopuolelle maksettavat tuotteet ja palvelut, palkat ym. korvaukset ja liigamaksut, valtiolle tilitetyt verot (Alv ja palkoista maksetut verot).

    On todellista älyllistä epärehellisyyttä laskea esim. HPK:n maksamat käyttökorvaukset alueen tuloiksi, koska nehän ovat korvauksia HPK:n toiminnan aiheuttamista menoista, vieläpä riittämättömällä tasolla.

    Kaupunki maksaa investoinnit vuosikatteella. Kaupungissa kotipaikkaansa pitävien yritysten liikevaihdosta päätyy kaupunkin vuosikatteeksi alle 0,5 %. Tosiasiassahan vaikutus perustuu valtaosin liikevaihdolla maksettavien palkkojen kunnallisveron tuottoon. Se taas käyttäytyy vastaavasti – kunnallisveroa vastaan kaupunki käyttää lähes saman summan palveluihin. Kaupungin verotuotoista n. 6,7 % eli n. 271 € / asukas päätyy vuosikatteeseen.

    Näin ollen esimerkiksi HPK:n palkkasummasta kaupungille maksettavan kunnallisveropotin vaikutus vuosikatteeseen on n. 31.000 €. Summaa voipi hyvin vertailla Kantolan tapahtumapuiston yhden konsertin tuottoon, ja tehtyjen investointien satoihin tuhansiin nouseviin vuosittaisiin pääoma-, korko- ja käyttömenoihin.

    On käsittämättömän halpahintaista ja epärehellistä perustella kaupungin miljoonainvestointeja alueen yritysten liikevaihtoon ilmestyvillä miljoonilla, kun niiden kaupungin vuosikatevaikutuksien suhde on n. 200:1. Kun päättäjäporukka ei edes tiedä, ettei se tiedä, niin mitään järkevää keskustelua aiheesta ei saada aikaiseksi.

  62. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Moro!
    Kunnallisvaaliehdokkaiksi pitäisi saada ihmisiä,
    jotka osaavat edes yhteen- ja vähennyslaskun.
    Taivaanrannan maalareiden utopiat ja ”puhtaan pöydän” kuittaukset
    ovat tulleet kalliiksi kaupunkilaisille.
    Demokratian heikkous on se, että ihmisiin vetoaa
    höttö ja suoranainen kusetus.
    Äänestyskopissa ei mitata aivojen dataa,
    saati viisautta tehdä oikeita valintoja.
    Jos elää pelkkien lööppien, sarjakuvien ja ”tosi”-tv-sarjojen
    maailmassa, jää omaan elämään vaikuttavaa,
    oikeata/tärkeätä tietoa saamatta.
    Riitta

  63. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Ennustin taannoin, jot torinalusparkki-suunnitelmia
    ei ole vielä haudattu, siitäkin huolimatta
    ettei enemmistö kaupunkilaisista
    halua sitä.
    Kiirettä pitää ennen uusia vaaleja.
    Radio Hämeen uutisissa tänään n.11.30 parkkibisnes-guru
    Kulmala
    ”Torinalusparkki on paras ratkaisu.”
    Riitta

  64. avatar Tapsa sanoo:

    Hieman äppästelin tuota Raution tämän päiväistä ulostuloa talousahdingostamme. Mielestäni talousjohtaja mainitsi taannoin yhdeksi alamäen syyksi liian suuret investoinnit, mutta Raution syylistaan se ei enää mahtunutkaan sitten. Toinen asia mikä jäi hampaan koloon, oli Kenakkalan salainen budjetti-esitys. Mitä ihmeen salaista voi aidosti ja avoimesti olla meidän yhteisten verovarojemme käytössä?

  65. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Tapsa!
    Talousjohtaja osaa yhteen- ja vähennyslaskun.
    H. A.-A:n jutussa/HäSa
    ”Rautio korostaa, ettei missään tapauksessa halua syyllistää
    henkilöstöä kaupungin talouden heikosta jamasta.”
    !?!
    Eihän näitä kalliiksi käyneitä utopioita
    henkilöstö eivätkä asukkaat ole keksineet.
    Ps. Torinalusparkki on tulossa jälleen juntattavaksi valtuustoon.
    Hämeenlinnassa auto menee ihmisen edelle.
    Koululaiset parakkiin…
    Riitta

  66. avatar Rita Luoma sanoo:

    Okei, Kantola saattoi olla floppi ja parkkitaloyhtiö myös, mutta katsotaan asiaa positiivisesti. Kaupunki sai neuvoteltua rautatieaseman puutavaraterminaalin siirron Janakkalaan uuden sairaalan tieltä. Vaikka vaihtokaupassa aseman lipunmyynti annettiin ajaa alas ja muutamia junavuoroja lopetettua, niin kun katsoo isoa kuvaa, niin kyllähän lopputulos tulee olemaan upea. Uusi sairaala on varmasti iso vetovoimatekijä Hämeenlinnalle.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Sairaalle sairaalan sisältä saatava palvelu on tärkeintä, ei sairaalan sijainti.
      Itse olen enemmän kuin kiitollinen nykyisessä sairaalassa saamiini palveluihin. En usko niiden palveluiden siitä paranevan, vaikka tuo sairaala olisi sitten vaikka torin alla, tai rokkipellon päällä.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Janakkalassa ei vaan tiedetä asiasta tässä vaiheessa yhtikäs mitään, mistähän Luoma on saanut tietonsa. Hämeen Sanomista-hah, hah. Siellä tarvittaisiin mittavat investoinnit ratapihalla, vieressä on asuntoalue, valituksia varmaan tulee. Uusi sairaala palvelisi samoja asiakkaita kuin nykyinenkin (Forssallahan on kova hinku toisaalle), joten asiakasmäärät tulisivat ehkä laskemaan. Mikä vetovoimatekijä sellainen on?

  67. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    Kari Karppisen eilinen vuodatus empatiasta oli aika monenlaisia ajatuksia herättävä. Sain sen käsityksen että päätoimittaja katsoo itse kuuluvansa tähän empaattisten porukkaan ja suurimman osan Häsan blogeihin kirjoittavista ns ei empaattisiin. Arvuutteluksi jää, katsooko Karppinen luottamuksellisten keskustelujen ilmiantamisen tai lähdesuojan rikkomisen indikoivan tekijästään erityisen empaattisia piirteitä?

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Karppinen ja Uusi-Kilponen vuodattavat pääsääntöisesti sitä mikä on heille tarkoituksenmukaisinta kertoa.
      Olen empaattinen, mutta minkäänlaista empatiaa en voi tuntea kunnan nykyjohtoa kohtaan, jotka ovat ajaneet kunnan tähän jamaan. Ensimmäisenä pakeni Hellsten, nyt Kiemunki Sairaalan tiedotusjohtajaksi, ehkä Rautiokin ilmoittaa täyttävänsä lupauksensa luopua luottamustoimista. Onhan Hän Sitran erikoisasiantuntija, tosin en ymmärrä minkä alan. Ehkä Isosuokin ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle (se se vasta onnenpotku olisi). Toteutuisi totaalisesti sanonta ”rotat jättävät uppoavan laivan”
      Ehkä joskus vielä tulee aika jolloin joku tulee uskoon ja kertoo avoimesti sen prosessin minkä perusteella SCC.tä alettiin puuhata kuntaan ja kuka oli primus motor asiassa. Hankkeen kaatuminen ei ole millään muotoa Ilkkalan syy. Toivottavasti syyttäjäkin tai viimeistään oikeus tulee tälle kannalla. Se oli kunnan onni.

  68. avatar riitta Nyqvist sanoo:

    Moro Lauri!
    Rautio kertoi mediassa viime eduskuntavaalien jälkeen
    harkitsevansa poliittisen pyrkyryyden lopettamista.
    Olikohan se jo neljäs kerta, kun Rautio
    yritti päästä Arkadian teatterikorkeakouluun…
    Riitta

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Mielestäni Hämeenlinnasta on ollut viime vuosina kaksi valtiomiesluokan edustajaa Suomen eduskunnassa. Siis kaksi Koskista, joista toinen oli oiva maatalosministeri ja toinen pitkä-aikainen kansanedustaja. Kumpikaan ei ole toiminnassaan mikään kansanvillitsijä ja tyhjänpuhuja. Hoitivat kuitenkin merkittäviä virkojaan todella mallikaasti. Mietiskelin vähän enempikin asiaa, eikä näköpiirissä ole mitään vastaavia, mikä on todella valitettavaa. Tampere-Lahti ja jopa Forssa jyrää meitin. Anttilahan ei eduskunnasta lähde kuin kulumalla.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Moi Lauri,

        jos kaksi Koskista edustavat Kanta-Hämeen parhaimmistoa, meillä ei ole mitään toivoa.

        En tiedä miten valtiomiesluokkaan pääsyn kriteerit määritellään, mutta lainaapa alkajaisiksi kummaltakin jokin heidän itsensä kehittämä merkittävä ajatus?

        Johanneksen erityiseksi ansioksi laskisin hänen raakaöljymäisen rauhoittavan vaikutuksensa keskustelun laineisiin.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          No eikö toivottomuus tule esille kirjoituksestani. Siitähän myös pitäisi ilmetä, että mitä viime vuosina on ollut. Vai onko Sinun Kari mielestä siellä ollut joku joka on tehnyt Hämeenlinnan eteen jotain erityistä. Minä en ainakaan muista.

          • avatar riitta nyqvist sanoo:

            Moro Lauri!
            Osoitit kyssärin Karille, sait samalla aivoni aktivoitumaan,
            kelaamaan taaksepäin, ”onko ollut joku joka on
            tehnyt Hämeenlinnan eteen jotain erityistä.”
            Keskiajalla Birger Jaarli pykäsi linnan, jota
            käydään aina Kiinasta ja Japanista saakka kuvaamassa.
            Jos kysymyksesi esittäisit Hanuripartiolle,
            he kokevat tehneensä kaupunkilaisille hyvän työn
            työntäessään pari kritiikkiä harjoittanutta persua
            vilttiketjuun.
            Riitta

  69. avatar Tapsa sanoo:

    Veikkaisin ettei lasten henkilötunnuksia jakeleva kiemunkikaan enää lähde seuraaviin eduskuntavaaleihin, koska hän taisi olla 1200 äänen pudotuksellaan Hämeen suurin hävijä.

  70. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Silmiini sattui Keski-Hämeestä, että kunnan tarkastuslautakunta oli kirjallisessa lausunnossaan, että lautakunnan on ollut välillä vaikea annetuista raporteista päätellä tavoitteiden toteutumisastetta. Myös toteutumattomien tavoitteiden perusteluissa on ollut puutteita. Lautakunta on kuulemma jälleen kerran todennut, ett¨ä talousarviotavoitteiden tulee olla selkeästi ilmaistuja ja niiden toteutumisaste pitää pystyä arvioimaan. Tavoitteille tulee määritellä sellaiset mittarit tai muu tekijä, minkä avulla toteutumisastetta voidaan arvioida. Siis JÄLLEEN KERRAN. Outoa touhua vai täydellistä ammattitaidottomuutta vastuullisten taholta, vielä pahempi jos VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ.

Jätä kommentti

css.php