VEROKAMELIN SELKÄ KATKEAA

Aarno Juutilainen kirjoitti 19.1.2017 Hämeen Sanomissa ansiokkaasti Hämeenlinnan ennätyksellisistä veronkiristyksistä ja Suomen huippua edustavista kiinteistöveroista. Suomen maakuntakeskuksista Hämeenlinnalla on toiseksi korkeimmat palkansaajaperheen kiinteistöverot, ja kaupunki on kymmenessä vuodessa kiristänyt verojaan kaikkia muita maakuntakeskuksia enemmän.

Muutkin asioita seuraavat ovat havainneet, että kaupungin vuoden 2016 talous sakkasi oikein huolella – toimintamenot karkasivat, ja kunnallisverotulot putosivat. Tilinpäätös ei ole valmis, mutta ennusteen mukaan talouteen repeää (taas) 11,5 M€ alijäämä. Tämän vuoden 0,25 prosenttiyksikön ja vuodelle 2019 suunniteltu 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus ehkä estävät lisävajeen, mutta eivät kata vanhoja alijäämiä. Samaan aikaan muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut elinvoimasta, mm. täällä ja täällä. Nyt nähdään, että kirjanpitotemppujen loputtua ensimmäinen kuoppa polussa saa talouden polvilleen – elinvoima on valunut järjettömiin investointeihin ja paisuneisiin palveluiden ostokustannuksiin. Mitä pitää kaupungille tapahtua, että nykyinen kokdem- ja virkajohto tajuavat, ettei se mitä he tekevät, enää toimi eikä ole koskaan toiminut?!

Mikä mättää? Kaupunki on pettänyt nykyiset asukkaansa: Hämeenlinnasta on tullut yksi Suomen kalleimmista asumiskaupungeista samaan aikaan, kun kaupunkilaisten arki käy yhä hankalammaksi niin keskustaajamassa kuin erityisesti sen ulkopuolella. Kulkuyhteydet ja lähipalvelut heikkenevät nopeammin kuin korvaavia palvelumuotoja syntyy, lapset ja kaupungin työntekijät kärsivät tilojen lukuisista ongelmista, infra rapistuu käsiin.

Jatkuvien kunnallis- ja kiinteistöverokorotusten myötä Hämeenlinnalaisuuden hinta/laatusuhde on kääntynyt negatiiviseksi. Verotusta ei voi loputtomasti kiristää. Jossakin vaiheessa korotusten tuotto laskee ja muodostaa negatiivisen kierteen, jossa väestön rakenne  ja veronmaksukyky alkaa muuttua maksu- ja siten muuttokykyisimpien häipyessä.

Hämeenlinnalle on nyt käynyt näin. Yhden veroprosentin tuotto per asukas kasvoi voimakkaasti vuoteen 2013, josta se vuoden 2015 huipusta huolimatta lähti trendinomaiseen laskuun. Samaan aikaan kaupunkilaisilta kerätyt kiinteistöverot ovat kaksinkertaistuneet: kun vuosi 2017 on lusittu, on kaupunki kupannut kiinteistönomistajilta (ja sitä kautta myös vuokra-asujilta) yhteensä yli 56 M€ enemmän kiinteistöveroja kuin 2010 tasolla jatkettaessa!

Kiinteistö- ja kunnallisvero 2010-2017 (klikkaa aluetta ellei kuva näy)

Vierellä olevasta käppyrästä nähdään, miten kuntaveroprosentin tuotto per asukas on kääntynyt laskuun samaan aikaan, kun kiinteistövero on tuplaantunut. Verokamelin selkä katkeaa.

Järjettömien investointien lisäksi yksi musta aukko kaupungin menoissa ovat palveluiden ostot. Kun kaupungin henkilöstökulut ovat 2017 tilausbudjetissa nimellisestikin 1% pienemmät kuin 2009, ovat ostot paisuneet vuositasolla yli 63 M€ eli yli 40% vuodesta 2009.

Omaa organisaatiota, johtamistapoja ja prosesseja pitää aina kehittää, ja myös henkilöstömäärää varsinkin tietyillä toimialoilla pitää rukata. Silti oma henkilöstö kärsii eniten siitä, että rahaa syydetään ulkopuolisiin palveluostoihin kiihtyvällä tahdilla. Puheet siitä, että henkilöstömäärä olisi hallinnassa, on vähintäänkin ”vaihtoehtoinen fakta” koska palveluostomme elättävät merkittävää ja yhä kasvavaa henkilöstömäärää.

Mikä neuvoksi?

Perussuomalaisia syytetään siitä, ettemme tarjoa vaihtoehtoja miten kaupungin elinvoima saadaan kasvamaan. Vastaamme kyllä, mutta vastauksistamme ei pidetä, koska kokdem lähtee siitä virheolettamasta, että karkaavat menot saataisiin jotenkin katettua investoimalla kaikenlaiseen hömppään. Niin me tähän suohon olemme joutuneetkin.

Investointipuolella kaikenlainen huuhaa saa nyt jäädä – peruspalveluiden vaatimat tilat ja niiden kuntoon laitto, sekä koko käytettävän kiinteistömassan kunnossapidon nosto riittävälle tasolle ovat ykkösprioriteetti. Ilman palvelutuotannon perusteellista remonttia pakollisiinkaan investointeihin ei riitä rahaa – vuosikate on saatava vastaamaan nettoinvestointeja.

Kaupungin omassa palvelutuotannossa etenkin infra ja eräät yhtiöt pitää käydä suurennuslasilla läpi. Elinkeinoyhtiön panos/tuotos on lähtenyt täysin lapasesta, samoin infran kunnossapidossa on useiden miljoonien tehostamispotentiaali.

Edellisten lisäksi tavaroiden ja palveluiden osto pitää ottaa erittäin kovaan syyniin. Mittatikkua saa siitä, että 5% pois ostoista ja kaupunki on rahoitustasapainossa. Ei se helppoa ole, mutta täysin mahdollista.

20 kommenttia artikkeliin “VEROKAMELIN SELKÄ KATKEAA”
  1. avatar Simo Sillanpää sanoo:

    Tätä infoa lisää,niin eiköhän jossain ala kellot kirkastaa.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Erityisesti minua risoo kiinteistövero. Täällä kaupungissa saat sillä kehnohkot lumityöt, kesämökillä et sitäkään. On puhdasta rahankeruuta muihin kunnan menoihin. Meinaan laittaa kesämökin myyntiin, jos sukulaiset sattuisivat ostamaan. Jos eivät menköön ulkopuolisille.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Juuri tehtiin päätös uudesta veromuodosta: Jätevero!
    Maksat vaikka et jätettä tuottaisikaan.
    Kiitos Iisakki!

  4. avatar Teppo Turja sanoo:

    …koska kokdem lähtee siitä virheolettamasta, että karkaavat menot saataisiin jotenkin katettua investoimalla kaikenlaiseen hömppään. Niin me tähän suohon olemme joutuneetkin…” Tässä saattaa nyt, Kari, olla kyse siitä, että kokdem luottaa sokeasti vanhaan viisauteen, että vaiva lähtee sillä, millä se on tullutkin. Uskokoon ken tahtoo.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jos virkamiehet ovat kyvyttömiä hoitamaan kunnan taloutta yhteistyössä johtavien poliitikkojen kanssa pitäisihän täällä käydä useamman kerran vuodessa tilintarkastajat, joiden tulisi ohjeistaa päättäjiä, jos asiat ovat menossa ns päin Prinkkalaan. Ilmeisesti he ovat olleet sokeita useamman vuoden tai sitten heille on annettu harhaanjohtavia tietoja. Tietysti kunnan omistamia kiinteistöjä voidaan arvostaa monella tavoin, kuten <terrafamen sorakasoja. Jollekin purkukelpoiselle voidaan laittaa arvoksi vaikka 10 miljoonaa kuka sen käy tarkastamassa ja hyvälle näyttää. Kelvottomat päättäjät voivat elää itsepetoksessa vuosikausia, mutta se vaatii erikoisen luonteen.

  6. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Löysin karmean kuvaajan. siinä kuvattiin HML velkaantumista per lärvi. Vuonna 2002 velkaa oli 600e ja 2012 2690€. Siis n. 4,5 kertainen nousu. Huh! Eikä HML ole yksin Lahdessa on vielä hurjempi vauhti. Kiinnostuneena odotan ratkaisuehdotuksia, kuinka tulevaisuudessa koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin keskittyvä kunta selviää?

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Talouskoulutuksessa ei ainakaan Hämeenlinna pärjää.
      Mihinkähän muuten nuo velkarahat ovat menneet? Onko investoitu? Ei ainakaan mitään tuottavaa investointia liene tehdyn.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Onkohan tuossa 2012 luvussa kaupungin omistamien yhtiöiden velat. (Asunnot Oy, Liikuntayhtiö ym)

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Huomenta Lauri,

        ei ole yhtiöiden velat mukana. Koko kaupunkikonsernin velat ovat suunnilleen kaksinkertaiset kaupungin velkaan verrattuna. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kaupungin velka oli 2.932 €/asukas, koko konsernin velka 5.657 €/asukas.

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          No eihän sitten mitään hätää, sanoovathan demaritkin että valtionvelkaa voidaan ottaa määrättömästi lisää, jotta pidetään tukipolitiikalla äänestäjät tyytyväisiä. Sama linja kaupungissamme.

  7. avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

    Toivottavasti kaupungilla ei ole semmoinen ketunhäntä kainalossa, että soten myötä leikataankin koulutus, sivistys ja kulttuurimenoista oikein kunnolla. Koulussa tosin mennään jo minimillä, mutta kirjastosta ja kulttuurista voi napsaista varmaan vielä reilut siivut. Sote-puolen kanssa kun ei voi samalla tavalla leikitellä. Kukaan ei suoraan kuole, jos kirjastot toimivat suppeammin tai teatteria ei ole.

    Ilmeisesti Hämeenlinnan taantumista aletaan pitää samanlaisena faktana kuin ihmisen ikääntymistä. Vähän samaan tapaan heitin yhdessä seminaarissa, että pian Suomessakin on tilanne jossa 10% haalii puolet kaikista tuloista ja 1% omistaa 50% kaikesta varallisuudesta, mihin ympärillä olevat vain hymähtivät, että niin siinä tulee käymään.

    Missä on demokratia, jos 90% ihmisistä on 10% vietävissä? Siitä yhdestä prosentista puhumattakaan!

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Huomenta,

      Ville-Matti kysyi: ”Kiinnostuneena odotan ratkaisuehdotuksia, kuinka tulevaisuudessa koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin keskittyvä kunta selviää?” ja sitten huolehti, että ”Toivottavasti kaupungilla ei ole semmoinen ketunhäntä kainalossa, että soten myötä leikataankin koulutus, sivistys ja kulttuurimenoista oikein kunnolla.”

      Alueuudistuksen sivustolta (klikkaa tästä) löytyy vaikutuslaskelma Kuntien rahoitus_julkaisuaineisto_29.6.2016.

      Sen mukaan SOTE-uudistus aiheuttaa Hämeenlinnan kunnallisveroon vuodesta 2020 eteenpäin 0,15% vuosittaisen korotuspaineen. Koska laskelma on tehty vuoden 2016 alkupuoliskolla kuviteltuun vuoden 2016 tasoon, tiedämme jo nyt tuon laskelman olevan PAHASTI pielessä, koska vuosi 2016 kyykkäsi oikein huolella. Pelkästään 2016 syntyneen alijäämätrendin pysäyttäminen vaatii 0,25% korotuksen tälle vuodelle ja 0,5% korotuksen vuodelle 2019. SOTEn vaikutus tulee sitten siihen päälle, sillä SOTE-ratkaisulla ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan korjata kuntien talouksien perusongelmia: jos kunta oli kuralla ennen SOTEa, se on sitä SOTEn jälkeenkin.

      Vertailun vuoksi, naapureillemme Hattulalle SOTEn vaikutus olisi laskelman mukaan käytännössä nolla ja Janakkalalle syntyisi 0,14% – 0,29% laskuvara vuosille 2020 ja eteenpäin.

      Takaisin Ville-Matin kysymyksiin

      Tragedia on siinä, että tulevaisuutta varten ei tarvita uutta ketunhäntää kainalossa, koska kaikki tämän päivän talouden tilanteen ja riskit sanelevat ratkaisut on jo tehty viimeisten vuosien aikana, eritoten Hellsténin ja Isosuon parityöskentelynä, jonka kokdem on siunannut. Kysymykseesi esim. kulttuurin leikkausvarasta lainaan tähän alle osan 24.9.2016 blogistani:

      Eikö me tykätäkään klassisesta musiikista?

      Elämänlaatulautakunnan (Elala) päätöksistä noussut älämölö on nyt uusin esimerkki siitä, miten hakoteillä päättäjät ja median harhauttamana myös yleisö ovat kaupungin talouden toiminnasta. Kukaan ei tunnu ymmärtävän tai haluavan ymmärtää, miksi orkesterivierailuilta leikataan määrärahat pois. Lautakunnan jäsenten nimiä (päitä) vaaditaan esille (vadille) ja joku toimittaja arvelee päätöksen johtuvan siitä, etteivät kaupungin päättäjät pidä klassisesta musiikista?!

      Käyttötalouden ahdinko nyt johtuu menneistä ylimitoitetuista investoinneista. Lautakunnan kehyksessä on sisään leivottuna kaikki ne peruuttamattomat menot, jotka aiheutuivat jäähallien remonteista ja laajennuksista, monitoimihallista, tekonurmesta, maauimalasta, teatteri-investoinneista, superkalliista Verkatehtaasta jne. Elalan menot on lukittu sisäisiin palveluostoihin, avustuksiin ja vuokriin. Jotta mm. Verkatehdas ja liikuntayhtiöt pysyisivät pystyssä, niiltä täytyy ostaa palveluja ja maksaa niille kalliita vuokria. Kalliit ratkaisut johtavat käyttäjämaksuissa tilanteeseen, jossa maksujen nosto johtaa käytön ja tulojen vähenemiseen. Jos taas Elala vähentää hankintojaan näiltä omilta yhtiöiltä, niiden menot tulevat kaupungin vastattavaksi muuta kautta – pakoreittiä ei yksinkertaisesti enää ole.

      Elalan vuoden 2015 ulkopuoliset ostot olivat 834.217 € eli 5,5 % ja ulkoiset vuokrat 491.877 € eli 3,2 % Elalan kokonaiskustannuksista. Kaikki muu oli omaa hauskaa, josta leikkaaminen ilmestyisi menona muualla kaupungin taloudessa. Elalalta on nyt vain rahat loppu, piste, ja ainoat kaupungin tasolla oikeaa säästöä tuottavat kohteet ovat ulkopuoliset ostot ja vuokrat.

      Kun julkisuudessa on ollut erilaisia idiootti-investointeja, kuten toriparkkia puolustavia kommentteja tyyliin ”Raha ei ole pois homekouluista tai vanhustenhoidosta”, niin kyllä idiootti-investointeihin ja niiden käyttömenoihin sidottu raha vaan on poissa niistä.”

      Eli ainoa mistä kulttuurista voidaan säästää, on enää itse sisältö kun muut kulut on sidottu. Lopetetaan konsertit, lopetetaan teatteriesitykset, lopetetaan kutakuinkin kaikki toiminta, ja silti pääosa menoista jäisi jäljelle.

      Vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa, ja siksi ensimmäinen asia on lopettaa idiootti-investoinnit, ja edes yrittää purkaa kaupunkikonsernia painavia omistuksia, kuten Vanajanlinna, Verkatehdas, Pysäköinti, Linnan kehitys ja Linnan kiinteistökehitys. Palveluiden tuotannossa ja ostossa on tehtävä radikaaleja muutoksia.

      Uskon myös, että opetuspuolella tulee lähivuosina tapahtumaan erittäin merkittäviä muutoksia digitalisaation kautta – nykyinen malli ei enää taivu lisäsäästöihin. Tämä on Suomen tulevaisuuden elämän ja kuoleman kysymys: miten nostetaan merkittävästi lasten, nuorten ja aikuisten elinikäisiä opiskeluedellytyksiä ja erityisesti oppimistuloksia huomattavasti aikaisempaa kustannustehokkaammin.

      Sellaista vaihtoehtoa ei enää ole, että mennään entiseen malliin ja kuntapoliitikot sitten vain yrittävät hommata jostain ne rahat.

  8. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kun asumistuista ja sosiaaliavustuksista ei voida niiden lakisääteisyydestä johtuen leikata jää leikkausvara hyvin ohueksi. Suurimmat mahdollisuudet taitavat juuri olla koulutuksessa ja kulttuurissa. Yksi mahdollisuus olisi perata erittäin tarkasti kaupungin henkilöstö. Kuinka tehokaasti toimitaan ja onko kaikki kynänpyörittäjät ja lapioonnojaajat tarpeellisia ja kuinka pätevää on keskijohto. Olin jonkin verran töissä julkisella sektorilla. Kahvihuoneessa vietettiin ainakin 2 tuntia työpäivästä, röyhkeimmät kauemminkin. Yksityisellä puolella kun saneeraukset alkoivat ensimmäinen muutos oli, että työpisteessä oltiin työajan alkaessa työvaatteet päällä eikä sosiaalitiloissa päivitetty vapaa-ajan tapahtumia.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ei pidä unohtaa urheilua ja sen ympärillä häärivää ”tärkeää” poppoota.

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kaipa sinne Rinkelihalliin tarttee tehdä muutaman sadan tuhannen remontti kunnan piikkiin, jotta Elomessuiltamat onnistuvat varmasti.

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Katselin tuossa Keski-Suomen alueuutisia. Jyväskylän sinfonianrkesterin edustaja kertoi heillä konserttien täyttöasteen olevan jatkuvasti n 90%, näkyyvät esiintyvän teatterin tiloissa. Lippujen hinnat näyttivät olleen 30 euroa ja alle. Kulttuuriin pätee sananmukaisesti (teatteri, klassinen) kun määrärahat vähenevät esitysten taso laskee ja samaa tietä yleisön kiinnostus.
    Tosin Hämeenlinnalainen ystäväni sanoi aikanaan kun Verkatehtaan konserttisalia alettiin rakentaa, että ne 10 vakiokuulijaa mahtuisivat kyllä edelleen Raatihuoneellekin. Ehkä näin onkin en tiedä. Jos ei ole kiinnostusta ei ole tarvettakaan.

  11. avatar Tuula Virta sanoo:

    Tiedä orkesterin kiinnostavuudesta Hämeenlinnassa, mutta kyllä tuo kaupungin apujen laskeminen 1500 euroon oli lähinnä keskisormen ojentelua paitsi orkesterin, mutta myöskin elävää klassista musiikkia arvostavien kaupunkilaisten suuntaan. No hevirokin harrastajille kyllä sitten liikeni muutama miljoona ja syitä tähän musiikin priosointiin ei ole vaikea arvata. Uskallan nyt toivoa että Sibeliuksen syntymäkaupunki, valtuuston päärokkarin jätettyä kaupungin hallinnon, saa taas myös oman orkesterin kaipaamaa arvostusta hallinnonkin suunnalta.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Minullla menee kylmät väreet kun hämeenlinnalainen kuntapäättäjä alkaa puhua kaupungista kulttuurikaupunkina. Se että Sibelius on käynyt täällä joskus syntymässä ei yksin tätä tee. Kun seuraa Verkatehtaan, Aulangon liikuntahallin ja Tapahtumapuiston tapahtumia. Ne ovat puhtaasti viihdemusiikillisia ja hyöty kaupungille ja sen imagolle minimaalinen. No jäähän tapahtumapaikkkojen vuokrat tiloja tarjoaville. Ja mahdollisesta omasta kaljanmyynnistä tuleva voitto. Ainoa omaperäinen kulttuuritapahtuma on Hippalot. Keskiaikamarkkinat mm on muualta kopioitua.

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Hämeenkoskella, tuossa naapurissa on muistomerkkikivi Juho Kusti Paasikivelle.
    Hän sattui syntymään Huljalan kylän kestikeivarissa vanhempiensa matkatessa Tampereelta Lahteen kestikievarikyydein joskus 1800 luvulla.
    Hämeenkoski ei ole kuntana paljoa hehkuttanut Paasikivestä hämeenkoskelaisena.
    Toivottavasti Hollolakaan ei tee niin vaikka Hämeenkoski on nyt osa Hollolaa.
    Vähäiset on eväät jos käypälaisten varaan on paikallisten suurmiesten maine rakennettava!

Paluuviitteet
Katso mitä muut sanovat...
  1. […] Supistuvasta kuntaveron kertymästä pitäisi nyt jo hitaimpienkin alkaa vetää johtopäätöksiä. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, verokamelin selkä katkeaa. […]



Jätä kommentti

css.php