HULEVESIMAKSU – UUSI TAPA KUPATA KUNTALAISIA?

Tiistaina 2.5. kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2017 talouden toteutumista ja ennustetta koko vuoden tuloksesta 31.3.2017 tilanteen mukaan.

Kuntaveron kertymän ennustetaan jatkavan laskuaan, ennusteen ollessa 2,7 – 4,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienempi. Helmikuuhun verrattuna kaupungin tulosennuste on heikentynyt 0,5 M€ yhdessä kuukaudessa, ja näillä tiedoilla koko vuosi uhkaa jäädä 4 M€ alijäämäiseksi. Syöksy kriisikunnaksi jatkuu.

Supistuvasta kuntaveron kertymästä pitäisi nyt jo hitaimpienkin alkaa vetää johtopäätöksiä. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, verokamelin selkä katkeaa.

Erityisesti kiinteistöveroa on käytetty sumeilematta kaupungin kassan pohjan tilkkeeksi. Otan esimerkiksi pari kantakaupungin pientä asunto-osakeyhtiötä:
Yhtiö 1: vero v. 2009 oli 1.571 €, tänä vuonna 3,348 €, nousua 1.777 € eli 113 %, vastaten 9,9 % vuotuista nousua.
Yhtiö 2: vero v. 2009 oli 1.059 €, tänä vuonna 2.283 €, nousua 1.224 € eli 116 %, vastaten 10,1 % vuotuista nousua.

Yhteensä vuosina 2010-2017 kaupunki on kerännyt pelkästään näiltä kahdelta yhtiöltä kiinteistöveroa yli 13.000 € enemmän vuoden 2009 tasoon verrattuna. Vastineena kerätylle lisärahalle asunto-osakeyhtiöt ovat saaneet kaupungilta lähinnä haistaveetä.

Vertailun vuoksi, eräässä läntisessä maassa kiinteistövero määräytyy vuosittain budjetoitujen menojen perusteella – veroa kerätään vain sen verran, kuin tarvitaan kaupungin ja piirikunnan (julkinen infra, jätevesi- ja jätehuolto), koulupiirin, tuholaistorjunnan ja vesihuollon infran kustannuksiin. Kuluttajahintaindeksillä korjattu kiinteistöveron tuotto näyttää pysyneen vakaana ainakin viimeiset 15 vuotta – kiinteistöveroa EI käytetä kunnanisien rahan kanssa läträämisen yleiskatteena.

Takaisin Hämeenlinnaan. Samaisessa kh:n 2.5. kokouksessa käsiteltiin hulevesimaksua. Asemakaava-alueen kiinteistöille suunnitellaan kunnan keräämää julkisoikeudellista hulevesimaksua. Nyt hulevesijärjestelmän kustannukset kerää HS-Vesi jätevesimaksun osana. Maksun oikeassa kohdistamisessa on tietysti korjattavaa, mutta on älyllisesti epärehellistä väittää, että laskemalla jätevesimaksua hulevesimaksua vastaavasti kiinteistöjen kustannukset eivät nousisi.

Lisäämällä kiinteistöjen omistajien rasitteeksi uuden hulevesimaksun, kaupunki pitää suurelta osin katteettoman kiinteistöveron nousun hyvänään ja entisestään kasvattaa asumiskustannuksia.

Hämeenlinna on jo ennestään profiloitunut yhdeksi Suomen kalleimmista asumiskaupungeista, joka on korottanut kustannustasoaan kaikkia muita maakuntakeskuksia nopeammin. Maaliskuussa julkaistussa Suomen Kuvalehden Kuntakoneessa Suomen 14. suurin kaupunki Hämeenlinna sijoittui elinvoimassa sijalle 162 manner-Suomen 297 kunnan joukossa.

Kanta-Hämeen kunnista Hämeenlinna pärjäsi kokoonsa suhteutettuna ylivoimaisesti heikoimmin.

Samaan aikaan kaupungin oppilaista lähes neljännes työskentelee väistötiloissa – ja mikä pahempaa, edes tämä ei ole tarpeeksi. Edelleen osa oppilaista kuten Lyseon oppilaat, joutuvat työskentelemään sairaissa tiloissa.

Ainoa tapa saada tämä kaupunki jaloilleen ja kilpailukykyiseksi on kustannustason ja siten täällä yrittämisen ja asumisen kustannusten selkeä laskeminen. Kaupungin tulojen kasvattamisyritykset ns. kasvu- ja elinvoimainvestoinneilla ovat kaivaneet meidät niin syvälle suohon, ettei enää näy kuin toinen silmämuna.

Tuo viimeinen mudasta hädissään tuijottava silmämuna on helppo upottaa hulevesimaksulla.

49 kommenttia artikkeliin “HULEVESIMAKSU – UUSI TAPA KUPATA KUNTALAISIA?”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Silkkaa rahastusta, mekin asumme lähes luonnon tilaisen mäen päällä. Tältä tontilta ei hulevesiä lirise minnekään, mistä kaupunki , tai Hs-vesi pystyisi niitä keräämään. Tontti on kuitenkin kaava-alueella.
    Ymmärrän verot ja maksut, jos niillä korjataan aiheutettua haittaa.

  2. avatar Tapsa sanoo:

    Kun jollain on rokkipuisto ja parkkitalot maksettava, niin se otetaan tietysti jostain. Kasvu, homekoulut ja asumisen kallistuminen eivät vain sovi millään samaan yhtälöön

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ajatelkaahan, kunhan Sari Rautio ehtii kommentoimaan kaikki kääntyykin niin ihanaksi!
    Odottelenkohan hänen kommenttiaan ihan turhaan?

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Toimittaja Lahti vertasi Hämeen Sanomien alanurkassa Vaasaa, Oulua ja Hämeenlinnaa. Kahteen ensimmäiseen on helppo muuttaa, Hämeenlinnasta taas on helppo muuttaa pois. Sanoisin, asumiskustannukset nousevat pian sille tasolle, että on pakko muuttaa.
    Hämeenlinna on elänyt vuosikymmenet kuin ”Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa”. Tämä on mpeiltelty kasvattamalla kiinteistöjen korjausvelkaa ja sama pätee infrastruktuuriin. Kunnassa on pikaisen korjauksen tarpeessa muitakin kuin vuosia suunniteltu Rimmilän tie. Joku tiesi, että ELY-keskus oli myöntänyt ko tienkorjaussuunniteluun ym 1.800.ooo euroa. Kun urakoitsija tuntitöinään sitä paikkailee kuluvat moiset rahat suit sait. Niin ei ole köyhän vara toimia. Jokitakin aikoj sitten Hauholla Torvoilantien rakentaminen (n10 km) annettiin halvimmalle urakoitsijalle (muistaakseni Destia). Kuinka kävi. Jouduttiin rakentamaan uudellee muutaman vuoden päästä kokonaan uudestaan. Nyt on kestänyt.

  5. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Niin tuota noin, kun en nyt aivan ymmärrä tuota hulevesimaksua ja sen perintäperusteita, niin voisitkos hieman selventää asiaa?

    Täytyykö maksu maksaa siinäkin tapauksessa, ettei alueella ole putkistoja joihin vedet johdetaan?

    Muuten tuosta kiinteistöverojen vastikkeettomuudesta toteaisin, ettei kiinteistövero aivan vastikkeettomasti kunnan tilille tule.
    Taajama-alueella sillä kustannetaan nk. katumaksut, eli auraukset ja hiekoitukset ym.

    Mutta haja-asutusalueella ei sitäkään vähää…

    Kysynkin nyt, onko kuntalaisten yhdenvertaisuus toteutunut, siitähän on olemassa jonkinlainen lakikin, että kuntalaiset ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun ja palveluihin, joita he verovaroillaan kustantavat.

    Eikö oikeus ja kohtuus olisi se että syrjäkylillä, taajamien ulkopuolella asujat ja kiinteistönomistajat voisi saada kunnallisena palveluna, katujen aurauksen ja hiekoittamisen asemesta, vaikkapa järjestetyn jätehuolloin kustannuksista huomattavaa alennusta, tai kys. palvelun jopa ilmaiseksi?

    Että Sikäli….

  6. avatar Antti Sulonen sanoo:

    kuningasjätkällä olisi muutakin opittavaa kuin hulevesimaksut. Ei taida ymmärrys riittää kiinteistöveroonkaan ja siihen mitä sillä katetaan, yhdenvertaisuudesta puhumattakaan.

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      No kerroppa kun tunnut tietävän! älä piiloita palavaa kynttilääsi vakan alle, vaan valista meitä tyhmiä siitä mitä kaikkea kiinteistöveolla sen masaja saa?

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Seuraava laskutuskohde lienee taivaalta satava sadevesi, sataahan se kuntalaisten taloille ja tonteille. Jos peritään hulevesimaksu miksei samantien sadevesimaksua.

  8. avatar Beobachter sanoo:

    Olennaisesta kirjoittaa avaaja. Kaupungistamme on viimeisen kymmen vuoden aikana tullut kallis asua. Kunta- ja kiinteistövero yhteensä ovat yksi maan korkeimmista. Samaan epäsuotuisaan kehitykseen kiinnitti huomiota HäSa’n taloustoimittaja Arno Juutilainen jokin aika sitten kolumnissaan. Kalliin kaupungin imago valitettavasti huomataan , eikä se todellakaan houkuttele uusia veroa maksavia asukkaita, joita todella tarvittaisiin. Kiinteistöveron 10% per annum nousu vuodesta 2009 on sietämätön kehitys. Samana 2009…2017 aikavälinä kuntavero on kasvanut 18%’sta nykyiseen 20,75%’iin. Ja nyt kaavaillaa huleveroa, sadevesimaksua asemakaava-alueella oleville. Pakko kysyä, mikä kunnallinen palvelu on nyt paremmin kuin 2009 tai mikä on paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin Hml’n kuntavero oli 17%. Pakko kyseenalaistaa myös 2009’n kuntaliitoksen perusteita kuntaliitosta edeltäneen Ydin-Hml’n kannalta. Ainakaan kustannustehokkuuden paranemisena, so. kuntakustannusten per capita paranemisena kuntaliitos ei ole näyttäytynyt. Päinvastoin, kaupungin kustannukset asukasta kohden ovat rajusti kasvaneet. Samanaikaisesti on velkaannuttu massiivisesti, kokonasvelan konserniyhtiöt mukaan lukien olessa erään lähteen mukaan 6300 €/asukas. Suunnan on muututtava, jotta tilanteen edelleen huononeminen aiotaan välttää. Kaupungin houkuttelevuus on palautettava. Se edellyttää talouden talouden tasapanoon saamista, kaikkien kuntamenojen, kustannusten niin mittavaa alentamista, jotta ilman lisävelkaantumista ensi vaiheessa verojen nostosta voidaan kokonaan pidättäytyä ja seuraavassa vaiheessa, vaalikauden aikana kunta- ja kiinteistöveroa voidaan alkaa alentamaan tavoitteena sama 18% kuntaverokanta, joka vallitsi vuonna 2009. Ja luonnollisesti mitään hulevesiveria ei tule hyväksyä. Olisipa tuo aloittaja terveine ajatuksineen kapungin johtavan puolueen kokoomuksen valtuutettu, niin vaikuttavuuutta voisi olla huomattavan paljon.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Moi Beobachter,

      Hämeenlinnassa ei ole kokoomusaatteen mukaisesti toimivaa valtuustoryhmää. Se poppoo joka on, on ensinnäkin pitkälti syyllinen kaupungin tilaan, ja toiseksi joko nujertaa, eristää tai poistaa joukostaan kokoomusaatteita kunnioittavat ja niiden mukaan toimimaan pyrkivät yksilöt.

      Sama pätee pitkälti valtakunnan politiikkaan.

      • avatar Beobachter sanoo:

        Avaajan analyyttinen ote asioihin miekllyttää. Mutta millä palstalla kokoomuksen valtuutetut keskustelevat esim kaupungin taloudesta, eivät ainakaan tällä HäSan blogipalstalla. Sitä kuitenkin toivoisi. Yhtään kokoomusedustajan kaupunkimme talouden tilaan paneutuvvaa kirjoitusta ei tule mieleen. Monia meitä kokoomusta yleensä äänestäneitä tämä harmittaa. Tottakai siinä puolueessa ja nimenomaan puolueen kentässä on paljon tervettä ajattelua, mutta miksi se ei konkretisoidu käytännön politiikaksi. Valtakunnan politiikassa enemmistö kokoomusta äänestäneistä suri ja harmitteli löysää, voi sanoa holtitonta taloudenpitoa puheenjohtaja Kataisen valtionvarainmisiisteri- ja myöhemmin pääministerikautena, vv 2007….2014, jolloin valtio Kreikan tavoin syömävelkaantui tasolta 57Mrd€ noin 100Mrd€’oon, joka velanotto tuntuu edelleen jatkuvan. Velkaa voidaan ottaa investointeihin, mutta ei jokapäiväiseen elämiseen. Rivikansalainen mielellään näkisi vaikkapa tällä palstalla konreettisen toimenpideluettelon, kymmenen kärjessä listan asioista, joiden toteutuksella kaupunkimme talous tasapainotetaan, menot ensi vaiheessa saatetaan tulojen mukaisiksi, velkaantuminen pysäytetään ja toisessa vaiheessa kaupungin vetovoiman palauttamiseksi, imagon parantamiseksi verokantaa voidaan alkaa alentamaan.

  9. avatar Walkman sanoo:

    Kuntataloudessa ei mitään ongelmia. Luonnonilmiöiden verottaminen avaa uusia verotusmahdollisuuksia.

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Hämeenlinnassa ei ole muita vetovoimatekijöitä kuin ”hyvä meininki” ja sekin vain valtapuolueiden johtavien poliitikkojen ja heitä lähellä olevien sidosryhmien piirissä.

  11. avatar Pekka kärkkäinen sanoo:

    Surullista katsella Hämeenlinnan kuihtumista vuosivuodelta. Taloudenpito on ollut mitä on. Syyllisiä ei tarvitse kaukaa hakea. Poliitikot ovat olleet kaupungin hallituksessa epäpäteviä ja saaneet kaupungin asiat sekaisin. Kaikki ovat keskittyneet vain toistensa mollaamiseen,sekä oman edun ajamiseen. On saatu asukkaille kallis kaupunki typerillä päätöksillä millä on tilkitty taloutta. Turha on odottaa uusia asukkaita ja toiseksi eihän täällä pysähdy enää juniakaan työssä käyvien aikohin. Uusia asuntoja rakennetaan mutta mistä asukkaat. Visiot ovat ylimitoittejua muuta ei keksitä kuin parkkitaloja ja carcenttereitä. Että silleen.

  12. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen itsekin moittinut kärkipoliitikkoja epäpäteväksi. Kiusallisinta asiassa on se ovatko johtavat virkamiehet jakaneet heille oikeaa vai virheellistä tietoa. Tästä on esimerkkkinä mm tämä Sibelius juhlavuosi porukan varainkäyttö. Ainioa tieto on, että rahat on jonnekin hassattu, muuten ollaan oltu hipi hiljaa, syyllisiä ei löydy tai haluta löytää. Nykytekniikan aikana kaupungin kirjanpitokin tuntuu olevan kuukausia jäljessä, vaikka tieedothan pitäisi kirjata reaaliaikaisesti. Eri poliittisten henkilöiden keskinäinen riitely ei mitenkään ole vaikuttanut kunnan nykytilaan, joka ei ole syntynyt yhden vaalikauden aikana.. vaan on pitkän ajan kehitys. valitettavaa on että tilanteen korjaaminen vie jos on vielä edes mahdollista paljon pitemmän ajan. Ja tuo jatkuvasti ikävyyksiä veronmaksajille ei päättäjille.

  13. avatar Tapsa sanoo:

    Tästä kaikesta ei voi syyttää loppupeleissä kuitenkaan kuin äänestäjiä, äänestäjiä jotka löhöävät soffalla katsomassa huutokauppakeisaria, välittämättä juurikaan siitä mitä ympärillä tapahtuu. No ehkä he sitten huomaavat jotain kun toriparkki on rakennettu ja verojen jälkeen käteen jää pelkkä luu. Voi kyllä olla että siinä vaiheessa sitä viimeistä valojen sammuttajaa ei enää löydykään.

    • avatar matti sanoo:

      Naulan kantaan Tapsa !

      Mahdollisuus olisi ollut äänestämällä muuttaa valtuuston kokoonpanoa viimeksi kuukausi sitten. Muutosta olisi varmasti tullut, mikäli vihreiden lisäksi persut olisivat vaaleissa menestyneet.

      • avatar Uskomatonta tuubaa sanoo:

        Äänestystulos kertoo, että suurin osa kaupunkilaisista on tyytyväisiä tai sen , että persujen tarjoamaa ”muutosta” ei haluta.

  14. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Torpparilaki laadittiin aikoinaan heinäkuussa 1918 : http://www.mlang.name/arkisto/torpparilaki.html

    Torppareitten ei enää tarvinnut maksella taksvärkkiä isännille, kun ne sai ostaa omaksi itse raivaamansa maat.

    Mutta nyt kiinteistönomistajista on tullut jälleen torppareita, nyt maksetaankin taksvärkkiä omasta maasta kunnalle jossa se maa sijaitsee. Ja lisää maksuja keksitään ”milloin virkatalon etu niin vaatii” (täällä pohjantahden alla, lauselainaus)

    Enkä mä ole huomannut että sillä mitään palveluita olisin saanut vaan kaikista olen vaan joutunut lisää maksamaan milloinka olen mitäkin tarvinnut.

    Mutta jos joku viisas, niinkuin nyt Sulosen Antti esim osaa asian toisin selittää, niin selittäköön, mutta niin että muutkin sen ymmärtää….

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo viisaus kuulunee siihen samaan kriteeristöön, jota ns. lumelääkärit halusti käyttävät arvioidessaan potilaan tilaan näissä keskusteluissa, joten en ota siihen mitään kantaa.

      En myöskään selittele kiinteistöveroa , tai sen tasapuolisuutta kenellekään, vaan kehotan lukemaan Kunnossapitolain ja sen mitä siinä sanotaan katualueiden hoidon vastuusta.
      Käsitykseni mukaan, jos Hartolan peräkylältä henkilö lähtee käymään Heinolassa viinakaupassa ja liukastuu viinakaupan kiinteistön jalkakäytävällä, vastuuta mahdollisesta vaurion hoidosta ei makseta kiinteistöverotuotosta, vaan jostain muualta. Koska tuon alueen hoito ei kuulu kaupungille, joka perii kiinteistöveron. Millä perusteella muuten tuo peräkylän asukki vaatii, että viinakaupan ovelle pitää olla aurattu ja hiekoitettu väylä?

      Kiinteistöverostakin on olemassa oma lakinsa ja siihen tutustuessaan huomaa, että se taitaakin kohdella kaikkia kiinteistön omistajia likimain tasapuolisesti.

      En pysty sanomaan ymmärtääkö muutkin.

  15. avatar Sarkastelija sanoo:

    Kunnossapitolakia en ole lukenut, mutta kaupungin asenteen olen elävässä elämässä kokenut. Olen asunut vuodesta 1982 nykyisellä paikallani, jossain vaiheessa alueelleni tuli asemakaava ja kotitieni sai kadunnimen karttaan. Mitään muuta ei saanutkaan, itse hoidan edelleen kadun kunnossapidon lumitöineen. Kun ikääkin alkaa jo olla, tiedustelin kaupungilta, voisivatko he osallistua vaikka lumitöihin, kun katu kuitenkin on yleisessä käytössä. Vastaus oli tyly, katu on vielä joku hemmetin kyläkunnan yhteinen rasitustie jonka hoito kuuluu ensisijaisesti sille tilalle joka omistaa suurimman osan tiestä, tassä tapauksessa kaupungille. Kaupungilla ei ole intressiä hoitaa katua, mutta minä saan kuulemma käyttää sitä edelleen. Jotain kadun virallista statusta se ei vielä ole saanut, vaikka kaikissa kartoissa esiintyykin. Onneksi sentään se pohjattiin kunnolla kun takavuosina vedettiin kunnallinen viemäri ja vesijohto kadun alle. Mutta lumityöt tekee edelleen eläkeläisukko omalla lumilingollaan tuolla 150 metriä pitkällä kadunpätkällä. Kiinteistövero on kuitenkin kaava-alueen taksojen mukainen. Tähän sitten hulevesimaksu päälle, ihanaa kaupunki, ihanaa.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kiinteistöverossa ei ole mitään kaava-alueen taksoja.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Huomenta Antti,

        no tavallaan on kaava-alueen taksat, koska kiinteistöverotuksessa maapohjan verotusarvo määritellään alueellisten markkina-arvojen perusteella.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Huomenta huomenta

          Tavallaan kylläkin, mutta samalla markkina-arvolla on sama kiinteistövero. Ei ole siis erikseen kaava-alueen taksaa ja kaava-alueen ulkopuolista verotusprosenttia. Mikäli rakennukset ovat saman arvoiset niiden osalta veron määrä on euroina sama, kuten on myös maapohjan osalta.
          Kaava-alueella kiinteistön arvo saattaa olla korkeampi, mutta kiinteistöveroprosentti on sama.

  16. avatar Sarkastelija sanoo:

    Muistaakseni kun kaava astui voimaan nousi kiinteistövero noin kaksinkertaiseksi. Ja kun tontti on haja-asutusalueen kokoinen ja sen muotoinen että on mahdoton jakaa, on vero nykyään niinkin kohtuuton kuin 830 €/vuosi, tontti kun on 4000m2. Ilman että saisi edes lumen aurausta yleiseltä kadulta jota kymmenet ihmiset päivittäin käyttävät. Pakkohan tuo on jotenkin hoitaa että posti ja roska-auto pääsevät hoitamaan hommiaan. Jos nyt vielä keksitään joku luonnonilmiövero, jonka tuotto sitten ohjataan pysäköintitemppelien rahoitukseen, alkaa mitta olla täynnä. Niin, eihän sitä veroa korvamerkitty ole, mutta näiden temppelien ylläpito vaatii kovasti rahaa kaupungin kassasta, siitä samasta minne verot kerätään.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve,

      kokemuksestasi ilmenee se maksajan todellisuus, jossa alueen pelkkä kaavoitusstatuksen muutos muutti kiinteistöveron määrää, sillä ole paljonkaan merkitystä millä mekanismilla nousu laskettiin. Markkina-arvoanalyysissä vertailukauppajoukko vaihtui kaavoitusstatuksen myötä ja tontin hinta pompsahti.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Kari, mikä olisi oikea ja tasapuolinen ratkaisu?

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Kun Kari ei vielä vastannut, niin edelliseen kysymykseeni lisään hiukan pohjatietoa.
          Kaava-alueen reunamilla saattaa olla tonttimaata ja siitä maksetaan euroina alempaa kiinteistöveroa (tontin arvon mukaan). Silmät kiiluen odotellaan, että kaavaa laajennettaisiin, jotta kannattaisi myydä tontti, tai lohkoa mahdollisesti isompi tontti useampaan osaan. Kas, kun kaava lopulta valmistuu ja pääsee myymään tonttimaata kaava-alueelta voisi sitä lopulta myydä, mutta tuossa vaiheessa ei kuitenkaan tonttikauppa käy niin sitten itketään euromäärältään korkeampaa kiinteistöveroa, joka jälleen määräytyy tontin arvon mukaan.
          Mikäli kaava-alueella olevan tontin arvo on korkeampi kuin kaava-alueen ulkopuolella olevan tontin arvo niin ei ole kiinteistöveron syy, että sillä on euromääräisesti korkeampi kiinteistövero.
          Kyseessä on tasavero kaikki jotka omistavat samanarvoisen kiinteistön maksavat saman määrän veroa sekä prosentuaalisesti, että euroina.

  17. avatar Walkman sanoo:

    Odotan tontille mittamiehiä tarkistamaan olenko harhauttanut rakenmusvalvonta viranomaisia 30 vuotta sitten. Mutta euro lisää sieltä ja toinen täältä auttaa kotikaupunkia selviytymään tulevaisuuden haasteista.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Juu, muistan tilanteen, jossa menin kh:n kokoushuoneeseen johtoryhmän lopetellessa myöhässä kokoustaan. Yläfemmoja paiskottiin jotta läiske kävi, ja kysyin mistä riemu. Olivat juuri arvioineet paljonko lisää massia irtoaa tästä kiinteistöratsiasta.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        On yhteiskunnallisesti epäkorrektia, että tällaiseen asiaankin tarvitaan ratsiaa. Kansa ei ole luotettavaa.

  18. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Panee ajattelemaan!
    Olen funtsinut mikä olis se tapa asua Hämeenlinnas jotta pääsis eroon noista kaikista veroista ja maksuista mitä asumisen myötä tulee.
    Paikaksi tulee valita metsämaa, vaikka valmiiksi aukoksi hakattu pieni metsäpalsta jonkun tien varreltä tai läheltä. Metsämaasta ei makseta veroa, ainoastaan kun myy metsää ja aukostahan sitä ei irtoa vuosikymmeniin.
    Asunto on rakennettava pyörille, silloin se on liikuteltavissa ja eihän asuntovaunusta kiinteistöveroa makseta. Rekisteröidä sitä ei tarvitse jos ei kuljeta autolla vaan traktorilla.
    Kaivo täytyy tehdä ja perinteinen paskahuusi tai varustaa vaunu jollain muulla kuin vesivessalla. Asumisesta syntyvät ”harmaat vedet” voi laskea luontoon vaikkapa imeytyskuoppaan.
    Sähköliittymän voi ottaa tai ratkaista aurinkosähköllä ja muilla ratkaisuilla.
    Investointia tulis mutta varmaan vähemmän kuin mitä omakotitalo Lammin keskustassa maksaa.
    Kaikki maksut jäisi pois, kiinteistövero, sadevesivero, vesi ja jätevesimaksu!
    Toimiiko?

  19. avatar Tapsa sanoo:

    Häsassa oli artikkeli kuntakonsulttien tekemästä jonkinlaisesta tutkimuksesta, millä ilveellä saataisiin ihmiset muuttamaan myöskin pienempiin kuntiin. Tamperelaiset kuulemma rakastavat Tamperetta, mutta Hämeenlinnalaiset suhtautuvat kaupunkiinsa kriittisesti. En ymmärrä miten Hämeenlinnalaiset saataisiin rakastamaankaan kaupunkiaan, koska hallinto suhtautuu hyvin kylmäkiskoisesti asukkaisiinsa eikä kuuntele kuntaisiaan, ja rahaa revitään kuntalaisten selkänahasta rokkiareenoihin ja muuhun hömppään.

  20. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Ihmettelin aikanaan Kantolan tapahtumapuiston rakentamista, oli tiedossa ettei tänne kovin montaa suurkonserttia vuodessa saada siinä tapahtumajärjstäjät kyllä vedättivät kaupungin päättäjiä komeasti. Pääkaupunkiseudulla on useita lähes-tai samankokoisia tapahtumia vosittain ja sinne on tulossa lisää paikkoja jossa järjestää. Lisäksi on ne kymmenet useampipäiväiset konserttitapahtumat ympäri Suomea. Ei tänne lisää saada ja toivottavasti ei tuo yksi vuosittainen kuihdu. Sen varaan ei uutta hotellikapasiteettia kyllä kannata rakentaa. Itse puiston rakentaminen ei kunnan taloutta ole kaatanut. Kukaanhan ei osaa tai halua kertoa millaiset hotokustannukset ruohoaavikosta vuosittain on ja mitä tulee maksamaan kun nyt järjestellään uutta parkkitilaa ja sieltä kulkuteitä. Mahtavatko saadut tulot kattaa kustannuksia ? Siitäkään on varmaan vaikea saada tietoa.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Lauri,

      suoraa laskelmaa ei yhtiöstä saa, mutta kaupunkikonsernin ja yhtiön rahoitusrakenteen ja päätösten perusteella talous menee seuraavasti:

      Menot:

      Puiston käyttömenovaikutukset emokaupungin talouteen ovat tällä hetkellä n. 400.000 € vuodessa, koostuen seuraavasti:
      – maapohjan hankintamenojen n. 1 M€ rahoituskulut n. 25.000 €/vuodessa, jatkuu ikuisesti koska velkaa ei koskaan makseta pois.
      – rakennusinvestoinnin n. 2,8 M€ rahoituskulut n. 70.000 €/vuodessa, jatkuu ikuisesti.
      Tämä katetaan nyt tappiota tekevän Linnan Kehityksen kaupungilta saamasta rahoituksessa. Yhtiön velka muuttuu pikkuhiljaa kaupungin velaksi ja korot siirtyvät kaupungille.
      – Puiston hoitokustannukset n. 30.000 € vuodessa.
      – Merkittävä osa Linnan Kehityksen työpanoksesta kuluu puiston markkinointityöhön. Kustannukset arviolta 75.000 € vuodessa, katetaan kaupungin yhtiölle antamassa rahoituksessa.
      – Kaupungin konsernipalvelut antavat nyt Linnan Kehitys Oy:lle 200.000 € vuodessa avustusta, jolla tämä maksaa rakennusinvestoinnin lainapääoman lyhennykset. Näin yhtiön velka siirtyy pikkuhiljaa kaupungin velaksi.

      Tulot:

      Kylään jäävä raha, eli konserttivieraiden kuluttama raha muuttuu liikevaihdoksi. Siitä on todella pitkä matka siihen rahaan, jolla Hämeenlinnan kaupunki maksaa edellä mainittuja kuluja.

      AC/DC-konsertista tehdyn tutkimuksen mukaan konserttivieraat käyttivät n. 6,7 M€ rahaa. Pääosa tästä käytettiin ulkopaikkakuntalaisten yritysten tarjoamiin palveluihin. Em. tutkimuksen yritysvaikutuslaskelman kun purkaa luvuiksi, selviää että paikallisten yritysten liikevaihtoon tuli konsertista max. 1,5 – 2 M€ lisäys.

      Lukuisissa tutkimuksissa matkailutulon työllistävä vaikutus on n. 10 – 11 henkilötyövuotta / 1 M€ matkailutuloa. Hämeenlinnan yritysten liikevaihtolisä tuotti siis n. 15-22 henkilötyövuotta. Matkailualan verotettava palkkameno on n. 26.000 – 30.000 €/vuodessa. Kaupungin efektiivinen kuntaveroaste (vähennysten jälkeen) on n. 14,5 %. Verotulot kasvoivat siten haarukassa 56.550 – 95.700 euroa.

      Kaupungin vuosikate verotuloista on ollut keskimäärin 5-6 %, eli em. veropotti tuotti haarukassa 3.000 – 6.000 vuosikatetta. Sillä pitäisi maksaa yhteensä 3,8 M€ investointia.

      Edellä oleva laskelmani on optimistinen. Selitän miksi.

      Tutkimukset matkailutulon työllistävästä vaikutuksesta 10 -11 htv / 1 M€ perustuvat sellaiseen matkailuun, joka tuottaa jatkuvaa ympärivuotista tai ainakin sesonkien mittaista työtä, jolloin tehtäviin oikeasti palkataan henkilöstöä.

      Vaikutus on aivan toinen, jos matkailutulo keskittyy pariin päivään. Esim. 22 henkilötyövuotta vastaa n. 4.840 – 5.060 henkilötyöpäivää. On selvää, ettei konsertin ajaksi palkattu kahdeksi päiväksi 2.420 – 2.530 työntekijää.

      Pääosa lisätyöstä hoidettiin olemassa olevien työntekijöiden työaikajärjestelyillä. Eli he tekivät konserttiin liittyviä töitä osana normaalia työaikakiertoaan sekä lisä- ja ylitöinä, jotka joko tasattiin työvuorolistassa tai maksettiin rahana.

      Luonnollisesti lisäksi käytettiin ruuhka-apulaisia. Näin ollen kaupungin verotuloa kasvattivat vain tänne veroa maksavien henkilöiden lisä- ja ylityökorvaukset, jos niitä maksettiin, sekä kiireapulaisten palkat.

      Uskallan väittää, että tällaisten pistetapahtumien vaikutus kaupungin kassaan on plus miinus nolla. Näin on myös akj Juha Isosuo sanonut kansallismuseon väelle, kun nämä yrittivät saada kaupunkia investoimaan museovieraiden rahankäyttöä kehuen.

  21. avatar Tapsa sanoo:

    Kiemunki kertoili noin tässä taannoin että kaupunki kustantaa puistosta 250 tonnia per vuosi käyttömenoina, mutta se ei näytä nyt sitten osuneen ihan kohdalleeen kuitenkaan. Jokainen imeväisikäisestä lähtein ymmärtää, ettei miljoonia tappiolla kulkeneeseen kaupunkiin puistosta ole ollut verotuloja tuottamaan holkäsenpölähtävää.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Tapsa,

      se on näissä elinkeinohankkeissa juuri se tragedia, kun sekä esittelijät (kuten Käki) että päättäjät vertaavat kaupungin kassasta meneviä menoja elinkeinoelämän liikevaihtoon. Samalla logiikalla jäätelökauppiaan kannattaa lämmittää ulkoilmaa lisätäkseen jäätelon menekkiä.

  22. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen vissiin ennenkin kirjoittanut, että omat mielipiteeni perustuvat varsin pitkälle erääsen kesusteluun, jnka kävin kaupunginhallituksen jäsenen kanssa paikkakunnalta jossa on vakiintunut useampipäiväinen tapahtuma. Hänen kertomansa mukaan seurannassa on todettu että tuolla kymmenien tuhansien kävijöiden määrällä ei ole vaikutusta kunnan veroäyriin puupennin vertaa. Sielläkin ketjuravintolat- ja hotellit sekä kiertävät myyjät keräävät mahdolliset tulot. Ainoa hyöty tulee hyvillä säillä siittä, ettei vilkasta järviristeilyliikennettä täydy tukea kunnan toimesta. Tietysti tapahtumalla on tärkeä merkitys kunnan imagolle, mutta sehän ei ole rahaa ja tuo muuta toimintaa.

  23. avatar Tapsa sanoo:

    Kiemunki puolusteli aikanaan kunnan virkaatekevien touhuja ja varsinkin Linnan kehityksen Mervi Käen tekemisiä voimakkaasti, ja piti framilla aina sopivalla hetkellä tätä kiusaamisteemaa. Jos ollaan tyytyväisiä ja ainoastaan puolustellaan kaupungin toimareita, ei minkäänlaista petraamista varmuudella tapahdu. Uuden valtuuston ja johtavien luottamusmiesten tehtävä ei varmasti ole virkamiesten kiusaaminen, mutta selkeän ryhtiliikkeen ja tulosten odottaminen etenkin Linnan kehitykseltä ihan uudella tasolla olisi enemmän kuin suotavaa. Näkisin myöskin että paikallismedian olisi terävöitettävä profiiliaan kaupungin touhujen suhteen, jos parempia aikoja Hämeenlinnaan ja koko maakuntaan oikeasti toivotaan.

  24. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Kyllä mä olisin kuitenkin sitä mieltä, että tuota hulevesimaksua pitäisi kerätä vain niiltä jotka sitä hulevettä voivat viemäreihin laskea, elsi siis jos on viemärit.
    Mutta niille joilla ei ole viemäreitä jotka hulevesiä vievät ei maksu ole oikeutettu, missään muodossa.

    Mullakin on kiinteistöllä vain likakaivo, josta moskat kulkee kuorma-autokyydillä 11 kilometrin matkan jätevesipuhdistamolle. En mä niin pönttöpää ole että mä räystäiltä valuvia sadevesiä likakaivoon lasken ja maksan sitten a’ 200 euroa per tyhjennys kerran tai jopa useammin kuussa, josta summasta paskakuski nappaa yli 90 euroa pelkästä kyydistä. Nyt kun tyjennysväli on vain kerran vuodessa. a’ 6-8 mottia.

    Muutenkin mua ihmetyttää se, että voikseolla niin että mun paska on jotenkin paskasempaa, kun mä joudun jätevesistäni maksamaan yli 6 kertaisen jätevesimaksun kuin se joka paskansa suoltaa putkistojen ja sähköllä pyörivien pumppuasemien toimitettavaksi?
    Vai onkse niin että kun mä saan käyttöveteni omasta kaivostani lähes ilmaiseksi, niin mua rangaistaan siitä kun en käytä paskasaavini puhdistamiseen onnellisuuskemikaaleilla kyllästettyä kunnallisvettä?

    Eipä silti, kyllä mä käyttäisinkin jos sen veden hinta olisi kohtuullinen, kaikkine liittymähankintoineen. Mutta kun ei sata omistamaan metsää kuin muutaman puun verran mitä pihalla kasvaa, eikä oikein ylivelkaantuminenkaan kiinnosta, niin en ole edes harkinnut hankkivani yli 20 tuhatta euroa maksavia liittymiä, niin se ne täällä syrjäkylillä maksaa, kaikkinen lunastettavine pumppaamoineen ja putkiliitoksineen!

    Ei kahdenkymppitonnin mökkiin kannata saman arvoisia liittymiä ottaa, kon vaikkakin sanovat että arvo nousee, niin se arvo mikä oikeasti nousee, onkin vain kiinteistöveron verotusarvo.
    Joten ainakin tuplana joutuisin taksvärkkimaksuja pulittamaan tälle konkurssikypsälle kunnalle. Ja kun sitten taksvärkkiä korotetaan aina kun virkatalon etu niin vaatii….

    Eipä hirveemmin kiinnosta!

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kyllä minäkin ihmettelen, että jollain on jätevesimaksu 6 kertainen toiseen nähden. HS-vesi laskuttaa kaikkia samalla jätevesimaksulla / kuutio. Ainakin hinnasto heillä on sen mukainen.

      • avatar Jykä sanoo:

        Taisit Antti lukea kuningasjätkän kommentin vähän huonosti?

        ”Mullakin on kiinteistöllä vain likakaivo, josta moskat kulkee kuorma-autokyydillä 11 kilometrin matkan jätevesipuhdistamolle. ”

        Maksaa ihan uskottavasti 6-kertaisesti HS-veden hinnastoon verrattuna. Jännittää milloin HS-vesi huomaa epäkohdan ja kertoo hinnastonsa hinnat kuudella…

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          Jykä sinähän maksatkin kuningasjätkän tavoin yksityiskuljetuksesta. Jätteenkäsittelymaksu taitaa sittenkin olla sama kuin muillakin per kuutio. Tuskin on 6-kertainen jätteenkäsittelymaksu. Tarkistaessasi jätteenkäsittelymaksua huomioi se, että kunnallisen jätteenkäsittelylaitoksen pumppaamojen kautta kulkevassa jätevedessä sitä käyttävät maksavat jäteveden perusmaksua jätteenkäsittelymaksun lisäksi. Heitä on paljon ja he jakavat keskenään tuon yksityiskuljetusmaksun, jota ei pidä sekoittaa jätteenkäsittelymaksuun.
          Että voisitteko poijjaat selittää mitenkä maksatte 6- kertaisen jätteenkäsittelymaksun muihin verrattuna ja vedotkaa sitten vaikka Eu:n tuomioistuimeen epätasa-arvoisesta kohtelusta. Onhan se aivan selvä, että jos te maksatte 6-kertaisen hinnan kakan pesemisestä niin jotain on pielessä, henkilökohtainen yksityispalvelu kuitenkin maksaa.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Jätteenkäsittelymaksu ei ole kaikille sama, Antti ”taitaa” vaan luulla niin.
            HS-veden siis Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan puhdistamon taksat ovat:
            Sakokaivoliete/kuutio 6,69 alviton, 8,30 alvi 24%
            Umpikaivoliete/kuutio 3,63 alviton, 4,50 alvi 24%

            Verkostoon liittyneen jätevesimaksu:
            Käytetty mitattu vesikuutio 1,87 alviton, 2,31 alvi 24%
            Jotta tämä on mahdollista on puhdas vesi ostettava hintaan:
            Käytetty mitattu vesikuutio 1,12 alviton, 1,39 alvi 24%
            Käytännössä tavallinen ”saappaankuluttaja” maksaa vedestään, sen liattuaan 3,70 euroa kuutiometri.
            Kallein hinta on Bajamaja-jätteellä. Sen tuontikertamaksu on 12,00 alviton 14,88 alvi 24% ja tavaran kuutiomaksu 78,00 alviton, 96,72 alvi 24%
            Verkostoon liittyminen maksaa tontin rakennusten koon mukaan 3906,00 – 6770,40 verollisena ja lisäksi putkenliitosmaksut ja ”omat työt” tontilla.
            Perusmaksua liittynyt maksaa vedestä 58,16 ja jätevedestä 106,62 verollisena vuodessa, yhteensä 164,78
            Kuvitteelinen tavallinen ”saappankuluttaja” käyttää vettä 100 kuutiota vuodessa ja maksaa siitä 370,00 maksuina ja perusmaksujen kanssa 534,78. Lisäksi hän on tehnyt ”sijoituksen” liittymis yms maksuihin joiden olemassaolo saattaa kohottaa kiinteistön myyntiarvoa mutta tässä laskelmassa se tulisi ottaa huomioon kuluna, sijoitetun rahan korkona. Ilman tätä lisää ”saappaankulutajamme” on maksanut vedestään sen liattuaan 5,35 / kuutio.
            Tätä voi sitten verrata umpikaivolietteen kuutiohintaan, tavarahan on samanlaatuista. Siis umpikaivoliete maksoi 4,50 kuutio plus kuljetus.
            Liitymismaksut vastaavat sitten tavallaan kuljetusmaksuja, kuten Anttikin totesi.
            Rahamäärät ilmoitettu euroissa.
            Kuningasjätkä kertoo tyhjennyttavänsa ”likakaivonsa” kerran vuodessa 6-8 kuutiota. Liennee siis sakokaivo jonka lietteestä hän HS-veden paikoissa maksaisi 49,80 – 66,40 euroa vuodessa. Kujetus hänen kertomansa mukaan maksaa yli 90 euroa kerta. Hän siis maksaa ”tästä lystistä” noin 150 euroa vuodessa ja valittaa jotta maksu on kuusinkertainen tavalliseen ”saappaankuluttajaan” joka asuu vaikkapa Lammilla.
            Mutta juurihan osoitin jotta ”sappaankuluttajan” paskaama vesi tuli maksamaan yli 500 euroa vuodessa, yli kolme kertaa sen mitä valittajamme Kuningasjätkän.

          • avatar Jykä sanoo:

            Täh!?!

            Mulla katsos paska katoaa tontilta putkia pitkin kun vetää siitä wc-pytyn päällä olevasta nupista. Jos nyt viitsit tavata sen kuningasjätkän kommentin niin ehkä huomaat että hänellä paska jääkin tontille ja sen pois kuljettamiseksi tarvitaan loka-auto.

            Tässä ei puhuttu yhtään mitään jätteenKULJETUSmaksusta eikä varsinkaan jätteenKÄSITTELYmaksusta vaan JÄTEVESIMAKSUSTA. Lisäksi mainittakoon että sitä paskaani ei todellakaan käsitellä kunnallisella jätteenkäsittelylaitoksella (mikä se sitten lieneekään) vaan HS-veden jätevesipuhdistamolla.

            Ymmärsitkö nyt vai tartteeko piirtää paperille?

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Luuloni mukaan kustannuksiin nähden jätevesien käsittelymaksu on sama kuluttajalle per kuutio. Erkki esittää hinnastoa, joka on osittain pientuottajan ( siis kakan määrä vähäinen) / kuukausi tai vuosi. Samoin Erkki esittää taksoja, jotka ovat lähinnä omakotitalon taksoja, mutta ei selkeää vertailua siitä mikä noiden kohteiden kustannuspaine on jäteveden puhdistamolle verrattuna joko toisiinsa haja-asutusalueelta tuotuun kakkakuutioon tai kerrostalosta Hs-veden putkistoon lähetetystä kakkalastista. Sitten vasta, kun nuo taksat ja jätteiden aiheuttama kustannus on avoimesti verrattu, voidaan puhua joko 6-kertaisesta jätevesimaksusta, tai mistä tahansa taksasta.
            Jykää pyydän piirtämään kommenttinsa. Itse pidän jätevesipuhdistamoa piirtämättä jätteen käsittelylaitoksena, vertaus: joku puhuu paskasta itse kirjoitin kakasta, sama asia.
            Yritä Jykä piirtää se ero tänne sivustolle mitä eroa on jätevesipuhdistamolla ja jätteenkäsittelylaitoksella, saattaa olla, että kykenet siihen paremmin paperilla, varsinkin käytetylle pyyhepaperilla, vai pitäisikö sanoa käytetylle pyllyn pyyhkimispaperilla.

          • avatar Erkki Strömberg sanoo:

            Jykä!
            ”HS-vesi toimii Akaan, Hattulan ja Hämeenlinnan alueen vesihuoltolaitoksena. Yhtiö on kokonaisuudessaan osakaskuntien omistuksessa.”
            Suora lainaus HS-veden toimintakertomuksesta 2016.
            Mikä sitten lieneepi mielestäsi ”kunnallinen jätteenkäsittelylaitos”. HS-vesi pohjautuu Hämeenlinnan ja sen liitoskuntien, Hattulan ja Akaan kuntien omiin vesi ja viemätilaitoksiin. Puhdistamojakin niissä on ollut ja on samoin vedenottajoma.
            Päätäntävaltaa käyttää hallitus joka koostuu paikallis-politikoista.

  25. avatar Tapsa sanoo:

    Tämän päivän lehdessä maakuntajohtaja ihmettelee taas vuorostaan miksi Kanta-häme ei vedä. tämä on nyt saman toistoa, jolloinka asioihin ei uskalleta puuttua poliittisista syistä. Lääkkeet ovat samat kuin hymykampanjoijilla. Kertokaa tuttavillenne kuinka mukavaa täällä meillä on ja kuntien elinvoimahankkeet jotka valmistuvat taas vuonna se ja se.

    Maakuntajohtaja kiertää samaa kuumaa puuroa kuin media ja johtavat poliitikot Hämeenlinnassa. Syynä kuihtumiseen ei edes yritetä löytää kuntalaisten elinolosuhteista, jotka poliittinen eliitti on maakuntaveturille päätöksillään luonut. Homekoulut, huippuverotus, väärät investoinnit ja kurjistuva talous. Niin kauan kun poliittisella eliitillä on kivaa, eikä ongelmiin uskalleta puuttua myöskin poliittisten päätösten takaa, ei toivoa varmasti paremmasta ole näköpiirissä.

Jätä kommentti

css.php